Chuvashin kieli

Chuvashin kieli
oma nimi	chӑvash chölkhi
Maat	Venäjä Ukraina Kazakstan Uzbekistan Valko-Venäjä
Alueet	Chuvashia Moskova Tatarstan Bashkortostan Samaran alue Uljanovskin alue Saratovin alue Krasnojarskin alue Orenburgin alue jne.
virallinen asema	Venäjän federaation aihe : Chuvashia
Sääntelyorganisaatio	Chuvashin osavaltion humanistinen instituutti
Kaiuttimien kokonaismäärä	1 042 989 (Venäjällä 2010) [1]
Tila	haavoittuva [2]
Luokitus
Kategoria	Euraasian kieliä
turkkilainen haara Bulgarian ryhmä
Kirjoittaminen	Kyrillinen ( tšuvassinkielinen kirjoitus )
Kielikoodit
GOST 7.75-97	Chuv 795
ISO 639-1	CV.
ISO 639-2	chv
ISO 639-3	chv
WALS	chv
Maailman kielten atlas vaarassa	338
Etnologi	chv
IETF	CV.
Glottolog	chuv1255
Wikipedia tällä kielellä

Tšuvashin kieli (itsenimi - chӑvash chӗlkhi ) on tšuvashin kansalliskieli, Tšuvashin tasavallan valtionkieli [ 3] . Maailman kielten genealogisessa luokituksessa se kuuluu altailaisen kieliperheen turkkilaiseen ryhmään ja on bulgaariryhmän ainoa elävä kieli [4] .

Tšuvashian lisäksi kieli on yleinen Bashkortostanin , Tatarstanin , Samaran , Uljanovskin , Saratovin ja Penzan alueilla sekä joillakin muilla Uralin , Volgan alueen ja Siperian alueilla, alueilla ja tasavalloissa asuvissa tšuvashiyhteisöissä . Tšuvashin tasavallassa on valtion kieli venäjän ohella , Tšuvashin tasavallan lait julkaistaan virallisesti kahdella kielellä [5] .

Chuvashin kieltä puhuvien määrä Venäjällä on noin 1,04 miljoonaa ihmistä (2010 väestönlaskenta); kun taas etnisten tšuvashien määrä koko Venäjän vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan oli 1 miljoonaa 436 tuhatta ihmistä; yli 55 % heistä asuu Chuvashin tasavallassa.

Nopean kielellisen muutoksen yhteydessä tšuvashin kielen elvyttämiseksi tarvitaan monipuolinen toimenpidekokonaisuus, mikä edellyttää vakavia ponnisteluja sekä valtiolta että yhteiskunnalta [6] [7] .

Chuvashin kieltä opetetaan kouluaineena Tšuvashin tasavallan kouluissa, joillakin Bashkortostanin ja Tatarstanin alueilla, ja sitä opetetaan oppiaineena Chuvashian yliopistoissa. Tšuvashin tasavallassa alueellisia radio- ja televisio-ohjelmia lähetetään tšuvashin kielellä, aikakauslehtiä julkaistaan [8] [9] . Joillakin Bashkortostanin ja Tatarstanin alueilla sanomalehtiä julkaistaan myös tšuvashin kielellä (esimerkiksi Tatarstanin tasavallassa ilmestyvä Suvar- sanomalehti).

Luokittelukysymyksiä

Sukulaisten turkkilaisten kielten joukossa tšuvashin kieli on erillisessä asemassa: yhteisestä rakenteesta ja leksikaalisesta ytimestä huolimatta keskinäistä ymmärrystä tšuvashin kielen puhujien ja muiden turkkilaisten välillä ei saavuteta [10] .

Joitakin tšuvashin kielen foneettisia piirteitä - erityisesti ns rotasismi ja lambdaismi , eli [p] ja [l] ääntäminen yleisten turkkilaisten [z] ja [sh] sijaan (esim. kӗr - үz {sana "syksy" tšuvashin ja kazakstanin kielillä}; kӗmӗl - komesh {sana "hopea" tšuvashin ja tatarin kielellä }), taipumus avata viimeinen tavu, juontaa muinaisista ajoista yhden prototurkkilaisen kielen ja sen murteiden olemassaolon ajanjakso [6] . Toinen ero turkkilaisten kielten ja tšuvashin välillä on jotacismi , kun tšuvashin kielessä kirjaimella ç välitetty ääni [ɕ] korvataan äänellä [j] muissa turkkilaisissa kielissä : çămarta-yumurta ( azerb. yumurta), çĕlen - yylan ( turkki . yılan ), çămăr - yagmur ( turkki yağmur ). Huomionarvoista on myös joidenkin vokaalien korvaaminen samankaltaisten sanojen alussa muissa turkkilaisissa kielissä yhdistämällä ne ääneen [v] edessä; Tarkastellaan tätä ilmiötä sanojen esimerkissä, joilla on merkitys "tuli": yakut. uot , kiertue. ot , ja tšuvashin kielessä lekseemi on muotoa vut ( vut ) [11] .

Kielioppiominaisuuksien joukossa on erityinen monikkoliite -sem sen sijaan, että se olisi kaikissa turkkilaisissa kielissä -lar (foneettisilla muunnelmilla): utsem - atlar ("hevoset"), yyvӑҫsem - agashtar ("puut"); sekä joidenkin verbin aikamuotojen erikoismuodot, tapaukset, demonstratiivpronominien perusteet, jotka eivät ole yhtäpitäviä yleisen turkin kanssa [12] . Kielellisesti tšuvashia pidetään ogurien , toisin sanoen r-kielen puhujina, ainoana elävinä jälkeläisenä [13] .

Suuri osa siitä, mikä erottaa tšuvashin kielen muinaisista turkkilaisista, on epäilemättä seurausta myöhemmästä kehityksestä, joka sen reuna-aseman vuoksi muihin turkkilaisiin kieliin nähden tapahtui pitkäaikaisessa vuorovaikutuksessa vieraiden järjestelmäkielten kanssa. - mongolialainen , iranilainen , suomalais-ugrilainen , slaavilainen [14] [15] .

Neuvostoliiton ja amerikkalainen kielitieteilijä N. N. Poppe , analysoituaan teorioita tšuvashin kielen alkuperästä, osoittaa sen suomalais-ugrilaisten juurien olemassaolon teorian epäjohdonmukaisuuden, torjuu yritykset luokitella tšuvashin kieli muiden kieliryhmien joukkoon ja tulee johtopäätökseen :

<...> Chuvashin kieli erottui yhteisestä esi-isän kielestä ennen turkin kielen romahtamista, ja siksi sitä voidaan tietyin varauksin pitää välilinkkinä turkkilaisten kielten ja mongolian välillä, erillään kauan ennen sitä...

