Altain kieli

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 16. helmikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 7 muokkausta .

Altain (Etelä-Altain) kieli
oma nimi	Altai (Altaidyҥ) til
Maat	Venäjä , Kiina
Alueet	Altain tasavalta , Altain piiri
virallinen asema	Altain tasavalta
Kaiuttimien kokonaismäärä	55 720 [1]
Tila	on olemassa uhka sukupuuttoon [4]
Luokitus
Kategoria	Euraasian kielet
Altailaiset kielet (hypoteettinen) turkkilainen haara/perhe Gorno-Altai (Keski-itä) tai Kypchak-ryhmä Kirgisia-Kypchak ryhmä [2] [3]
Kirjoittaminen	Kyrillinen ( altailainen aakkoset )
Kielikoodit
GOST 7.75-97	alt alt 035
ISO 639-1	—
ISO 639-2	alt
ISO 639-3	alt
WALS	aso
Maailman kielten atlas vaarassa	462
Etnologi	alt
ELCat	3044
IETF	alt
Glottolog	sout2694
Wikipedia tällä kielellä

Altai/Etelä-Altain kieli ( alt.  Altai til ) on yksi vuoristoaltain kielistä , altailaisten äidinkieli , kansallinen ja kirjallinen kieli . Altain tasavallan valtionkieli . Vuoteen 1948 asti sen nimi oli Oirotsky .

Kuvaus

Perinteisesti altaicia ja pohjoisaltaitalaista pidettiin yhtenä kielenä, altailaisena. Nykyaikaisten turkkilaisten kielten luokittelujen mukaan ne ovat kuitenkin erilaisia. Tilannetta vaikeuttaa se, että jotkut etelän ja pohjoisen murteista tunnustetaan virallisesti Siperian alkuperäiskansojen erillisiksi kieliksi (kumandin, teleut, tubelar ja chelkan).

Altailaisen kielen liittäminen Khakassin turkkilaisten kielten ryhmään on kyseenalainen johtuen intervokaalista "-j-" "-z-" sijasta, luultavasti tämä on yksi kirgisian-kyptšakin kielistä [2] [ 3] .

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 55 720 ihmistä Venäjällä väitti osaavansa altailaista kieltä [5] . Arvioiden mukaan noin 10 tuhatta heistä puhuu Pohjois-Altain murteita, loput Altaissa ja suurin osa Altai-Kizhin murretta. Yleensä joidenkin tietojen mukaan vain 2 % altailaisista puhuu sujuvasti altailaista kieltä [6] .

Altain kielen osana erotetaan 4 murretta, joita pidetään joissakin tapauksissa itsenäisinä kielinä:

• Altai-Kizhi  - varsinainen altai murre, nykyaikaisen kirjallisen kielen perusta;
• Teleut-murre  oli kirjallisen kielen perusta 1800- luvun puolivälistä vuoteen 1923 asti ;
• Telengit-murre  - telengiittien kieli ;
• Tubalaarinen murre (tuba, dyish / yysh, tubalarien / mustitataarien kieli ) on murre , jota joskus kutsutaan Altain siirtymävaiheeksi Pohjois-Altaiksi (se luokitellaan kuitenkin useammin Pohjois-Altaiksi).

Kunkin murteen puhujien tarkkaa määrää ei tiedetä. Erittäin karkeiden arvioiden mukaan jokaista kolmesta viimeisestä puhuu noin 3 tuhatta ihmistä. Loput puhuvat oikeaa altaita.

Altailaista lähestyvää murretta löytyy myös Kiinasta Kanas -järven (kiinalainen Altai) alueelta, jonka kaiuttimet ovat mahdollisimman lähellä telengittejä ja Xinjiangin kirgisejä.

1800-luvun kirjalliset monumentit: käännökset raamatullisista teksteistä, pyhien elämästä, rukouskirjoista ja palveluskirjoista, tehty altailaisten-oirottien kristinuskon aikana. Vuonna 1869 Kazanissa julkaistiin yksityiskohtainen altailaisen kielen kielioppi ; vuonna 1884  - sanakirja [6] . Kirjailija-kasvattaja M. V. Chevalkovin [7] työllä oli rooli kirjallisen kielen kehityksessä .

Kirjallinen kieli perustuu altailaisen murreen. Ennen vuoden 1917 vallankumousta kirjallinen kieli perustui nykyäänkin alueellisena kirjakielenä toimivan Teleut-murteen erityispiirteisiin.

