Säilyvyyslait ovat fysikaalisia peruslakeja , joiden mukaan tietyissä olosuhteissa jotkin suljettua fysikaalista järjestelmää kuvaavat mitattavissa olevat fyysiset suureet eivät muutu ajan kuluessa . Ne ovat yleisimmät lait missä tahansa fysikaalisessa teoriassa. Niillä on suuri heuristinen arvo.
Jotkut säilyttämislaeista täyttyvät aina kaikissa olosuhteissa, tai joka tapauksessa näiden lakien vastaisia prosesseja ei ole koskaan havaittu. Muut lait ovat vain suuntaa antavia ja pätevät tietyin ehdoin.
Tarkka:
Teoriassa ei vahvistettu:
Lähentää:
Säilyvyyslait liittyvät fyysisten järjestelmien symmetrioihin ( Noetherin lause ). Joten energian, liikemäärän ja liikemäärän säilymisen lait ovat seurauksia aika-avaruussymmetrioista (vastaavasti: ajan homogeenisuus , tilan homogeenisuus ja isotropia ). Tässä tapauksessa luetellut tilan ja ajan ominaisuudet analyyttisessä mekaniikassa ymmärretään yleisesti Lagrangenin invarianssiksi suhteessa ajan origon muutoksiin, järjestelmän origon siirtoon ja sen koordinaattiakselien pyörimiseen.
Muinaiset filosofit , erityisesti Parmenides [1] , asettivat filosofiset edellytykset lain löytämiselle .
Atomifilosofit Demokritos , Leukippos ja Epikuros pitivät maailmaa kokoelmana atomia, joka liikkuu ikuisesti tyhjässä tilassa. Demokritos ennakoi inertialakia , joka on seurausta liikemäärän säilymisen laista. Hän uskoi, että tyhjiössä ruumiin täytyy joko pysyä levossa tai liikkua ikuisesti. [2]
Erityisesti kirjeessään Eulerille Lomonosov muotoilee "universaalin luonnonlakinsa" (5. heinäkuuta 1748) toistaen sen väitöskirjassaan "Keskustelu kappaleiden kovuudesta ja juoksevuudesta" (1760) [3] [4] :
... Kaikki luonnossa tapahtuvat muutokset ovat sellaisia olemisen tiloja, että kuinka paljon yhdestä kehosta otetaan pois, niin paljon lisätään toiseen, joten jos siellä, missä muutama aine vähenee, se lisääntyy toisessa paikassa ... Tämä universaali luonnonlaki ulottuu useimpiin liikesääntöihin, sillä keho, joka liikuttaa toista omalla voimallaan, menettää niistä yhtä paljon kuin se välittää toiselle, jonka liike saa siltä [5]M. V. Lomonosov
Dialektisen materialismin näkökulmasta säilymislait osoittavat liikkuvan aineen tuhoutumattomuuden ja tuhoutumattomuuden kaikkine ominaisuuksineen sen siirtyessä muodosta toiseen. Aineen liike on ikuista ja siirtyy vain muodosta toiseen [6] [7]