- Poppe N. N. Chuvashin ja turkkilais-tatarikielten suhteesta

Laajalle levinneen tšuvashin ja venäjän kaksikielisyyden yhteydessä uusia venäläisiä lainauksia tulee tšuvashin kielen sanastoon säilyttäen venäjän foneettisen ilmeen [16] .

Vertailu turkkilaisiin kieliin

8.-10. vuosisadalla Keski-Aasiassa muinaista turkkilaista kirjoitusta (Orkhon-Jenisein riimukirjoitusta) käytettiin turkkilaisten kielten muistiinpanoihin . Turkkilaiset epitafit VII-IX jKr eri murteiden puhujien jättämät (taulukko):

Usein tšuvashin kielessä turkkilaiset äänet - j - (Oguz), - d - (Uigur), - z - (Kypchak) korvataan - r -, esimerkiksi:

Venäjän sanat turkkilaisilla kielillä: jalka, put

j-kieli ( Oguzes , Kypchaks): ajaq, qoj-

d-kieli ( uiguurit ): adaq , qod-

z-kieli ( Kypchak ): azaq, qoz-

r-kieli ( bulgari ): urah, hor- [17]

Usein tšuvashin kielessä turkkilainen ääni - q - korvataan - h -, esimerkiksi:

Venäjän sanat turkkilaisilla kielillä: musta, hanhi, tyttö

Oguzes , kypchakit : qara, qaz, qyz

Chuvash: hura, hur, hĕr [17]

Turkkilainen ääni (Oghuz) - th - ja (Kipchaks) -zh- korvataan tšuvashilla - ç -, esimerkki:

Venäjän sanat turkkilaisilla kielillä: muna, käärme, sade, talo, maa

Oguzes : yumurta, yilan, yagmur, yort, yez (tur ., azerb., tat., )

Kypchakit : Zhumurtka, Zhylan, Zhamgyr, Zhort, Zher ( Kirgisia, Kazakstan )

tšuvassi: çămarta, çĕlen, çămăr, çurt, çĕr [17]

Turkkilainen ääni - sh- korvataan chuvashilla - l -, esimerkki:

Venäjän sanat turkkilaisilla kielillä: talvi, hopea

Oguzes , kipchakit : kysh , kemesh

tšuvassi: khĕl, kamӗl

Vokaalien alalla havaitsemme seuraavia vastaavuuksia: yleisessä turkkilaisessa - a - ensimmäisessä tavussa tšuvashin sanat vastaavat - y -.

Venäjän sanat turkkilaisilla kielillä: hevonen, kolikko, pää, askel

Oguzes , kypchakit : at, akcha, bash, adym

tšuvassi: ut, ukça, puç, utăm [17]

Nykyaikana tšuvashin [a] jäännöksissä tataarin " kapka" ~ tšuvashin " khapkha" (portti), kun sen pitäisi olla " khupkha" juuresta " khup - close" .

Vokaalien alalla G.F. Miller havaitsee toisen esimerkin, kun - a - or - o - korvataan sanalla - wu - or - wa -

Venäjän sanat turkkilaisilla kielillä: tuli, kymmenen, metsä, venäjä, hän, kolmekymmentä

Oguzes , kypchakit : ut, un urman, urus, st, utyz

tšuvassi: vut, vun, vărman, vyrăs, văl, vătăr

Frikatiivi - r - erillisissä sanoissa tšuvashin kielessä vastaa - in -

Venäjän sanat turkkilaisilla kielillä: syntyperäinen, vuori

Oghuz : tugan, dag

tšuvassi: tăvan, tuv

Historia

Filologian tohtori N. I. Egorov tunnistaa kolme pääkomponenttia tšuvashin kielen glottogeneesissä:

Nykyaikainen kansallinen tšuvashin kieli muodostui 1400-luvulla keskibulgarian kielen murteiden pohjalta. Glottogeneesissä tärkein rooli oli kolmella pääkomponentilla: 1) keskibulgarialainen peruskieli ( joka on jo hallinnut huomattavan määrän keskikipchakin lainauksia, mukaan lukien mongolian , persian ja arabialaista alkuperää oleva sanasto); 2) Mountain Mari substraatti (pääasiassa ratsastusmurteella ); 3) vahva kontaktivaikutus kazaani - tatari- ja mishar - kielistä, joka ilmenee vaihtelevassa määrin kaikilla tšuvashin kielen taistelutasoilla.

- Egorov N. I. Chuvashin glottogeneesi // Chuvash Encyclopedia

Filologian tohtori B. A. Serebrennikov osoitti tšuvashin ja mongolian kielten , tšuvashin ja tungus-mantšukielten leksikaalisia rinnastuksia , huomattavan määrän sanoja, jotka tuovat tšuvashin kieltä lähemmäksi Siperian ja Keski-Aasian turkkilaisten kansojen kieliä, tulee seuraavaan johtopäätökseen:

Turkin yhteisen kielen hajoaminen tapahtui epäilemättä pääasiassa Aasiassa: yksi näistä äskettäin muodostuneista turkkilaisista kielistä, nykyisen tšuvashin kielen esi-isä, oli ilmeisesti jossain Baikal-järven alueella joidenkin mongolilaisten kielten vieressä.

- Serebrennikov B. A. Chuvashin alkuperä kielen mukaan // Chuvashin kansan alkuperästä / Artikkelikokoelma. - Cheboksary: Chuvash. osavaltio kustantamo, 1957. - S. 41.

Edelleen hän kirjoittaa:

... nykyajan tšuvashin turkkia puhuvat esi-isät olivat ensimmäisiä turkkilaisia heimoja, jotka tunkeutuivat Euroopan alueelle.

Myöhemmin Turkinkielinen yhteisö Volgan alajuoksulla ilmeisesti hajosi kahdeksi kieleksi - bulgariksi ja kasaariksi. <...> Bulgarin ja tšuvashin kielten läheinen yhteys on kiistaton. Kirjoituksissa säilyneet muutamat bulgarialaiset sanat paljastavat sellaisia piirteitä, joita löytyy vain tšuvashin kielestä ja jotka ovat täysin epätyypillisiä muille turkkilaisille kielille.

- Serebrennikov B. A. Chuvashin alkuperä kielen mukaan // Chuvashin kansan alkuperästä / Artikkelikokoelma. - Cheboksary: Chuvash. osavaltio kustantamo, 1957. - S. 43-44

A. V. Dybon suorittama kahden sadan sanan kysely ja turkkilaisten kielten sukupuun suhteellisen kronologian määrittäminen leksikaalisten ja tilastollisten tietojen perusteella osoitti, että pöytäkirjan romahtamisen alku Turkkilainen kieli liittyy tšuvashin erottamiseen muista kielistä, mikä yleensä määritellään bulgaariryhmän erottamiseksi . Molemmissa sukupuussa vastaava ensimmäinen solmu on noin 30 - 0 vuoden ikäinen. eKr e. A. V. Dybo yhdistää tämän päivämäärän osan Xiongnun muuttoon Länsi-Mongoliasta länteen, Pohjois - Xinjiangin kautta Etelä-Kazakstaniin , Syr Daryaan vuonna 56 eaa. e.