Tasavaltainen sanomalehti " Altaidy Cholmony " julkaistaan ​​altain kielellä ja piirin sanomalehdet - " Chuyskiye Zori ", "Ajan ääni / Oydin Uni", "Azhuda", "Ulagan News / Ulagannyn Solundary".

Otsikkokysymys

On havaittu tapauksia, joissa tieteellisessä kirjallisuudessa käytetään altailaisen kielen yhteydessä termejä, jotka poikkeavat yleisesti hyväksytyistä.

L. P. Potapovin artikkelissa 1952 "Kysymystä altailaisten kansallisesta lujittamisesta" käytetään termiä "etelä-altai kieli" yhdessä " pohjoisen Altai " kanssa (tällä hetkellä tiedeyhteisössä ei ole yhtä lähestymistapaa tämän kielten ja/tai murteiden ryhmän luokittelemiseksi) [8] [9] :

… turkkilaisten kielten kieliluokituksissa pohjoisaltailaiset ja eteläaltailaiset kielet paikallisineen kuuluvat eri ryhmiin. Pohjois-Altain kieli jaettiin murteisiin: Kumandin, Tubalar ja Chelkan (ja oli hyvin lähellä shorien kieltä) ja Etelä-Altain murteet: Telengit, Altai varsinainen ja Teleut ... Jos Etelä-Altain murteet kieli onnistui nopeasti jauhamaan yhdeksi Etelä-Altain kieleksi, niin pohjois-altaitalaisista murteista ei voi sanoa... Yhden kansallisen kirjallisen Etelä-Altai-kielen olemassaolo on kiistaton, mutta sen kehittyminen kansalliskielenä liittyy vakavien vaikeuksien voittamiseksi.

Nykyaikaisissa julkaisuissa on kirjattu yksittäisiä tapauksia termin "etelä-altai kieli" [10] [11] käytöstä .

Samaan aikaan entistä (vuoteen 1948 asti) nimeä "Oirot-kieli" käytetään pääasiassa altailaisen kielen historiaa koskevissa julkaisuissa.

Aakkoset

Kirjoitus perustuu venäjän kyrillisiin aakkosiin , lisättynä ylimääräisillä kirjaimilla Ҥ , Ј , Ӧ , Ӱ , І. Kyrillispohjaista kirjoitusta on kehitetty 1840 -luvulta lähtien . Vuodesta 1928 vuoteen 1938 käytettiin latinalaisia ​​aakkosia , sitten taas kyrillisiä.

Altailainen koulutus

Gorno-Altain valtionyliopisto kouluttaa asiantuntijoita ohjelmissa 050302.00 - "Äidinkieli ja kirjallisuus (Altain kieli ja kirjallisuus)" (asiantuntijan pätevyys: "Altain kielen, kirjallisuuden ja venäjän kielen, kirjallisuuden opettaja"), 050302 - "Native" kieli ja kirjallisuus" lisäerikoistuksella "Esiopetus" (asiantuntijan pätevyys: "Altain kielen ja kirjallisuuden opettaja") [12] .

Katso myös

• Pohjois-altailaiset kielet

Muistiinpanot

1. ↑ Tiedotusmateriaalia vuoden 2010 koko Venäjän väestönlaskennan lopputuloksista . Haettu 31. tammikuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2021. (määrätön)
2. ↑ 1 2 Baskakov, 1969 .
3. ↑ 1 2 Kormushin .
4. ↑ Unescon punainen kielten kirja
5. ↑ Koko Venäjän väestölaskenta 2002. Osa 13. "Venäjän federaation alkuperäiskansat" . Haettu 1. lokakuuta 2006. Arkistoitu alkuperäisestä 20. helmikuuta 2012. (määrätön)
6. ↑ 1 2 Encyclopedia "Circumnavigation" . Haettu 1. lokakuuta 2006. Arkistoitu alkuperäisestä 9. lokakuuta 2006. (määrätön)
7. ↑ ETHEO-projekti (downlink) . Haettu 1. lokakuuta 2006. Arkistoitu alkuperäisestä 26. toukokuuta 2005. (määrätön) 
8. ↑ Potapov L.P. Altailaisten kansallista konsolidaatiota koskevasta kysymyksestä . Haettu 28. heinäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. heinäkuuta 2021. (määrätön)
9. ↑ L.P. Potakov. Altailaisten kansallista konsolidaatiota koskevasta kysymyksestä . Haettu 12. elokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 12. elokuuta 2021. (määrätön)
10. ↑ Ural-Altai-tutkimus, nro 2 (17) 2015, s. 26 . Haettu 28. heinäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. heinäkuuta 2021. (määrätön)
11. ↑ Kurganin alueellinen yleinen tieteellinen kirjasto. A.K. Yugova. Vieraiden kielten kirjallisuuden laitos. Venäjän federaation, IVY:n, entisen Neuvostoliiton kansalliset kielet saatavilla kirjastorahastossa . Haettu 28. heinäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. heinäkuuta 2021. (määrätön)
12. ↑ Altain kielen ja kirjallisuuden laitos Arkistoitu 8. tammikuuta 2007.

