Kuzhandaiyum Deivamum

Kuzhandaiyum Deivamum (குழந்தையும் தெய்வமும் ) on1965 Etelä-Intian mustavalkoinen tamili - musiikkielokuva , jonka ohjasi Krish - Pannan

Juoni

Elokuva tehtiin uusintaversiona vuoden 1961 Disney - elokuvasta The Parent Trap , ja siinä on samanlainen juonipohja, joka on mukautettu Intian todellisuuteen ja kehittyneemmällä ulkoisella kehystyksellä.

Opiskelija Maduraissa , Chandrashekharissa (yksinkertaisesti Shekhar ystävilleen) rakastuu luokkatoveriinsa Sathyabamaan (Bama), paikallisen bussiyrityksen omistajien tyttäreen. Huolimatta hahmojen eroista, rakkaudesta tulee ajan myötä molemminpuolista, mutta Baman äiti tulee hänen tielleen, Alamelu on perheen ja Alamelu Bus Companyn todellinen pää, joka hallitsee heitä rautaisella nyrkillä ja vastustaa poikaansa. -laki (joka selviää perheensä stipendillä). aviomies). Lempeä tapainen Shekhar on valmis luovuttamaan, mutta äitinsä luonteen omaksunut Bama taivuttelee äitinsä suostumaan heidän avioliittoonsa – tosin aikaisintaan kun Alamelu kuulustelee kattavasti tulevaa vävyä ja on vakuuttunut ainakin hänen mielensä ja älynsä. Häiden jälkeen Shekhar muuttaa Alamelun taloon ja alkaa työskennellä johtajana hänen yrityksessään.

Aika kuluu. Shekharista ja Bamasta tulee kaksosten Lalitan (Lali) ja Padminin (Pappy) vanhemmat, mutta koko tämän vuoden Shekhar on väsynyt anoppinsa jatkuvaan hallintaan sekä kotona että töissä, mikä estää häntä näyttäytymästä pienintäkään aloitetta. Viimeinen pisara on virallinen vastaanotto, jossa Alamelu loukkaa Shekharin kutsumia vieraita, ja hän päättää lähteä tästä talosta vaimonsa ja lastensa kanssa. Anoppinsa puuttumisen ja väärinymmärryksen seurauksena Chandrashekhar uskoo virheellisesti, että Sathyabama tukee äitiään ja lähtee yksin ja ottaa yhden tyttäreistään, Pappyn. He muuttavat Singaporeen, jossa Shekhar löytää muutaman epäonnistumisen jälkeen työpaikan ja hänestä tulee sitten menestyvän yrityksen hallituksen jäsen. Sillä välin Bamu yrittää löytää aviomiehen ja tyttären, mutta turhaan.

Kuluu useita vuosia, ja Shekhar ja Pappy palaavat Maduraihin, missä he vahingossa ilmoittavat tyttärensä samaan kouluun ja luokkaan, jossa Baman toinen tytär, Lali, jo opiskelee. Tytöillä on suuri ulkoinen samankaltaisuus (eri pukeutumistyylit ja kampaukset kuitenkin piilossa) ja samankaltaisia ​​kykyjä, mutta he ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ​​- Pappy on vaatimaton ja kurinalainen, ja isoäitinsä vaikutuksesta kasvanut Lali on ylpeitä ylimielisyyteen asti - ja pitkään aikaan he eivät ole tietoisia yhteyksistään. Samaan aikaan Shekharin taloon ilmestyy uusia hahmoja - hän palkkaa tyttärelleen perinteisen tanssin opettajan Nirmalan, ja Sundaram, joka oli Shekharin ja Baman ystävä opiskeluaikoinaan, kääntyy hänen puoleensa apua, istuen nyt ilman työtä. Kiitokseksi turvakodista hän hoitaa Pappia ja pyrkii myös palauttamaan ystävänsä perheen, mutta käy ilmi, että Nirmala ja hänen äitinsä Sogusu, jotka muuttivat vähitellen työnantajan kotiin, ovat myös suunnitelmia hänen suhteen.