Molempien sukupuidemme ensimmäinen solmu on tšuvashin erottaminen muista kielistä, mikä yleensä määritellään bulgaariryhmän erottamiseksi.

— Dybo, AB Turkkilaisten kielten kronologia ja varhaisten turkkilaisten kielelliset kontaktit. - M .: Akatemia, 2004. - S. 766.

Italialainen historioitsija ja filologi Igor de Rakevits panee melko voimakkaan eron tšuvashin kielen (ja vähemmässä määrin khalajin ) ja muiden turkkilaisten kielten välillä . Igor de Rakevits huomauttaa, että tšuvashin kielellä ei ole turkkilaisten kielten yhteisiä piirteitä siinä määrin, että jotkut altailaista hypoteesia kannattavat tutkijat pitävät sitä itsenäisenä altailaisen perheen jäsenenä, kuten turkkilaiset tai mongolilaiset kielet, ja tšuvashin liitto turkkilaisten kielten kanssa oli kompromissiratkaisu luokittelussa [18] .

Chuvashin kieli juontaa juurensa muinaisiin (4.-11. vuosisadat) ja keskibulgarian (12.-16. vuosisadat) kieliin [19] [20] .

Vanha bulgaria kieli

Vanha bulgarialainen kieli on muinaisten bulgaarien ( bulgaarien ) kieli 7.-1200-luvuilla. [21] eli ennen mongolien hyökkäystä . Se kuuluu turkkilaisten kielten bulgaariseen (oghur) ryhmään [22] . IX-XI vuosisadalla. Volgan keski- ja alajuoksua miehittivät bulgarialaiset ja kasaarit , jotka puhuivat samaa kieltä, jota turkkilaiset tai suomalaiset eivät ymmärtäneet; mitä todennäköisimmin tämä viittaa kieleen, joka on nykyään säilynyt vain tšuvashien keskuudessa [23] [15] [24] . VF Minorsky uskoi, että Khazarien pääryhmän kieltä edustavat vanhat bulgaariset kirjoitukset ja moderni tšuvashin kieli. [25] Volgan esi-Mongolian aikana koko Keski- ja Ala-Volga oli mahdollista selittää siedettävästi tšuvashien esi-isien kielellä. [26] [27]

Akateemikko Kunik A.A. kirjoitti vuonna 1878 [28] , että tšuvašeissa on jäännös yhdestä vanhan turkkilaisten joukosta, yhdestä turkkilaisesta haarasta, johon kuuluivat Bulgarin Khanaatin asukkaat Keski-Volgan alueella, ja tšuvashin kielellä ja tšuvashien maasta löytyvillä omilla ja topografisilla nimillä tutkijat tuovat valoa muinaisen turkkilaisen alkuaineen tutkimukseen, joka on nähty Tonavan khaanibulgaarialaisten keskuudessa, mustien bulgarialaisten keskuudessa Kuubanissa, Khazarien ja muiden pienten turkkilaisten heimojen keskuudessa, jotka tunnetaan melkein vain venäläisistä kronikoista. [29] [30] [31] [32] [33]

Keskibulgaria kieli

Keskibulgarian kieli on bulgaarien (bulgaarien), suvarien ja muiden Kultaisen lauman bulgaarisen uluksen asukkaiden kieli 1200-1300 - luvuilta. ja aina 1500-luvulle asti, jolloin etnonyymi Chuvash mainittiin ensimmäisen kerran historiallisissa aikakirjoissa . Se löydettiin ensimmäisen kerran 1800-luvun 60-luvulla, kun Hussein Feyzhanov , Pietarin yliopiston itämaisen tiedekunnan lehtori , löysi tšuvashia elementtejä bulgaarien hautakivistä. Hän analysoi muinaisista Volga-Kama-bulgareista jääneitä hautakirjoituksia ja hämmästyi suuresti bulgaaristen sanojen ja nykyisten tšuvashin sanojen samankaltaisuudesta. Esimerkiksi: bulg. " khir " - Chuv. " khör " (tyttö, tytär), " aykh " - " uyökh " (kuukausi), " jal " - " ul " (vuosi), " dzhyur " - " ҫӗr " ( sata), " jiati " - " ҫichchӗ " (seitsemän), " sakr " - " sakkӑr " ( jne)kahdeksan [35] [36]

XIII-XIV vuosisatojen hautamonumenteissa. kaksi murretta (tyyliä) heijastuvat: turkkilainen r-kieli ( khir - "tyttö, tytär" tokhur - "yhdeksän") ja turkkilainen z-kieli ( kyz - "tyttö, tytär", tokuz - "yhdeksän"). Tällainen jako oli jo tyypillistä muinaisten bulgarialaisten kielelle, ja ilmeisesti nämä samat heimot osallistuivat Volgan bulgarien muodostumiseen. [32] [37]

Erityisen kiinnostava on tšuvashille erityinen monikkoindikaattori -sam Bulgarin kaupungista 1308 peräisin olevan hautakiven tekstissä. Tämän muistomerkin tekstin turkkilainen osa on kokonaan r-kielellä. Samat sanat, jotka Chistopol - monumentilla on koristeltu yleisellä turkkilaisella monikkoliitteellä -lar/-lar, bulgarialaismuistomerkillä on erityinen bulgaro-tšuvashin monikkoilmaisin -sam, ja jotkut sanat ovat korvaamattomia materiaaleja, joilla on tarkat päivämäärät. Chuvashin kielen historia. Tämä pätee erityisesti monikkoindikaattoriin -sam. [38] [39]

