Alkuperäiskansojen oikeuksien julistus on asiakirja, joka hyväksyttiin 13. syyskuuta 2007 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 62. istunnossa .
Tämä asiakirja julistaa alkuperäiskansojen oikeuden ihmisarvoiseen elämään, oman kulttuurinsa ja instituutioidensa säilyttämiseen ja kehittämiseen sekä oikeuden kehittää kansaa siihen suuntaan, jota ihmiset itse pitävät sopivimpana omiin tarpeisiinsa. ja toiveet [1] .
Asiakirjassa vahvistetaan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus ja tämän oikeuden seurauksena puhutaan alkuperäiskansojen vapaudesta määrittää poliittinen asemansa sekä vapaudesta harjoittaa taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystään [1] .
Tämä asiakirjaluonnos on ollut työn alla 20 vuotta. Kiihkeimmät keskustelut koskivat maata, luonnonvaroja, ryhmä- ja yksilöoikeuksia [1] .
Alkuperäiskansojen työryhmä perustettiin vuonna 1982 Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston päätöksellä, jonka tavoitteena on kehittää ihmisoikeusnormeja alkuperäiskansoille. Työryhmä alkoi vuonna 1985 valmistella luonnosta alkuperäiskansojen oikeuksista. Kahdeksan vuoden kuluttua, vuonna 1993, työryhmä sai päätökseen julistusluonnoksen tekstin. YK:n syrjinnän ehkäisemistä ja vähemmistöjen suojelua käsittelevä alakomitea hyväksyi luonnoksen tekstin vuonna 1994 ja toimitti sen YK:n ihmisoikeustoimikunnan käsiteltäväksi. Julistusluonnoksen viimeisteli tämän komission alaisuudessa perustettu työryhmä. Kesäkuussa 2006 YK:n neuvosto hyväksyi julistuksen, ja yleiskokous hyväksyi julistuksen syyskuussa 2007 [1] . 143 osavaltiota äänesti julistuksen hyväksymisen puolesta. Neljä on vastaan ( USA , Kanada , Australia ja Uusi-Seelanti ). 11 maata pidättyi äänestämästä - Azerbaidžan , Bangladesh , Bhutan , Burundi , Georgia , Kenia , Kolumbia , Nigeria , Venäjän federaatio , Samoa , Ukraina [2] .
Julistamisesta keskusteltiin laajasti sen menestyksen tueksi tohtori Kinnari Bhatt, harjoittava lakimies ja julkaissut kirjailija, joka sanoi: "Pidän UNDRIP:tä elävänä asiakirjana, joka on ollut arvokas alkuperäiskansojen erityisoikeuksien kiteyttämisessä ja niiden määrittelemisessä. sekä historiallinen että nykyaikainen linssi." [3]
Alkuperäiskansojen oikeuksien julistus on kattava kannanotto alkuperäiskansojen oikeuksista. Tämä julistus, kuten useimmat muut YK:n julistukset, ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja. Tätä asiakirjaa on pidettävä heijastuksena eri valtioiden mielipiteiden yksimielisyydestä siirtyä tiettyyn suuntaan ja noudattaa tiettyjä periaatteita alkuperäiskansoja ja näiden kansojen yksittäisiä edustajia koskevien oikeusnormien kehittämisessä [1] .
Alkuperäiskansojen oikeuksia käsitellään myös muissa YK:n asiakirjoissa, mukaan lukien Kansainvälisen työjärjestön yleissopimus nro 169 ja biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (8j artikla) [1] .