Tytöt jatkavat opiskelua yhdessä, epätoivoisessa kilpailussa aina tappeluihin asti. Lopulta, kun he riitelevät koulumatkan aikana leiriin, he jäävät ilman yhteistä hauskanpitoa nuotion ympärillä, heidät suljetaan yhteen koko yöksi, ja eristäytyminen antaa heille mahdollisuuden sovittaa keskenään ja sitten tajuta, että he ovat sisaruksia. Samaan aikaan lähes yksin Chandrashekharin kanssa Nirmala ja Sogusu toteuttivat itsekäs suunnitelmansa. Shekharin sairautta hyödyntäen Nirmala juottaa hänet lääkkeiden tuomisen varjolla. Aamulla Shekhar löytää sängystään osia Nirmalan vaatteista ja "saa kiinni" Sogusun moittelevan itkevää tytärtään häpeästä; muistamatta mitään, hän, kuten rehellinen mies, lupaa mennä naimisiin hänen kanssaan.

Kuten alkuperäisessä tarinassa, tytöt, joista toinen kaipaa äitiään ja toinen isäänsä, päättävät vaihtaa paikkaa. Sukulaiset ovat yllättyneitä heidän jyrkästi lisääntyneestä rakkaudestaan ​​vanhempiaan kohtaan ja muista muutoksista heidän käytöksessään; vain Sundaram on riittävän tarkkaavainen soittaakseen "Pappylle" avoimeen keskusteluun ja selvittääkseen salaisuuden häneltä, mutta lupaa olla pettämättä Lallya ja auttaakseen heidän suunnitelmaansa. Sillä välin Shekhar yrittää saada tyttärelleen "uuden äidin", mutta hän toistuvasti kieltäytyy; Sundaram yrittää paljastaa Nirmalan todelliset aikomukset Shekharille, mutta saa sarjan iskuja kasvoihin. Nirmala yrittää imartella tyttöä, mutta alun perin neutraali Lali huutaa lopulta opettajalle, joka ärsyyntyneenä työntää tyttöä niin lujaa, että Lali pyörtyy. Nähdessään kaatumisen, Shekhar kiirehtii tyttärensä kanssa lääkäreille, ja Sundaram ilmoittaa tapauksesta toiselle sisarelleen. Kyynelten hän esiintyy äitinä ja isoisänä, jotka vihdoin ymmärtävät, kenet he todella näkevät edessään. Alamelun vastustuksesta huolimatta he ryntäävät myös Chandrashekharin taloon.

Nähdessään Shekharin Bama kaatuu hänen jalkojensa juureen anoen anteeksi, mutta hän vastaa, että hän pystyy nyt tukemaan molempia tyttäriä ja potkaisee hänet ulos talosta. Huoneeseen lukitut tytöt rukoilevat jumalia sovittaakseen vanhempansa; Sundaramin tarinaa muistettaessa Lali sanoo, että heidän pitäisi rukoilla onnea Palanin temppelissä . Kuultuaan tyttöjen idean Sogusu päättää, että tämä on hyvä tilaisuus päästä eroon perillisistä, ja hyödyntää heidän tietämättömyyttään hänen roolistaan ​​auttaa heitä pakenemaan yöllä ja antaa saattajan palkkaamalla hänet salaa tappamaan.

Seuraavana aamuna tapahtuman jälkeen Shekhar tajuaa, että Bama on jäänyt seisomaan talonsa ovelle. Kuultuaan vahingossa Nirmalan ja Sogusun välisen keskustelun hän saa tietää suunnitelmistaan ​​ja nyt hän itse käskee ne poistumaan. Ymmärtääkseen, ettei hän luottanut Bamaan turhaan, hän yhdessä tämän, hänen vanhempiensa ja Sundaramin kanssa kiirehtii Palanin temppeliin pelastamaan heidän tyttäriään. He selviävät loppuun asti, kun heidän rukouksiinsa ryömivä kobra pelastaa tytöt tappajalta . Perhe on vihdoin yhtenäinen. He käyvät tilaisuutta hyväkseen yhdessä temppelissä, jossa jopa ylimielinen isoäiti myöntää, että pienet tytöt ovat joskus aikuisia viisaampia [1] ja sisaret laulavat yhdessä Venkatesha -laulua .