Muistomerkin teksti Bulgaria vuodelta 1308

Transkriptio [39]	Käännös [39]	Pluralis -sam/sem	Sisäänpääsy moderniin tšuvashin kieleen
1) Ăl-hokmü li-l-lahi!	1) Allahin tuomio!
2) Huwä-l-häjji-l-läzi lä jamutu,	2) Hän elää, joka ei kuole,
3) wa küllü häjjin siwahu säjamutu.	3) ja kaikki mikä elää, paitsi hän, kuolee!
4) 'ulamasamna säwän mäsǯidsämnä	4) Kuka rakasti tiedemiehiä, moskeijoita	'ulamasam, mäsǯidsäm	käärinliina (rakastava) miçĕtsene (moskeijan syyttävä monikko)
5) 'amarat tonan ükil χajratlu	5) pystytetty, monien hyveiden haltija,		tunӑ (kuka teki)
6) äluwi bäräkätlü mun suwar jäli	6) antelias (kirjaimella "yleisillä käsillä"), mun suvarin kylä ...		alli pereketlĕ măn Savar yalĕ
7) …'ali χuwaǯa owlï äträǯ	7) ... Ali-Khuwajin poika, Etrej		Ali huҫan (omistaja) yvӑlĕ (poika)
8) χuwaǯa owlï abubäkür χuwaǯa	8) khuvadzhi, (hänen) poikansa Abubekur-khuvadzhi, (hänen)		huça yvălĕ Apupakur huça
9) owlï olïp χuwaǯa bälükü kü	9) Olyp-Khuvadzhin pojan hautakivi on		yvӑlĕ Ulyp khuça palokĕ ku.
10) tonjaran küwäǯrüwi tariχa ǯijä-	10) Hän poistui maailmasta: kronologian mukaan seitsemän		tӗncheren (maailmasta) kuҫrĕ (ristitty, siirretty)
11) -ti ǯür säkir ǯol ǯumada alu-	11) - Jumada-al-ulan satakahdeksas vuosi		ҫichӗ ҫӗr (seitsemänsataa) sakӑr (kahdeksan) ҫul (vuotta)
12)-la ojχi ǯjirim äkiši küwän äti	12) kuun kahdentenakymmenentenä toisena päivänä se oli		uyӑhӗ (kuukautta) ҫirӗm (kaksikymmentä) ikkӗmӗsh (toinen) kun (päivä) -chchĕ (oli)

Mongolien hyökkäyksen jälkeen ilmestyneiden 2. tyylin (r-kieli) hautakivien säilyneistä hautakirjoista päätellen r-kieli on lähinnä modernia tšuvashin kieltä, jonka kanssa sitä yhdistävät monet foneettiset ja morfologiset piirteet: vastaavuus "r" ja "l" yhteiset turkkilaiset "z" ja "sh", kahden järjestysluvun muodon läsnäolo, osamuotojen käyttö -mysh / -mish -muodon sijaan -an , -en / -gan , -gen ) ja -sun / -sn -muodot ( -ik / -y / -k -muotojen sijaan) . Bulgaarisia lainauksia löytyy marin , udmurtin , unkarin , bulgarian , venäjän ja muiden kielten sanastosta [40] . Tutkijat, jotka kiistävät nykyaikaisen tšuvashin kielen suhteen XIII-XIV vuosisatojen bulgarialaisten epitafien kieleen, yrittivät useammin kuin kerran tulkita niitä turvautumatta tšuvashin kieleen, mutta nämä yritykset osoittivat, että ottamatta huomioon erottuvaa tšuvashin kielen piirteet turkkilaisista, näiden Volgan bulgaarien 1200-1300-luvun epitafien ydin ei voida tunnistaa.

Merkittävä tiedemies V. K. Magnitsky, joka on vertannut tšuvashien etnisten nimien aakkoset "Kazanin maakunnan siirtokuntien aakkoshakemistoon, joka on liitetty keskustilastokomitean vuonna 1866 julkaisemaan Kazanin maakunnan siirtokuntien luetteloon", laskettiin jopa seitsemänsataa kylää tämän indeksin ja muiden lähteiden mukaan, lukuun ottamatta monia kreivikuntia ja eräitä maakuntakaupunkeja, joiden nimet ovat peräisin ja selitetään bulgaarien (tšuvashien) muinaisista etnisistä nimistä, mikä on toinen vahva todiste heidän joukkoasumisestaan tällä alueella ammoisista ajoista lähtien [41] .

Siten nykyajan tšuvashin kieli kehittyi ilmeisesti muinaisten bulgaarien volga-bulgarisesta r-kielestä.

Moderni tšuvashi

Nykyaikainen kirjallinen tšuvashin (novobulgaria) [42] kieli on muodostunut ruohonjuuritason murteen pohjalta 1870-luvulta lähtien. Ennen tätä ajanjaksoa oli käytössä vanha kirjallinen kieli, joka perustui ylämurteeseen [43] .

Ennen uuden kirjoitetun kielen luomista (1871-1872) tšuvashin kieli palveli vain suullisen viestinnän ja erityyppisten kansantaiteiden aluetta. Kirjoittamisen myötä sovellusrajat ovat laajentuneet huomattavasti. I. Ya. Yakovlevin ja Simbirskin tšuvashin opettajakoulun (1800-luvun lopulla) [44] [45] toimilla oli tärkeä rooli kirjallisen kielen muodostumisessa .

Kun Chuvashin autonominen alue muodostettiin vuonna 1920, toiminta laajeni merkittävästi. Chuvashin ASSR:ssä 1920- ja 1930-luvuilla tšuvashin kielestä tulee yksi kahdesta virallisesta kielestä (venäjän ohella). Kaikilla tšuvashin kompaktin asuinalueen alueilla siitä tulee kouluopetuksen kieli (8. luokkaan asti), sitä puhutaan virallisissa instituutioissa, tehdään toimistotyötä, kirjojen painaminen suoritetaan suuressa mittakaavassa, elokuvia tehty tšuvashin kielellä, tšuvashin puhe kuuluu lavalta. Tšuvashinkielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä julkaistaan Tšeboksaryssa , Kazanissa , Ufassa , Samarassa , Simbirskissä , Moskovassa [46] [47] [48] .

1930-luvun alussa Kysymys tšuvashin grafiikan kääntämisestä latinaksi nousi esille: "Kysymystä tšuvashin aakkosten latinisoinnista käsiteltiin erityisessä toimikunnassa ja toimitettiin akateemisen neuvoston käsiteltäväksi [49] . Akateeminen neuvosto antoi perusteellisen keskustelun jälkeen päätöslauselman tšuvashin aakkosten latinisoinnin tarpeesta ja tarkoituksenmukaisuudesta" [49] .

Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan kaikista entisen Neuvostoliiton alueella elävistä tšuvašista lähes neljäsosa kutsui äidinkielekseen ei-tšuvashin kieltä, tšuvashin ASSR:ssä osuus tšuvašista, jotka eivät puhu äidinkieltään oli noin 15 %.

Tšuvashin kieli nykyaikana on yksi suurimmista vähemmistökielistä Venäjällä , mutta äidinkielenään puhuvien määrä vähenee nopeasti: toiseksi viimeisen ja viimeisen väestölaskennan välisenä kahdeksan vuoden aikana, vuodesta 2002 vuoteen 2010, se väheni neljänneksellä [50] . UNESCO luokittelee tšuvashin kieleksi, joka on uhanalainen ( ehdottomasti uhanalainen ). Nopean kielenvaihdoksen yhteydessä tarvittaisiin joukko monipuolisia toimenpiteitä tšuvashin kielen elvyttämiseksi, mikä vaatisi vakavia ponnisteluja sekä valtiolta että yhteiskunnalta [6] [7] [51] .

