Lugovomarin kieli | |
---|---|
oma nimi | Olyk mary yylme |
Maat | |
virallinen asema | Marin tasavalta |
Kaiuttimien kokonaismäärä |
|
Tila | on olemassa uhka sukupuuttoon [1] |
Luokitus | |
Kategoria | Euraasian kielet |
suomalais-ugrilainen haara Permisuomalaiset kielet marin kieli | |
Kirjoittaminen | Kyrillinen ( mari-kirjoitus ) |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | — |
ISO 639-2 | — |
ISO 639-3 | mhr |
WALS | mme |
Maailman kielten atlas vaarassa | 347 |
Etnologi | mhr |
ELCat | 3203 |
IETF | mhr |
Glottolog | itä2328 |
Wikipedia tällä kielellä |
Niittymarin kieli ( itsenimi olyk mari ) eli niittymarin kieli on yksi marin kielen standardoiduista kirjallisista normeista , jota niittymarit käyttävät pääasiassa Venäjän eurooppalaisessa osassa. Lugovomari on vuoristomarin ja venäjän ohella Venäjän federaation Mari Elin tasavallan valtionkieli .
Kyrillisiin aakkosiin perustuva marikirjoitus syntyi 1700-luvun jälkipuoliskolla. Nykyinen aakkoset (joillakin muutoksilla) on ollut käytössä 1870-luvulta lähtien.
Nykyisessä muodossaan niittymari-aakkoset viimeisteltiin opettajien, liittovaltion bolshevikkien kommunistisen puolueen aluekomitean, MASSR:n koulutuksen kansankomissariaatin, kansallissosialistisen kulttuurin marin tutkimuslaitoksen, Mari Pedagoginen Instituutti ja Mari Korkeampi Kommunistinen Maatalousakatemia. koulut, mari-lehdet, Uchredgiz, johon osallistuivat RSFSR:n koulutuksen kansankomissariaatin puheenjohtaja U. T. Kontyukov ja Ei-venäläisten koulujen keskustutkimuslaitoksen edustaja prof. F. F. Sovetkin pidettiin 7. maaliskuuta - 20. maaliskuuta 1938. Lugovoi-itämarin kieliprojektin lopullisen suunnittelun teki Andreev I. F., Ivanov G. S., Kontyukov U. T., prof. F. F. Sovetkin [2]
Lugovomari-aakkoset [3] :
A a | B b | sisään | G g | D d | Hänen | Hänen | F | K h | Ja ja | th | K to |
L l | Mm | N n | Ҥ ҥ | voi voi | Ӧ ӧ | P s | R p | C kanssa | T t | sinä u | Ӱ ӱ |
f f | x x | C c | HH | W w | sinä u | b b | s s | b b | uh uh | yu yu | olen |
Mari-vokaalien ominainen piirre on rento artikulaatio. Aktiiviset puheelimet vokaalien ääntämisen aikana ovat paljon vähemmän jännittyneitä kuin venäjän vokaalien artikulaatiossa.
Mari-vokaalit ovat laadultaan homogeenisia: niistä puuttuu kokonaan diftongia. Vokaalien laadun homogeenisuus saavutetaan sillä, että tietyn äänen ääntämiseen tarvittava puheelinten asema säilyy koko vokaalin äänen ajan.
Korostamattomia vokaalia ei vähennetä, paitsi sanan absoluuttisen lopputuloksen paikat. Täällä ne eivät lausuta selvästi jännityksen menettämisen vuoksi.
Eturivi | Takarivi | ||
---|---|---|---|
pyöristetty | Tuhoamaton | pyöristetty | Tuhoamaton |
/ü/ | /i/ | /ə̃/ /s/ |
/ja/ |
/ö/ | /e/ | /a/ | /o/ |
Konsonanteille, samoin kuin vokaalille, artikuloinnin helppous on ominaista.
Marin kovat konsonantit eivät koskaan pehmene ennen etuvokaalia: teele /téle/ winter, tide /tíde/ this.
Marin kielessä on 4 pehmeää konsonanttia: /č, l', ɲ, j/.
Labial | Etukielinen | Keskikielinen | takaisin kielellinen | |||
---|---|---|---|---|---|---|
okklusiivinen | räjähtävä | Meluisa | n /p/ b /b/ | t /t/ d /d/ | k /k/ g /ɡ/ | |
Sonantit | m/m/ | n /n/ | н /ɲ/ | ҥ /ŋ/ | ||
afrikkalaiset | Meluisa | c /c/ h /č/ |
||||
uritettu | Meluisa | s /s/ z /z/ w /š/ w /ž/ |
x /x/ | |||
Sonantit | l /l/ | le /l'/th /j/ | ||||
Vapina | Sonantit | r /r/ |
Vokaaliharmonia on ilmiö, jossa suffiksien ja päätteiden vokaaliäänet assimiloituvat juurivokaaliin.
Vokaalien harmonia pyöreyden mukaanJos korostus osuu pyöristetylle vokaalille /ü, ö, u, o/, niin myös sanan loppuvokaali on pyöristettävä: kӱtӱ /kütǘ/ herd - kӱtӱshtӧ /kütǘštö/ laumassa. Jos painotus kohdistuu pyöristämättömään vokaaliin /i, e, a, ə/, niin sanan loppuun ilmestyy pyöristämätön vokaali /e/: kid /kit/ hand - kidyshte /kidə̃šte/ kädessä, koulu /škol/ koulu - koulu / škollášte / koulu.
Vokaaliharmonia sarjassaJos sanan ensimmäinen tavu sisältää etuvokaalin /i, e, ü, ö/, niin seuraavien sanojen tulee sisältää myös etuvokaalit: kӱzӧ /kǘzö/ knife, name /imɲe/ hevonen. Jos ensimmäisellä tavulla on takavokaali /u, o, ə̃, a/, niin myös muiden tavujen vokaalien on oltava takaisin: agur /agur/ whirlpool - agurishto /agúrəšto/ pyörteessä.
Marin kielen painotus on erilainen, eli joissakin sanoissa se osuu ensimmäiseen tavuun, toisissa - toiseen jne.: ava /avá/ äiti, muro /múro/ laulu. Puheessa kaikkia sanoja ei painoteta. Paino ei kohdistu postpositioihin gych iz , dene s, deke k, dech from: pӧrt gych /pört gə̃č/ kotoa, muro dene /múro dene/ laululla.
Sananmuodostuksen ja taivutusvaiheen aikana painotus voi siirtyä tavusta toiseen: olá /olá/ kaupunki, olana /olaná/ kaupunkimme.
Valtion ja viralliset kielet Venäjän federaation aiheissa | |
---|---|
Venäjän valtion kieli | Venäjän kieli |
Liiton aiheiden valtionkielet |
|
Kielet, joilla on virallinen asema | |
Venäjän kielet Wikipedia Venäjän kansojen kielillä Venäjän kansojen kirjallisuus Venäjän kansojen lauluja Sanakirjoja venäjän kielellä Media Venäjän kielillä |
suomalais-ugrilaiset kielet | |||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||||||||
| |||||||||||||||||
Huomautuksia † - kuolleet kielet 1 viittaa mahdollisesti itämeren suomalaiseen 2 viittaa mahdollisesti mordvaan |
Mari | |
---|---|
kulttuuri | |
Etnografiset ryhmät |
|
Marien uudelleensijoittaminen | |
marin kieli |
|
Suhtautuminen uskontoon | |
Sekalaista |
|