IP | |
---|---|
Nimi | Internet-protokolla |
Taso ( OSI-mallin mukaan ) | verkkoon |
Perhe | TCP/IP |
Luotu vuonna | 1981 |
Protokollan tarkoitus | Datagrammien siirtäminen isäntien välillä TCP/IP-verkoissa |
Erittely | RFC 791 |
Kehittäjä | Vinton Cerf ja Kahn, Robert Elliot |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Internet Protocol ( IP , kirjaimellisesti "Internet Protocol") on TCP/IP - pinon reititettävissä oleva verkkokerroksen protokolla . IP:stä tuli protokolla, joka yhdisti yksittäiset tietokoneverkot World Wide Webiin . Protokollan kiinteä osa on verkko- osoitus (katso IP-osoite ).
IP yhdistää verkkosegmentit yhdeksi verkkoksi varmistaen datapakettien toimituksen minkä tahansa verkkosolmun välillä mielivaltaisen määrän välisolmuja ( reitittimiä ) kautta. Se on luokiteltu verkkokerroksen protokollaksi OSI-verkkomallin mukaan . IP ei takaa paketin luotettavaa toimitusta määränpäähän - etenkään paketit eivät välttämättä saapu lähetysjärjestyksessä, monistetaan (samasta paketista saapuu kaksi kopiota), vaurioituvat (yleensä vahingoittuneet paketit tuhoutuvat) tai ei saavu ollenkaan. Takuun pakettien virheettömästä toimituksesta tarjoavat jotkin korkeamman tason protokollat - OSI-verkkomallin kuljetuskerros - esimerkiksi TCP , jotka käyttävät IP:tä kuljetuksena.
Kun IP-paketti toimitetaan, se kulkee eri toimituskanavien kautta. Tilanne voi syntyä, kun paketin koko ylittää viestintäjärjestelmäsolmun kyvyt. Tässä tapauksessa protokolla tarjoaa mahdollisuuden jakaa paketti IP-tasolla toimituksen aikana. Näin ollen paketti tulee lopulliselle vastaanottajalle useiden pakettien muodossa, jotka on koottava yhdeksi ennen lisäanalyysiä. Mahdollisuutta jakaa paketti ja sitten koota se uudelleen kutsutaan IP-fragmentoimiseksi.
Protokolla tarjoaa mahdollisuuden estää tietyn paketin pirstoutumisen. Jos tällaista pakettia ei voida siirtää koko viestintäsegmentin läpi, se tuhotaan ja lähettäjälle lähetetään ICMP - viesti ongelmasta .
Nykyaikainen Internet käyttää IP-versiota 4, joka tunnetaan myös nimellä IPv4. Tässä IP-versiossa jokaiselle verkon isännälle on määritetty 4 oktetin (4 tavua ) IP-osoite . Tässä tapauksessa aliverkoissa olevia tietokoneita yhdistävät osoitteen yhteiset alkubitit . Näiden tietylle aliverkolle yhteisten bittien määrää kutsutaan aliverkon peitteeksi (aiemmin osoiteavaruus jaettiin luokkiin - A, B, C; verkkoluokka määritettiin korkeimman arvoalueen mukaan. oktetti ja määritti tämän verkon osoitteellisten solmujen lukumäärän, nyt käytetään luokkatonta osoitusta ).