Murteet

Chuvashin kielen kielimaisema on melko homogeeninen, murteiden väliset erot ovat merkityksettömiä. Tällä hetkellä murteiden väliset erot ovat vielä tasaisempia [52] .

Tutkijat erottavat kolme päämurtetta [53] [54] :

ratsastus ("ympäröivä") - ylävirtaan Surasta ;
keskikokoinen (sekoitettu, siirtymävaihe);
ruohonjuuritason ("laulu") - alavirtaan Sura.

Malo-Karachinsky-murteella on erillinen asema [55] . Terävien murteiden välisten erojen puuttuminen osoittautui suotuisaksi tekijäksi uuden tšuvashin kirjaimen luomisessa ja kirjoitetun kielen normien kehittämisessä. Tšuvashin kirjallisen kielen leksikaalisia ja kieliopillisia normeja kehitettäessä etusijalle annettiin niitä välineitä, jotka heijastuessaan perinteisiin kansanperinteen genreihin tulivat julkiseksi omaisuudeksi [51] [56] .

Kaikilla nykyään vakiintuneilla murteilla on myös omat osamurtensa, joilla on omat ainutlaatuiset piirteensä ja ominaisuutensa, mikä jakaa ne vielä pienempiin murremuotoihin.

Chuvashin kielessä on tunnistettu seuraavat murrehaarat:

1) osana ratsastusmurretta: a) Sundyr ; b) Morgaushsko -Yadrinsky ; c) Krasnochetaysky ; d) Cheboksary ; e) Kalinin - Alikovski ;

2) keskimurteen vyöhykkeellä: a) Malo Tsivilsky ; b) Urmar ; c) Tsivil-Marposad [54] ;

3) alemman murteen vyöhykkeellä: a) Buinsko - Simbirsky ; b) Nurlatsky (Cheremshanye) .

Foneettiset erot

a) Äänen [ o ] käyttö ylemmän murteen sanojen alkutavuissa (poikkeuksena Kalinin-Alikov-alamurre) alemman (kirjallisen) [ u ] sijaan: [o'ram] - [ u'ram] ("katu").

b) Pyöristettyjen äänten [o̞] ja [ɞ] olemassaolo keski- ja ylämurteissa alemman murteen pyöristämättömien [ ə ] ja [ɘ ] sijaan.

c) Äänen [ɵ] käyttö ylemmän murteen Sundyrin osamurteessa [y] :n sijaan, joka on yleinen kaikissa muissa ryhmissä : [ʃɵr'bʲe] - [ʃyr'bʲe] (" shurpe ").

Sundyrin osamurteen ylemmissä murteissa käytetään äänen -ÿ- (käytetään kaikissa muissa murteissa) sijaan ääntä -ö- , joka on takarivin -o- korreloiva pehmeä pari, esimerkiksi:

venäjäksi: kota, selkä, liemi

Sundyr: pört, tort, shörpe

kaikissa muissa: pÿrt tÿrt Sharpe

d) Ylemmässä ja alemmassa murteessa konsonantismi erottuu äänen -ch- affrikaatin ääntämisestä. Ratsastavien chuvashin ja keskimurteen puhujien joukossa ääni -ch- ei juuri eroa venäjän affrikaatin ääntämisestä, alemmassa murteessa se kuullaan melkein kuin pehmeä -ch- kuten tataarin kielessä

e) Ylemmässä murteessa ( useimmissa osamurteissa) ääni -y- putoaa ennen sonorantteja -l-, -n-, -r- ja stop -t-, mikä puolestaan johtaa näiden konsonanttien palatalisoitumiseen. , esimerkiksi:

venäjäksi: venäläinen nainen, valitse

ratsastus: mar'a, sul'l'a

ruohonjuuritasolla: mira, suila

f) Korkeassa murteessa ( useimmille osamurteille ) ääntenvälisten konsonanttien geminaatio on tyypillistä, esimerkiksi:

venäjäksi: huivi, humalassa, kiero

ratsastus: tottăr, ĕssĕr, kokkăr

ruohonjuuritasolla: tutăr, ÿsĕr, kukăr

Yleensä geminaatio itsessään on tšuvashin kielen normi, koska monet historiallisesti juurensanat molemmissa murteissa sisältävät geminaatiota, esimerkiksi: anne, atta, pichche, appa, kukka, pĕrre, ikkĕ, viçĕ, tvattă, pillĕk, ulttă, çichchĕ , sakkăr, tăhhăr, vunnă jne. Jotkut kielitieteilijät ovat taipuvaisia olettamaan, että tämä on Volgan suomalaisten vaikutus 700-luvun vaihteessa , kun tšuvashien esi -isät muuttivat Volgalle , jotkut ovat eri mieltä tästä väitteestä. Yhdessä Zakamian Chuvashin alaryhmässä samoilla sanoilla ei ole lainkaan geminaatiota, esimerkiksi sana isä lausutaan nimellä Adyi ja äiti Ani , heidän tilinsä näyttää tältä: pĕr, ik, viç, tvat, pÿl, çich, sagăr, tăgăr, vun - mutta monet tiedemiehet olettavat, että tämä on seurausta tataarin kielen vaikutuksesta, heillä on myös vahvistussana "kyllä" kuulostaa "minältä", kun taas useimmissa murteissa se on joko " iya " tai " ara " (esimerkki: miksi tarvitsen tätä? - I , mana kirlĕy văl?) , myös " ma?" — " miksi ?" (ehkä mĕn sumusta?) niillä kaikilla on sana " hare - kuçana" kaikelle "mulkach", "pancakes - hăimak" muulle sanalle ikerchĕ, "cat - pĕçi" lopulle " sash" jne. [57]

Morfologiset erot

a) Ylemmässä murteessa on synharmonisia muunnelmia monikkoliitteestä - sam / -sem ja alemmassa vain -sem , esim.

venäjäksi: hevoset, lampaat, niityt, lehmät, kukat

ratsastuksessa: lashasam, surăkhsam, çaramsam, ĕnesem, checheksem

ruohonjuuritasolla: lashasem, surăkhsem, çeremsem, ĕnesem, checheksem

b) Ylemmässä murteessa ( useimmissa aliverbeissä) possessitiivisen kirjainliite on -yăn (-yĕn ) , datiivitapa on -ya (-ye) , kun taas alemmassa murteessa -năn (-nĕn, -n) , -na (-not) , esimerkiksi:

ratsastuksessa: lashaiăn, ĕneyĕn, lashaya, ĕneya, ĕneye

ruohonjuuritasolla: lashan (ăn), ĕnen (ĕn), lashana, ĕnene

On myös sekatyyppiä , jossa kaikkia tapausmuunnelmia käytetään kerralla, tämä on erityisen havaittavissa 1600-1900-luvun vaihteessa syntyneillä asuinalueilla, samanlaisia kyliä, jotka syntyivät yhdistämällä ylemmän ja alemman murteen puhujia. yleisempään murteeseen, jossa käytettiin molempia vaihtoehtoja.