Pääosissa

• Jaishankar - Chandrashekhar ("Shekhar")
• Jamuna - Satyabama ("Bama")
• Garikapati Varalakshmi - Alamelu (Bama äiti)
• Major Sundararajan - Ramalingam (Baman isä)
• Kutti Padmini - sisarukset Lalita ("Lali") ja Padmini ("Pappy")
• Nagesh - Sundaram (Shekharin ystävä)
• V. R. Tilagam Nirmalana ( intialainen tanssinopettaja)

Elokuvan miehistö ja tuotantoominaisuudet

• Elokuvan tuotanto- ja pääjakeluyhtiö on AVM Productions , jota edustaa tuottaja A. V. Meyappan
• Ohjaus Krishnan -
• Käsikirjoitus: Javar Sitaraman , joka perustuu yhdysvaltalaiseen elokuvaan The Parent Trap (1961), joka puolestaan ​​perustuu saksalaisen kirjailijan Erich Kestnerin tarinaan The Tricks of the Twins .
• Kuvaajat - S. Maruti Rao, S. Vittal Rao
• Säveltäjä - M. S. Viswanathan

Siellä on elokuvan nimi . குழந்தையும் தெய்வமும் ( Kuzhandaiyum Deivamum ) on sama kuin tamilien sananlasku, joka tarkoittaa karkeasti "lapset jumalina" tai "lapset jumalina " . Elokuvan käsikirjoitus (vakavasti mukautettuna intialaiseen todellisuuteen ja intialaisen elokuvan perinteisiin) perustui Disney-elokuvan " The Parent Trap " (1961) juomaan [3] , joka perustuu tarinaan "Kaksosten temppuja". Saksalaisen kirjailijan Erich Kestnerin [ puolestaan ​​kerrotaan saaneen inspiraationsa vuoden 1936 amerikkalaisesta elokuvasta Three Pretty Girls Nan Grayn, Deanna Durbinin ja Barbara Reedin kanssa [4] . Toinen elokuvan inspiraation lähde oli luultavasti Leo Tolstoin keskeneräinen sykli "Lasten viisaus", joka tunnetaan ulkomailla nimellä Pienet tytöt ovat miehiä viisaampia [4] .

Kuzhandaiyum Deivamum oli ensimmäinen intialaisessa elokuvassa tunnettu tapaus, jossa lapsinäyttelijä näytteli kahta roolia, mikä aiheutti lisävaikeuksia sellaisen elokuvan kuvaamisessa, joka vaati riittävää eroa sisarusten esittämisessä lähes koko sen pituudelta. Koska molemmat tytöt käsikirjoituksen mukaan kuuluivat rikkaisiin kerroksiin, esiintyjälle ostettiin koko vaatekaappi kalliita ja osittain tuotuja mekkoja ja pukuja eri tyyleillä, ja tuottaja tarkasti päivittäin erojen säilymisen sekä ulkonäössä että ulkonäössä. sankaritarin esittely. Tilannetta vaikeutti entisestään Pappyn ja Lalin välisen taistelun kohtaukset (telugu-versiossa on myös suudelmakohtauksia tytöistä, joista on jo tullut ystäviä) ilman ennalta määritettyjä tekniikoita yhdistetylle ammunnalle [5] .

Elokuva julkaistiin 19. marraskuuta 1965.