Kirjallisuus

• Baskakov N. A. Altai kieli. - M. , 1958.
• Baskakov N. A. Johdatus turkkilaisten kielten tutkimukseen. - M. , 1969.
• Altain kielen kielioppi, jonka Altai Spiritual Mission jäsenet ovat koonneet. - Kazan, 1869.
• Dyrenkova N. P. Oirot-kielen kielioppi. - M.-L., 1940.
• Erlenbaeva N. V. Altain kielen kotitaloussanasto. - Gorno-Altaisk: RIO GAGU, 2008. - 184 s.
• Altailaisen kielen opintoja: la. tieteellinen Proceedings / Toim. A. E. Chumakov. - Gorno-Altaisk: RIO GAGU, 2003. - 160 s.
• Kormushin I. V. Altai kieli . Suuri venäläinen tietosanakirja (sähköinen versio) (2018). (määrätön)
• Toshchakova T. M. Oirot-kielen kielioppi. - Novosibirsk, 1939.

Sanakirjat

• Baskakov N. A. , Toshchakova T. M. Oirot-venäläinen sanakirja. N. A. Baskakovan lyhyellä kieliopillisella luonnoksella Oirot-kielestä. - M., 1947.
• Verbitsky V.I. Turkin kielen Altai- ja Aladag-murteiden sanakirja. - Kazan, 1884.
• Korgunbaeva N.I. Altai-venäläinen - venäjä-altai-sanakirja. - Gorno-Altaisk, 1991.

Linkit

• Altailainen kieli ETHEO-projektissa (lyhyesti kielioppista ja fonetiikasta, etnisistä ryhmistä)
• Puhumme altaista . Historiallinen ja arkistoopas Gorny Altai . Altain tasavallan valtionarkisto. (määrätön)
• Altain kielen ja kirjallisuuden laitos, Gorno-Altain osavaltion yliopisto
• Koulun altai-venäjän sanakirja
• Altailaisen etnologisivu

Valtion ja viralliset kielet Venäjän federaation aiheissa
Venäjän valtion kieli	Venäjän kieli
Liiton aiheiden valtionkielet	Abaza Avar agul Adyghe Azerbaidžani Altailainen baškiiri burjat Dargin Ingush kabardi-tsirkassia Kalmyk karachay-balkar Komi Krimin tatari Kumyk Lak Lezgi Nogai Mari niitty Mari Vuori Mari mordvalainen Moksha Erzya Ossetialainen Rutulian Tabasaran tatari tatian Tuvan udmurti ukrainalainen khakassialainen Tsakhur Tšetšeeni tšuvashi jakut
Kielet, joilla on virallinen asema	vepsilainen Dolgansky Kazakstan karjalainen Komi-Permyak Mansi nenetsit Selkup Suomalainen Hanti Tšuktši Evenki Jopa Yukagir Pohjois-Yukagir Etelä-Yukagir
Venäjän kielet Wikipedia Venäjän kansojen kielillä Venäjän kansojen kirjallisuus Venäjän kansojen lauluja Sanakirjoja venäjän kielellä Media Venäjän kielillä