c) ylemmän murteen kuuluvuusliitteet, lukuun ottamatta 3. persoonan liitettä -i (-ĕ) , ovat lähes poissa käytöstä tai löytävät erittäin harvinaista käyttöä. Jälkimmäisessä tapauksessa ylemmän murteen 2. persoonan liite -у (-ÿ) vastaa yleensä alemman murteen -ă (-ĕ) ;

venäjäksi: pää, tyttäresi

ratsastuksessa: san puçu, san khĕrya

ruohonjuuritasolla: san puçă, san xĕrĕ

On myös sekatyyppiä , kuten jo edellä mainittiin.

d) Ratsastusmurteessa väliaikaisen osoittimen -t- geminaatiota käytetään nykyajan verbin monikon 2. persoonan liitteissä, esimerkiksi:

venäjäksi: sinä luet

ratsastus: esĕr vulattăr

alempaan: esir vulatăr

On myös sekatyyppiä, jossa käytetään molempia vaihtoehtoja, kuten edellä jo mainittiin.

e) Ylemmässä murteessa verbien mahdollisuuden -ai (-s) -liite muuttui supistumisen seurauksena ääneksi -i :

venäjäksi: en voinut kertoa, en saanut selville

ratsastus: kalimarăm, pĕlimarăm / pĕlimerĕm

ruohonjuuritasolla: kalaymarăm, pĕleimerĕm

f) Ylemmässä murteessa kyselypartikkelin synharmoninen muunnelma -i on yleinen , alemman murteen murteissa käytetään muunnelmia -a (-e) :

venäjäksi: lähditkö? Tiedätkö?

ratsastuksessa: esĕ kairăn-i?, esĕ pĕletĕn-i?

ruohonjuuritasolla: esĕ kairăn-a?, esĕ pĕletĕn-e? / esĕ pĕletn-e?

g) ylemmän murteen yksittäiset lauseet pelkistetään (supistetaan) yhdyssanaksi:

venäjäksi: omenapuu, paistinpannun kahva, korvakoru, apina, vyö

ratsastuksessa: ulmuççi (olmaççi), çatmari, khălkhanki, upăte, piçĕkhe

ruohonjuuritasolla: ulma yyvăçĕ, çatma avri, hălha çakki, upa-etem, pilĕk çihkhi [57]

Syntaksierot

a) Ylemmässä murteessa ( useimmissa murteissa ) gerundi in -sa (-se) suorittaa yksinkertaisen predikaatin tehtävää, joka ei ole sallittu keski- ja alamurteissa:

venäjäksi: kirjoitin

ratsastuksessa Ep çyrsa

keskellä ja ruohonjuuritasolla: Epĕ çyrtăm

b) Ylemmässä murteessa käytetään analyyttisiä rakenteita alemman synteettisen sijaan:

venäjäksi: Mene päivälliselle, Sanomalehteen kirjoitettu

ratsastus: Apat çima kilĕr, Haçat çinche çyrnă

ruohonjuuritasolla: Apata kilĕr, Haçatra çyrnă

On myös sekatyyppiä, jossa käytetään molempia vaihtoehtoja, kuten edellä jo mainittiin.

Muut leksikaaliset erot

Toinen ominaisuus ylemmän ja alemman murteen välillä:

venäjäksi: me, sinä

Ratsastus: Epĕr, Esĕr

Ruohonjuuritasolla: Epirus, Aesir

On myös niitä ruohonjuuritason tšuvashia (asuvat Kaman alueella), joilla on huutava murre ja jotka käyttävät ratsastusversiota Epĕr, Esĕr .

Sanoja on myös hyvin erilaisia:

venäjäksi: isoisä (isä), isoäiti (isä), naapuri, ukkonen, nousu, varpunen, hautausmaa, amme, ikkuna, pallo

Ratsastus: maçak, mamak, poskil, mănaçi, hăpar, rasvakajakki, çăva, luistinrata, kantăk, pÿske

Ruohonjuuritasolla: asatte, asanna, kÿrshĕ, aslati, ulăh(uh), çerçi, masar, staikka, choreche, tuă

Kiista kirjallisesta kielestä

Nykyaikainen tšuvashin kirjallinen kieli, joka muodostui alemman murteen pohjalta, ennen tätä ajanjaksoa oli käytössä vanha ylempään murteeseen perustuva kirjallinen kieli. Jotkut kielitieteilijät uskovat, että tšuvashin ratsastusmurre oli edelleen äidinkieli, vaikka sitä nykyään pidetään ensisijaisena alempana murteena. Heidän väitteensä perustuvat tiettyihin tekijöihin, tässä joitain niistä: 1) Chuvashien muutto Horden jälkeisenä aikana tapahtui pohjoisesta etelään, eikä päinvastoin, mitä kauemmaksi he siirtyivät juurialueelta kohti etelää ja itään, sitä enemmän heidän kielensä muuttui. 2) heidän kielitieteellisten analyysien perusteella oletuksensa mukaan alemman tšuvashin murre vaikutti aluksi voimakkaasti kiptšakkien kielellä (arot), ja sen jälkeen kun venäläiset asuttivat Simbirskin (tuohon aikaan erittäin laaja) kaupunki, paljon suurempi kuin Cheboksary ), alemman tšuvashin murre Buinskin alueella Venäjän kieleen vaikuttivat myös voimakkaasti, mikä on helposti todistettavissa, kaikki vanhimmat tšuvashin kielen tallenteet, jotka ovat tehneet eri matkailijat, esimerkiksi G.F. 3) Alemman tšuvashin osoittava murre on venäjän kielen vaikutus, he antavat esimerkin turkkilaisten kielten luokittelusta: Venäjän put, Oghuz qoj, Uiguurit qod , Kipchaks qoz, ratsastushor , toinen esimerkki: Venäjän talo, Oguzes yort, Kipchaks zhort , ratsastus çort. 4) Yksi säännöistä sanoo, että tšuvashin lainatun sanan lopussa oleva ääni -T- putoaa pois, esimerkiksi: ystävä - pöly - tus, risti - xĕres jne. Auslaut [t] ei lausuta suullisessa puheessa , häviää konsonantin [ s] jälkeen (jälkimmäinen tässä tapauksessa korvataan pehmeällä [s]) teho ~ vlaҫ, lausunto - vedӑmӑҫ, volost - vulăs, likainen temppu - pakăç, lääketieteellinen yksikkö - sanchaҫ, alue - oblaҫ . Lisäksi afiksaalia [t] ei myöskään lausuta suullisessa puheessa erillisissä verbimuodoissa: pulmast [pulmaҫ] ~ ei ole olemassa, oikea historiallinen muoto on " pulmas" , kurmast [kurmaҫ] ~ ei näe, oikeaa historiallista muoto on " kurmas" , kilmest ~ [kilmeҫ] ~ ei tule, oikea historiallinen muoto on " kilmes" . Kuten tiedät, muoto, jossa on pääte -st ja -st, ei ole luonteeltaan tyypillinen tšuvashin kielelle, mikä tarkoittaa, että se on venäjän kielen myöhäinen vaikutus tšuvashin "kilmesti" -kieleen alkuperäisessä muodossaan. kaikki kilmeççĕ - ne eivät mene, văl kilmes - se ei mene. 5 ) Geminaatio ensisijaisena ilmiönä sekä ratsastuksessa, ei ulkopuolinen vaikutus, väittele sanojen perusteella: Anne - Äiti, Atte - Isä, Shăllăm - Veli, Pĕrre - Yksi, Zulla - Kesä, Hĕlle - Zim, Putekki - Hänen karitsansa, Chĕppi - Hänen kanansa, Chitti - Hänen kankaansa, Kaymalla - Meidän täytyy mennä, Sappun - Esiliina), Kilmelle - Meidän täytyy tulla, Pymalla - Meidän on lähestyttävä, Utmalla - Meidän täytyy mennä, Çyrmalla - Meidän täytyy kirjoittaa, Kayappăr - Mennään (soit.), Utappăr - Tulemme (soit.), Vulappăr - Luemme (soit.), Zul utti - Kalenterin vuosi , Ăna vally - Hänelle ja muille.

