Paoliid

†  Paoliidae

Pseudofouquea cambrensisin vasemman siiven jälleenrakennus
tieteellinen luokittelu
Verkkotunnus:eukaryootitKuningaskunta:EläimetAlavaltakunta:EumetatsoiEi sijoitusta:Kahdenvälisesti symmetrinenEi sijoitusta:protostomitEi sijoitusta:SulaminenEi sijoitusta:PanarthropodaTyyppi:niveljalkaisetAlatyyppi:Henkitorven hengitysSuperluokka:kuusijalkainenLuokka:ÖtökätAlaluokka:siivekkäät hyönteisetInfraluokka:NewwingsAarre:PolyneopteraJoukkue:†  Paoliidae
Kansainvälinen tieteellinen nimi
Paoliida Handlirsch , 1906
Synonyymit
Geokronologia 326-313 Ma
miljoonaa vuotta Kausi Aikakausi Aeon
2,588 Rehellinen
Ka F
a
n
e
ro z
o o y
23.03 Neogeeninen
66,0 Paleogeeni
145,5 Liitu M
e
s
o
s
o
y
199,6 Yura
251 Triassinen
299 permi Paleozoic
_
_
_
_
_
_
_
359.2 Hiili
416 devonilainen
443,7 Silurus
488,3 Ordovikia
542 kambrikausi
4570 Prekambria
◄Nykyään ◄Liitu-
paleogeeninen sukupuutto ◄Triassaikainen sukupuutto ◄Joukkopermilainen sukupuutto ◄Devonin sukupuutto ◄Ordovician-Silurian sukupuutto ◄Kambrian räjähdys

Paoliid [1] eli protopteres ( lat.  Paoliida ) on vanhin siivekkäisten hyönteisten luokka (Pterygota). Tunnettu Namurian hiilen kaudesta lähtien (326-313 miljoonaa vuotta) [2] .

Kuvaus

Paoliidin jäänteitä on löydetty Pohjois-Amerikasta ( USA :n itäosasta ) ja Euroopasta ( Englannista , Belgiasta , Saksasta , Alankomaista , Walesista, Tšekin tasavallasta ) [2] .

Suurin osa lajeista tunnetaan vain etusiiveistä , joidenkin lajien osalta tunnetaan myös takasiivet. Ruumiin jäännöksiä ei ole vielä löydetty, mikä tekee irtoamisen tilavuudesta ja rajoista erittäin sumeita. Tällä hetkellä eroa luonnehditaan seuraavasti. Siivet ovat pääsääntöisesti suuret (5-10 cm pitkät) ja leveät, mekaanisesti erikoistumattomat, ei siivet, usein teräväkärkinen ja kupera etureuna; etuosa pitsimäinen, takaosa kapean kolmion muotoinen. Suonet ovat huonosti eriytyneitä sekä suonten paksuuden että niiden sijainnin suhteen kalvossa. Jopa säteittäinen runko, joka on selvästi paksuuntunut muista hyönteisistä, ei useinkaan eroa paksuudeltaan muista kerroksista. Selkeästi kupera asema siipilevyssä on yleensä vain R ja CuA, selvästi kovera Sc ja vähäisemmässä määrin CuP, muut suonet ovat enemmän tai vähemmän neutraaleja. Paoliidien takasiipien kaikki suonet R:n jälkeen ovat lähes yhtä vähän koveria. Venaation alhainen vakaus havaittiin (esimerkiksi se voi vaihdella merkittävästi yhden parin oikealla ja vasemmalla siivellä). Monien protopterien siivet ovat vahvempia kuin muiden siivekkäiden hyönteisten siivet, jotka muistuttavat kasvien lehtiä. Samankaltaisuutta lisää epäsäännöllinen arkkidiktioiden verkosto.

Kahden tulosteen siipien sijainnin perusteella entomologit ehdottavat, että protopterit pystyivät taittamaan kattoa. Se voi kuitenkin olla virheellinen, jos se tulkitaan myös hyönteisen jäännösten alkuperäiseksi muodonmuutokseksi. Paoliidisen siiven anaalialue on joustamaton ja hieman laajentunut, mikä osoittaa myös siiven taittomekanismin puuttumisen.

Joitakin merkkejä irtoamisen venataatiosta havaitaan myös monissa muissa hyönteisryhmissä. Tämä viittaa siihen, että protopterit olivat kaikkien muiden siivekkäiden hyönteisten esi-isä.

Taksonomia

12 lajia, 9 sukua, 2 perhettä [2] :

Muistiinpanot

  1. ↑ Kaplin V. G. Avoimessa elävien hyönteisten (Insecta) maanpäällisten kasvielinten kehityksen historialliset piirteet  // Journal of General Biology. - 1995. - T. 35 , nro 3 . - S. 346-379 . — ISSN 0044-4596 .
  2. ↑ 1 2 3 Prokop J., Nel A. Arvoituksellinen paleotsoinen varsiryhmä: Paoliida, uusien taksonien nimitys Tsekin tasavallan ylähiilestä (Insecta: Paoliidae, Katerinkidae fam. n.)  (englanniksi)  // African Invertebrates . - 2007. - Voi. 48, nro. 1 . - s. 77-86 .