Vuodesta 1996 lähtien protokollan kuudes versio on otettu käyttöön - IPv6 , jonka avulla voit käsitellä paljon enemmän solmuja kuin IPv4. IPv6-osoiteavaruus on 2128 . Tällainen suuri osoiteavaruus otettiin käyttöön hierarkkisten osoitteiden vuoksi (tämä yksinkertaistaa reititystä). Kuitenkin lisääntynyt osoiteavaruus tekee NAT :sta tarpeettoman. Klassinen IPv6:n käyttö (/64-verkon yli tilaajaa kohti; käytetään vain unicast-osoitteita) tarjoaa mahdollisuuden käyttää yli 300 miljoonaa IP-osoitetta maapallon asukasta kohti. Tämä versio erottuu lisääntyneestä osoitekapasiteetista, sisäänrakennetusta salauskyvystä ja joistakin muista ominaisuuksista.[ mitä? ] . Pitkä siirtyminen IPv4:stä IPv6:een on työvoimavaltaista operaattoreille ja ohjelmistotoimittajille, eikä sitä voida suorittaa yhdessä yössä. Syksyllä 2013 Internetissä oli yli 14 000 IPv6- verkkoa . Vertailun vuoksi vuoden 2010 puoliväliin mennessä IPv4-osoiteavaruudessa oli yli 320 000 verkkoa, mutta IPv6-verkot ovat paljon suurempia kuin IPv4:ssä.
IP-paketti on tietokoneverkon kautta välitettävä formatoitu tietolohko , jonka rakenteen määrittää IP-protokolla. Tietokoneverkkoyhteydet, jotka eivät tue IP-paketteja, kuten perinteiset point-to-point-yhteydet televiestinnässä, yksinkertaisesti lähettävät dataa tavu- , merkki- tai bittisarjana . Pakettimuotoilua käyttämällä verkko voi välittää pitkiä viestejä luotettavammin ja tehokkaammin.
Oktetti | 0 | yksi | 2 | 3 | neljä | 5 | 6 | 7 | kahdeksan | 9 | kymmenen | yksitoista | 12 | 13 | neljätoista | viisitoista | 16 | 17 | kahdeksantoista | 19 | kaksikymmentä | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 | kolmekymmentä | 31 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
0 | Versio | IHL | Eriytetyt palvelut Code Point | ECN | Paketin pituus | |||||||||||||||||||||||||||
neljä | Tunniste | Liput | Fragmenttipoikkeama | |||||||||||||||||||||||||||||
kahdeksan | Aika elää ( TTL ) | pöytäkirja | Otsikon tarkistussumma | |||||||||||||||||||||||||||||
12 | Lähettäjän IP-osoite | |||||||||||||||||||||||||||||||
16 | Kohteen IP-osoite | |||||||||||||||||||||||||||||||
kaksikymmentä | Vaihtoehdot (0–10 32-bittistä sanaa) | |||||||||||||||||||||||||||||||
Data |
Sijainti okteteina | 0 | yksi | 2 | 3 | |||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Sijainti bitteinä | 0 | yksi | 2 | 3 | neljä | 5 | 6 | 7 | kahdeksan | 9 | kymmenen | yksitoista | 12 | 13 | neljätoista | viisitoista | 16 | 17 | kahdeksantoista | 19 | kaksikymmentä | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 | kolmekymmentä | 31 | |
0 | 0 | Versio | Liikenneluokka | Stream Label | |||||||||||||||||||||||||||||
neljä | 32 | Hyötykuorman pituus | Seurata. otsikko | Humaloiden määrä | |||||||||||||||||||||||||||||
kahdeksan | 64 | Lähettäjän IP-osoite | |||||||||||||||||||||||||||||||
12 | 96 | ||||||||||||||||||||||||||||||||
16 | 128 | ||||||||||||||||||||||||||||||||
kaksikymmentä | 160 | ||||||||||||||||||||||||||||||||
24 | 192 | Kohteen IP-osoite | |||||||||||||||||||||||||||||||
28 | 224 | ||||||||||||||||||||||||||||||||
32 | 256 | ||||||||||||||||||||||||||||||||
36 | 288 |
TCP /IP-perusprotokollat OSI -mallin kerroksittain | |
---|---|
Fyysinen | |
kanavoitu | |
verkkoon | |
Kuljetus | |
istunto | |
Edustus | |
Sovellettu | |
Muuta sovellettu | |
Luettelo TCP- ja UDP-porteista |