Tšuvashin kielen puheerot eivät juurikaan eronneet toisistaan, mikä mahdollistaa eri murteiden puhujien vapaan kommunikoinnin keskenään ilman ongelmia [57] .

Kirjoittaminen

Chuvashin kielen kirjoitus perustuu kyrillisiin aakkosiin , jossa on joitain lisäkirjaimia:

A a	Ӑ ӑ	B b	sisään	G g	D d	Hänen	Hänen
Ӗ ӗ	F	K h	Ja ja	th	K to	L l	Mm
N n	voi voi	P s	R p	C kanssa	Ҫ ҫ	T t	sinä u
Ӳ ӳ	f f	x x	C c	HH	W w	sinä u	b b
s s	b b	uh uh	yu yu	olen

Kielelliset ominaisuudet

Fonetiikka ja fonologia

Tässä osiossa kuvataan kirjallisen tšuvashin kielen fonetiikkaa ja fonologiaa . Artikkelissa käytetään latinalaisiin aakkosiin perustuvaa IPA-transkriptiota , mutta kaikkien sen suluissa olevien merkkien osalta on merkitty kyrillisiin aakkosiin perustuvassa foneettisessa transkriptiossa käytetyt vastaavuudet.

Foneettinen transkriptio [58]	Sanaesimerkkejä	Latinalaiset kirjaimet ( GOST 7.79-2000 (ISO 9) / ALA-LC )	Kyrilliset kirjaimet
[a]	ala ("seula")	A a	A a
[ə]	ӑshӑ ("lämmin")	Ӑ ӑ	Ӑ ӑ
[b] [p̬] (b)	baobab , yӗpe ("märkä")	Bb	B b
* [bʲ] *[p̬ʲ] (bʲ)	business epĕr ("me")	B b P s	B b p p
[ʋ] [ʋː]	sӑvӑ ("jae") savӑnӑҫ ("ilo")	Vv	sisään
*[ʋʲ]	kӗvӗ ("melodia")	W w	sisään
[g] (k̬)	kaasu, vӑkӑr ("härkä")	G g K k	G g K k
*[k̬ʲ] (gʲ)	yökel ("tammenterho")	G g K k	G g K k
[t̬] ( d )	domain , parhatar ("hyvä")	D d T t	D d T t
[t̬ʲ] (dʲ)	atya! ("mennään!"), presidentti	D d T t	D d T t
[je] [ʲe]	entesh ("maanmies")	Hänen	Hänen
[jo] [ʲo]	Joškar-Ola	Ö ö	Hänen
[ɘ] (ɘ~ø)	ӗҫ ("työ")	Ӗ ӗ	Ӗ ӗ
[ ʂ̬ ] ( ʐ [59] )	lasha ("hevonen")	Ž Ž	F W w
[ʂ̬ʲ] ( ʐʲ )	karshi ("hänen naapurinsa")	Š š	F W w
[s̬] ( z )	Khusan (" Kazan" ), tasa ("puhdas")	Zz	K h C kanssa
*[s̬ʲ] (zʲ)			W
[ i ] [ɨ]	ir ("aamu") savni ("rakas")	minä i	Ja ja
[ɨ]	yikhӑ ("unelma")	I i Y y	Minä ja Y s
[j] [jː]	yӑva ("pesä") iya	J̌ǰ	th
[k] [kː] [kʲ ] (c) [kʲː] [k̬] (g) [k̬ʲ] (gʲ, ɟ )	kalav ("tarina") kӑrkka ("kalkkuna") kӗrӗk ("turkki") ekki ( "luonto") aka ("sev") pӗkӗ ("kaari")	G g K k	G g K k
[l] [lː] [lʲ] [lʲː]	laiakh ("hyvä") allӑ ("viisikymmentä") vylya ("leikki") vӗlle ("mehiläispesä")	l l	L l
[m] [mː]	mӑyӑr ("pähkinä") kumma ("kuma")	M m	Mm
*[mʲ]	minter ("tyyny")	M m	Mm
[n] [nː] [nʲ] (ɲ [60] ) [nʲː]	nayan ("laiska") vunnӑ ("kymmenen") ӗne ("lehmä") anne ("äiti")	N n	N n
[o]	valtameri	O o	voi voi
[ø]
[p] [pː] [p̬] ( b )	pӑr ("jää") appa ("isosisko") apat ("ruoka")	B b P s	B b p p
*[pʲ]	kuoppa ("kasvot")
[r] [rː]	aröm ("vaimo") choreche curry ("verho")	R r	R p
[rʲ]	tӑri ("lark")	R r	R p
[s] [s̬] (z) [sː]	sas ("ääni") asamlӑh ("taika") sassӑr ("hiljaisesti")	Z z S s	K h m s
[ɕ] [ɕː] [ɕ̬]	ҫӳҫ ("hiukset") viҫҫӗ ("kolme") uҫӑ ("avoin")	Ş ş	Ҫ ҫ
[t] [tː] [tʲ] [t̬ʲ] (dʲ) [tʲː] [t̬] (d )	tyt ("pidä") pattӑr ("rohkea") tӳlevsӗr ("ilmainen") vӗtӗ ("pieni") tette ("lelu") atӑ ("saappas")	D d T t	D d T t
[u]	usӑ ("etu")	U u	sinä u
[y]	ӳker ("piirtää")	Ü ü	Ӳ ӳ
[f] [f̬](v)	hieno kirahvi ("kirahvi")	F f	f f
[x] [xː] [xʲ] [xʲː] [x̬] ( ɣ [61] ) [x̬ʲ] ( ɣ ʲ)	hypar ("uutinen") tukhkhӑmra ("välittömästi") khӗvel ("aurinko") urӑkhkhi ("muu") ahah (" agat " ) mekhel ("sopiva hetki")	HH	x x
[ʦ] [ʦː] [ʦ̬] (ʣ)	vallankumouksen sirkus kappale ("se kappale")	c c	C c
[ ʨ ] [ʨː] [ʨ̬] (ʥ)	chun ("sielu") kachcha ("poikaystävä") acha ("lapsi")	Ç ç	HH
[ ʂ] [ ʂː] [ʂ̬] ( ʐ [59] )	Shurӑ ("valkoinen") Chӑvash tashshi ("tšuvashitanssi") kashґk ("lusikka")		W w w w
*[ʂʲ]	shelkeme [62]
[ʂʨ] [ɕ]	harjata		sinä u
[ɯ] [ɨ]	yrӑ ("laji") ҫyn ("mies")	V v	s s
[ʲ]
[e] [ɛ]	etemlokh ("ihmiskunta"), ereshmen ("hämähäkki")	ɘ ə	E e e e e
[ju] [ʲu] [u]	yuratu ("rakkaus") yurӑ ("laulu")	Ŭ ŭ	yu yu
[ja] [ʲa] [a]	yalav ("lippu") yat ("nimi")	Ä ä	olen

