Izhmarinin ruhtinaskunta

Izhmaran ruhtinaskunta [1] ( Pizhanyn ruhtinaskunta ; Lugomar. Izh Mariy kugyzhanysh, Pyzhanyu kugyzhanysh ) on yksi suurimmista marin protofeodaalisista muodostelmista.

Historia

Sen muodostivat luoteismarit mari- udmurttien sotien seurauksena valloitetuille udmurtimaille 1200-luvulla . Alkuperäinen keskus oli Iževskin asutus , jolloin rajat ulottuivat pohjoisessa Pizhmajoelle . XIV - XV vuosisatojen aikana venäläiset uudisasukkaat työnsivät marit pois pohjoisesta . Kun geopoliittinen vastapaino kaatui Kazanin kaanikunnan Venäjän vaikutukselle ja Venäjän hallinnon ilmaantui, ruhtinaskunta lakkasi olemasta. Pohjoisosasta tuli osa Jaranskin aluetta nimellä Izhmarinskaya volost , eteläosasta Ižmarinskaja volostina tuli osa Kazanin alueen Alat-tietä [2] . Osa nykyisen Pizhansky-alueen mariväestöstä asuu edelleen Pizhankan länsipuolella, ryhmittyen Mari-Oshaevon kylän kansallisen keskuksen ympärille . Paikallisen väestön keskuudessa kirjattiin rikas kansanperinne ruhtinaskunnan olemassaolon ajalta - erityisesti paikallisista ruhtinaista ja sankarista Shaevista [3] .

Alue

Se sisälsi maata Izh- , Pizhanka- ja Shuda -jokien altaissa, joiden pinta-ala on noin tuhat km². Pääkaupunki on Pizhanka (tunnetaan venäläisissä kirjallisissa lähteissä vasta kirkon rakentamishetkestä 1693 ).

Muistiinpanot

1. ↑ Tässä muodossa tallennettiin 1600-luvun laskentakirjat, jotka myöhemmin muodostettiin ruhtinaskunnan, mari-volostien, alueelle.
2. ↑ Marin kansan alkuperä. Mari Kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen tieteellisen istunnon aineisto (23.-25.12.1965) - Joškar-Ola, 1967. - P. 145
3. ↑ Zykov I. V. Uskonnolliset liikkeet marilaisten keskuudessa - Nižni Novgorod, 1932. - S. 35