turkkilaiset kielet
proto- turkki † ( protokieli )
Bulgarin kielet (" R-turkki ") Bulgarian ryhmä avar (turkki) † [1] bulgaria † Xiongnu † [1] hunnilainen † [1] Khazar † tšuvashi kellotaulu: ratsastus ruohonjuuritason Malokarachin murre
Oikeat turkkilaiset kielet Vanha turkkilainen ryhmä Vanha Kirgisia (Jenisei-Kyrgyz) † Orkhon-Jenisei (vanha turkkilainen) † Uiguurien riimu (Orkhon-Uyghur) † Gorno-Altai ryhmä [1] Kirgisia-Kypchak [2] Kirgisia Pohjois-Kirgisia Fergana-Kypchak (†) Etelä-Kirgissia Altailainen kellotaulu: oikea Altai (Oirot, Altai-Kizhi) Telengit Teleut Tubalar [3] Pohjois-Altai [1] Kondomin Shorin murre [3] Chulymin (†) ala-chulym murre [3] Pohjois-Altai kellotaulu: Kumandin , Chelkan Tomskin murre siperialais-tatarikielellä [1] Karluk-ryhmä [1] Vanha Karluk † karluk-uiguuri [1] vanha uiguuri † Karakhanid (karakhanid-uiguurit) † Khalaj ( argu ) [1] Karluk-Khorezmian [1] khwarezmian-turkki † Chagatai † Turki † ( vanha tataari ) [1] Ainu (Einu) [3] tai-turkki (ili) [1] lobnor † [1] uzbekki ( karluk-chigilialainen ) Uiguuri (uusi uiguuri) kellotaulu: Khotania Haughtonin † [1] Etelä-Kirgisian - Karlukin murteet [3] Kypchak ryhmä Vanha Kipchak † Kypchak-Nogai Alabuga-tatari [3] Kazakstan Karagash [3] Karakalpak Nogai Krimin tatari kellotaulu: steppe Uzbekistanin kypchak-murteet [3] Ferghana-Kypchak - Nogai-Kypchak murteet [3] Etelä-Kirgisian - Nogai-Kypchak murteet [3] jurttatatari [3] Volga-Kypchak baškiiri kellotaulu: Itä (Kuwakan) luoteis (länsi) eteläinen (Yurmatinsky) vanha tataari † [3] tatari kellotaulu: Kazan Mishar Siperian tatari Tobol- Irtyshin ja Baraban murteet Polovtsian-Kypchak vanha kuuni † karaite kellotaulu: Galich Krimin [1] Trakai Krimin tatari Krymchak [3] Krimin tataarin keskimurre Urum (Azov) - Kypchak-murteet [3] valkoihoinen [1] Armenian-Kypchak † , Karatšai-Balkarian , Kumyk Mameluk-Kypchak † [1] Oguz-ryhmä Vanha Oghuz † Pecheneg † [1] Salar Uzbek-Oghuz Ikan-Karabulak [1] Turtkul-saribia [3] Khorezm [3] Länsi-Oghuz Azerbaidžani murteita Karapapakh Balkan-gagauz gagauusi qashqai [3] ottomaanit † Salchuk [3] Syyria-turkmen [3] Sonqor-turkkilainen turkkilainen kellotaulu: Karamanlid kyproslainen Tsalka Urum (Azov) - Oguzin murteet Krimin tatari kellotaulu: etelärannikko Itäinen Oghuz Turkmenistan kellotaulu: Trukhmensky Khorasan-turkki kellotaulu: bojnurdi Etelä-Oghuz aynallu [3] Afshar [3] Sayan (Tobas) ryhmä steppi kök-monchak Tuvan Tsengel taiga Itä-Tuvan [3] Soyot-Tsaatan kellotaulu: Soyot, Uryankhai, Tsatan Tofalar Khakassin (Kirgisian) ryhmä Saryg-yugur (khara-joguri) oikea khakass Fuyu-Kirgissia Khakass-Altai: Shorin mras-murre [3] Chulymin keskimyrskymurre [3] khakassialainen kellotaulu: Kachinsky Kyzyl saagai Shor Jakut ryhmä kuorsausta ympärillä Dolganski [3] Jakut kirjallisuus
Turkin kieliin liittyviä aiheita Kirjoittaminen antiikin turkkilainen kirjoitus Bulgarian riimut uusi turkkilainen aakkoset (yanalif) yleinen turkkilainen aakkoset Vanha uiguurien käsikirjoitus Muut luokitusyksiköt itäturkki (itä hun) läntinen turkki (länsihunni) Karluk-Kypchak Makro-Oguz Oguz-Kypchak siperialainen uiguuri Khakass-Kypchak keskeinen Fonetiikka ja kielioppi lambdaismi rotasismi Proto-turkkilainen -d- ja sen refleksit Proto-turkkilainen alkukirjain j- ja sen refleksit numerot
↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Kielen tai kieliryhmän luokittelu on kiistanalainen, kieli tai kieliryhmä on hypoteettinen (katso Turkin kielten luokittelu ). ↑ Mahdollisesti Kipchak. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Termin "kieli" käyttö on kiistanalaista, ongelma on "kieli tai murre" . † kuollut, jaettu tai vaihtanut kieliä ; (†) mahdollisesti sukupuuttoon kuolleet kielet ; ‡ sekakieliä