Sotilastuomioistuin (Neuvostoliitto)

Sotatuomioistuin [1] , Neuvostoliitossa - oikeuselin , joka toimi Neuvostoliiton asevoimissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena ( armeijoiden , laivueiden , kokoonpanojen ja varuskuntien sotilastuomioistuimet ) tai ensimmäisenä kassaatio- ja valvonta-asteena (Neuvostoliiton asevoimien sotilastuomioistuimet (voidaan perustaa tarvittaessa), piirit , joukkojen ryhmät ja laivastot ).

Sotatuomioistuimet olivat Neuvostoliiton perustuslain mukaisesti Neuvostoliiton tuomioistuimia ja olivat osa Neuvostoliiton yhtenäistä oikeusjärjestelmää ja toimivat Neuvostoliiton asevoimissa suorittaen sosialistisen oikeuden tehtäviä. taistella Neuvostoliiton turvallisuuteen, sen asevoimien taistelukykyyn ja taisteluvalmiuteen, sotilaalliseen kurinalaisuuteen ja vakiintuneeseen asepalvelusjärjestykseen kohdistuvia loukkauksia vastaan. 16. huhtikuuta 1992 sotilastuomioistuimet muutettiin sotatuomioistuimille 6. kansanedustajien kongressissa .

Historia

Tsaariajan Venäjällä, aikaisintaan vuonna 1701 ja viimeistään vuonna 1705, hyväksyttiin ensimmäinen sotilasrikoslaki - " Kenraalien , keski- ja alempien riveiden ja tavallisten sotilaiden sotilaallinen käyttäytymislaki " [2] ja "oikea riippumaton sotatuomioistuin" perustettiin vuonna 1716.

Puna-armeijan sotatuomioistuimet perustettiin vuonna 1918 kaikilla Neuvosto-Venäjän rintamilla ja armeijoilla , minkä jälkeen muodostettiin Tasavallan vallankumouksellinen sotatuomioistuin Tasavallan vallankumouksellisen sotaneuvoston määräyksellä , joka 8. joulukuuta 1918 piti yhden ensimmäiset hallinnolliset kokoukset.

Koostumus

Sotilastuomioistuinten puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja jäsenet (tuomarit) valitsi Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajisto aktiivisessa asepalveluksessa olevien, 25 vuotta täyttäneiden (vaalipäivään mennessä) Neuvostoliiton kansalaisten joukosta . , sotilastuomioistuinten kansanarvioijat - sotilasyksiköiden sotilashenkilöstön kokouksissa  avoimella äänestyksellä.

Määrätyissä tapauksissa valittiin myös puheenjohtajan sijainen (varajäsenet) sekä sotilastuomioistuimen jäsenet .

Oikeusperusta

Oikeusperusta sotatuomioistuinten toiminnalle oikeudenkäytössä oli nykyinen Neuvostoliiton perustuslaki, "sotatuomioistuimia koskevat määräykset", muut Neuvostoliiton ja liittotasavaltojen säädökset.

Pätevyys

Sotilastuomioistuimet ovat toimivaltaisia ​​seuraavissa rikoksissa:

• sotilashenkilöstön sekä asepalvelukseen vastuussa olevien henkilöiden tekemät koulutuksen aikana ;
• valtion turvallisuuselinten upseerien, upseerien, välimiesten, kersanttien, esimiesten, sotilaiden ja merimiesten tekemiä;
• vakiintuneen palvelusjärjestyksen vastaiset rikokset, jotka ovat syyllistyneet vankeustyölaitosten päällikköihin;
• kaikki vakoilutapaukset ja muut.

Niillä paikkakunnilla, joissa yleiset tuomioistuimet eivät poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi toimineet esimerkiksi ulkomailla olevissa joukkoryhmissä, sotatuomioistuimet käsittelivät kaikki rikos- ja siviiliasiat.

Toimivalta

Toimivalta Neuvostoliitossa perustettiin Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetuksilla:

• Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus "Sotatuomioistuinten toimivallan muuttamisesta", 13. joulukuuta 1940.
• Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus "Sotatuomioistuinten toimivallan muuttamisesta", 11.9.1953.

Valvonta

Neuvostoliiton asevoimien sotatuomioistuimen oikeudellisen toiminnan valvonnasta vastasivat Neuvostoliiton korkein oikeus, Neuvostoliiton asevoimien osastojen sotilastuomioistuimet, piirit, joukkojen ryhmät ja laivastot toimivaltansa puitteissa. ; lakien täytäntöönpanosta käsiteltäessä tapauksia sotilastuomioistuimissa  - Neuvostoliiton yleisen syyttäjän ja hänen alaistensa sotilassyyttäjien toimesta.

Katso myös

• Sotilastuomioistuin (Venäjä)
• Vallankumouksellinen tuomioistuin
• Sotilaskenttä tuomioistuin

Muistiinpanot

1. ↑ Sotilastuomioistuimia koskevat määräykset, hyväksytty Neuvostoliiton lailla, 25. joulukuuta 1958 (muutettu 25.6.1980, muutettu 4.1.1999.)
2. ↑ Sotilaallisen käyttäytymisen koodi tai laki // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.

Kirjallisuus

• Sotilaallisen kunnian riistäminen, häpeällinen // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
• Koodi tai oikeus sotilaalliseen käyttäytymiseen // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
• Neuvostoliiton puolustusvoimien kansankomissaarin käsky nro 0029, 21.6.1940.
• Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus "Sotatuomioistuimia koskevien määräysten hyväksymisestä sotaoikeudellisilla alueilla ja sotilasoperaatioalueilla", 22. kesäkuuta 1941.
• Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus "Erityisen rangaistustoimenpiteen soveltamismenettelystä sotilashenkilöstölle - heidän lähettämisensä kurinpitopataljoonaan", päivätty 15.2.1957.
• Raportti majuri Starchakin laskuvarjoryhmässä toimivan erillisen ilmapataljoonan taistelutoiminnasta.
• Oikeudellinen sanakirja. - M . : Gosjurizdat, 1953.
• Neuvostoliiton historiallinen tietosanakirja . T. 3. - M .: Neuvostoliiton tietosanakirja, 1963.