Ääniraita

Elokuvan laulut on säveltänyt säveltäjä M. S. Viswanathan Kannadasan- ja Vaali-laulukirjojen sanoituksin. Saregama -levy-yhtiö julkaisi elokuvan soundtrackin vuonna 1965 . Suurimman osan naispuolisista osista esitti ruudun ulkopuolella tunnettu naislaulaja Pulapaka Sushila , joka myöhemmin voitti viisinkertaisen Intian kansallisen elokuvapalkinnon parhaan naisäänentoiston palkinnosta . Alla on elokuvan ääniraidan koostumus iTunesin mukaan [6] :

Tunnustus ja palkinnot

Elokuvan ensimmäinen julkaisu kesti yli 100 peräkkäistä päivää (perinteinen menestysmittari Etelä-Intian elokuvateattereissa), saavuttaen "superhitti"-statuksen ja tuottanut merkittäviä lipputuloja kaikkialla Intiassa [4] [7] [8] .

Elokuvan jatkuvan menestyksen seurauksena eri puolilla Intiaa kuvattiin useita uusintaversioita maan muilla kielillä, mukaan lukien samojen ohjaajien ohjaamat elokuvat, jotka kuvattiin hyvin lähellä ensimmäistä elokuvaa Letha Manasulu (1966) Telugu ja Do Kaliyaan (1968) hindiksi ; samaan aikaan aiemmassa telugu-versiossa kaksosten roolia näytteli myös Kutti Padmini, mutta Hindi-remake-version kuvauksissa kävi selväksi, että näyttelijä oli "kasvanut yli" roolistaan, joka lopulta oli esittäjänä nuori Sonia Singh . Myöhemmät remake-versiot, myös hyvin tiiviisti juonen toisto, kuvattiin myös malajalamiksi ( Sethubandhanam Sasikumara , 1974) ja kannadaksi ( Makkala Bhagya ohjaaja Kikkeri Swami , 1976) [9 ] .

Yleisön menestymisen lisäksi elokuva sai myönteisen arvion elokuvan ammattilaisilta ja elokuvakriitikoilta. Vuonna 1966 elokuva palkittiin parhaana tamilielokuvana 1965 ja Presidentin hopeamitalilla Intian National Film Awardsissa [4] [10] .

Govind Dharanjayanin mukaan kirjan Pride of Tamil Cinema: 1931-2013 mukaan National Film Awardin virallisessa statuksessa puuttui esiintyjien palkitsemisen luokkia tuolloin , Kutti Padmini kysyi tästä tosiasiasta järkyttynyt ja lapsellisella spontaanisuudella. Intian varapresidentti Zakir, joka oli läsnä tätä Husseinia koskevassa seremoniassa , sekä tiedotus- ja yleisradioministeri Indira Gandhi , joka oli suoraan vastuussa palkinnoista , ja lopulta hänelle myönnettiin epävirallisesti National Film Award seuraavana päivänä suuren vastaanoton aikana. elokuvan palkittu henkilökunta [5] .

Yksi Tamil Nadun johtavista aikakauslehdistä, Ananda Vikatan , kutsui Kutti Padminin esitystä elokuvan helmiksi [11] . Useita vuosia elokuvan julkaisun jälkeen useiden suurten julkaisujen kolumnisti vaikutusvaltainen kriitikko ja elokuvahistorioitsija Randor Guy kiinnitti elokuvaa ja sen remakeja analysoidessaan huomiota myös nuoren näyttelijän lahjakkaaseen kaksoisrooliin. esitti "täydellisellä yhdistelmällä viattomuutta ja ilkivaltaa", viitaten myös mielenkiintoiseen juoneeseen ja melodisiin kappaleisiin, jotka "tulivat hitteiksi ja ovat säilyttäneet suosion tähän asti" hänen menestyksensä lisätekijöinä [7] . Govind Dharanjayanin vastaavan arvostelun mukaan tämä elokuvasovitus on uusintaversiosta huolimatta kaunis sinänsä, ja se antaa perheyleisölle positiivisia tunteita Kutti Padminin ja Nageshin loistavilla näyttelijöillä yhdistettynä erinomaisiin kappaleisiin ja ohjaukseen [11] .

Katso myös

Pituuselokuvat, joissa on aiheeseen liittyvä juoni (perustuu pääosin Kestnerin kirjaan), edellä mainittujen prototyyppien ja intialaisten remake-versioiden lisäksi:

• "Double Lotchen" / "The Tricks of the Twins" (1950; pääosissa kaksoset Isa ja Jutta Günther )
• "Hibarin kehtolaulu" (1951; pääosissa molemmat Hibari Misoran )
• Twice Upon a Time (1953; pääosissa kaksoset Yolanda ja Shamain Larte)
• "The Witty Geisha and the Girl from Osaka " ( 1962; kaksoset - Hibari Misora)
• "Two Moments of Love" (1986; pääosissa molemmat kaksospojat Ashutosh Thakur)
• "Charlie ja Louise" 1994; Fritzi ja Floriana Eichhorn)
• Khaharan-e-gharib (1995; Elahi ja Elham Aliyari)
• " Kaksi: minä ja varjoni " ( 1995; Mary-Kate ja Ashley Olsen )
• " The Parent Trap " ( 1998; Lindsay Lohan )
• "Twins" (2001; Kajol )
• Tur & retur (2003; Amanda Davin )

Muistiinpanot

1. ↑ Dhananjayan, 2014 , Tiivistelmä, s. 188-190.
2. ↑ Raghu Krishnan. Viattomuuden ikä  redux . The Economic Times (27. tammikuuta 2002). Käyttöpäivä: 5. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2016.
3. ↑ Janani Sampath. Remake-versiot eivät ole koskaan ohimeneviä  tamiliksi . Uusi India Express (10. kesäkuuta 2013). Käyttöpäivä: 6. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016.
4. ↑ 1 2 3 4 Dhananjayan, 2014 , Tietoja elokuvasta, s. 188
5. ↑ 1 2 Dhananjayan, 2014 , Triviaa: Ensimmäinen elokuva, joka esittelee lapsitaiteilijan kaksoisroolissa, s. 189-190
6. ↑ MS Rajeswari. Kuzhandaiyum Deivamum  (englanniksi) . iTunes. Haettu 6. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 6. maaliskuuta 2016.
7. ↑ 12 Randor Guy. Kuzhandaiyum Deivamum 1965  (englanniksi) . Hindu (30. heinäkuuta 2011). Haettu 5. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 25. marraskuuta 2016.
8. ↑ Dhananjayan, 2014 , Elokuvan tiedot, s. 188.
9. ↑ Fragmentit elokuvista havainnollistamaan elokuvien samankaltaisuuden astetta (fragmentteja on saatavilla myös muualta juonen):
   • Musikaalinumero elokuvasta, jossa yksi kaksosten monologilaulu toisen edessä koulussa jakelija AP Internationalin YouTube-kanavalla , laulu Pulapaka Sushila.
   • Melkein identtinen osa YouTuben telugu - versiosta .
   • Samanlainen jakso hindinkielisestä remakesta YouTubessa . Sonia Singh kaksosina , Lata Mangeshkar laulussa .
   • Samanlainen osa Kannada- remakesta YouTubessa . Ulkopuolinen laulu - L. R. Anjali.
10. ↑ Vuoden 1965 elokuvapalkintojen saajat . - Delhi: Directorate of Film Festivals, Department of Information and Broadcasting of India, 1966. - S. 31. Arkistoitu kopio (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 7. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 15. huhtikuuta 2016. (määrätön) 
11. ↑ 1 2 Dhananjayan, 2014 , Kriittiset arvostukset, s. 190

Kirjallisuus

• Govind Dhananjayan. Kuzhandaiyum Deivamum // Pride of Tamil Cinema: 1931–2013: Tamilielokuvia, jotka ovat ansainneet kansallista ja kansainvälistä tunnustusta . - Blue Ocean Publishers, 2014. - 614 s. (Kirja itse palkittiin myös vuoden 2015 tuomariston erikoispalkinnolla National Film Awards of India -tapahtumassa parhaasta elokuvasta)

Linkit

Temaattiset sivustot	Internet-elokuvatietokanta