Vokalismi

Chuvashin kielessä on 5 etuvokaalia ja 4 takavokaalia: ja , s , y, ӳ , e , ӗ , o , a , ӑ . Tällaista luokittelua ehdotti N. A. Andreev; Esimerkiksi JR Crueger erottelee 8 vokaalifoneemia yhdeksän sijaan, ilman erillistä foneemia /o/, joka esiintyy vain venäjän lainoissa ( polk, notӑ , syy jne . ).

Venäjän tiedeakatemian kielitieteen instituutin mukaan tšuvashin kielessä on 8 vokaalia ja 17 konsonanttia [63] .

Synharmonismi: sanan kaikkien vokaalien on oltava joko edessä tai takana. Tätä turkkilaisille kielille tyypillistä sääntöä rikotaan kuitenkin usein tšuvashissa. Huolimatta siitä, että vokaalin harmoniaa on myös huomioitava sanamuodostuksen ja taivutusvaiheen aikana, joillain sufikseilla ei ole vastaavia allomorfeja ja tämän seurauksena vokaalin harmonian periaatetta uudessa sanamuodossa rikotaan, esimerkiksi monikkoilmaisin -sem ( -sen ): lasha -sem "hevoset", tinös-sem "meri".

Konsonantismi

Tšuvashin kielessä ei ole fonologisia eroja meluisten äänettömien/äänisten ja kovien/pehmeiden konsonanttien välillä. Ensimmäisessä tapauksessa joissakin asennoissa (esim. intervokaalissa, mutta ei konsonantin kaksinkertaistuessa, ja /lmnryv/ jälkeen) voidaan puhua vapaan vaihtelun suhteesta soinnillisten ja äänettömien allofonien välillä ja joskus (erittäin harvoin) jopa löytää tapauksia niiden erilaisesta vastustuksesta:

On olemassa fonologisia vastakohtia:

1. /h'/ ja /d'zh'/ — kilchö "hän tuli" ja kilchö "sinä tulisit".

2. /g/ ja /k/ - alias "sisar" ja alias "vanhempi sisar".

Mitä palatalisaatioon tulee, esimerkki, vaikkakaan ei kovin vakuuttava, oppositiosta /k'/ ja /k/ voivat olla vanhat ja uudet lainaukset venäjän kielestä: praҫnik , vanha mies , prenӗk ("piparkakku") [k'] vastaan teknikko , yhteisviljelijä [k]. Kahden muunnelman ero ilmaistaan deklinaatiossa: vanhat sanat ottavat pehmennetyn /k'/:n vuoksi indikaattoreita etuvokaalilla ja uudet - takavokaalilla: starike - tekniikka (dat.), starikpe - tehnikpa (ohje).

Chuvashin kielessä voidaan havaita myös assimilaation aiheuttamia allomorfisia muunnelmia: /n/+/l/=[ll] - mӗnlӗ "mitä" lausutaan muodossa [mӗll ӗ ].

Chuvashin äänien ääntäminen

Useimpien venäjän kirjaimilla kuvattujen tšuvashin äänten ääntäminen eroaa jonkin verran vastaavien venäläisten äänten ääntämisestä , mutta joissakin paikoissa nämä äänet ovat samanlaisia. Chuvashin vokaalit a , ja , y , s lausutaan vastaavina ääntenä korostettuina. Esimerkiksi foneettisesti identtiset tšuvashin ja venäjän sanat: kin ("pieni") - heittää !; par ("anna") - parit; tyt ("säilytä") - sinä jne. Sanan alussa oleva tšuvashin e ( ereshmen - "hämähäkki") lausutaan kuten venäjän e sanoissa tämä, tämä.

Kirjaimella ӑ , ӗ merkityillä äänillä on vain likimääräinen vastaavuus venäjän kielen äänissä.

Ӑ - ei-labaalinen takavokaali , jota usein kutsutaan pelkistetyksi a:ksi, vastaa suunnilleen venäjän sanaa o tai a jälkipainotteisessa tavussa (viimeisenä äänenä sanassa "kauniisti").

Ӗ - ei-labiaalinen etuvokaali, jota kutsutaan myös pelkistetyksi e (e) , joka lausutaan kuten venäjän e jälkipainotteisessa tavussa (viimeisenä äänenä sanassa "kenttä").

Ӳ on etuhuulivokaali. Samanlaista ääntä saksassa merkitään ü -kirjaimella (kuten sanoissa fünf ja lügen ) [64] .

Ҫ - ääni, joka tarkoittaa jotain venäjän s :n ja sch :n väliltä .

Ääni h lausutaan hieman pehmeämmin kuin venäläinen h , mikä voidaan nähdä vertaamalla chuvashin chan "kello" ja venäjän chan ) ääntämistä .

Meluisat konsonantit ( b, d, d, g, z, k, p, s, ҫ, t, f, x, c, h, sh ) tšuvashin kielessä voivat kuulostaa kahdella tavalla: kuuroina ja soinnillisesti ( lisäksi kirjoitettua äänekkyyttä ei näytetä ollenkaan). Sanojen alussa ja lopussa, sanan keskellä ennen konsonantteja, ne lausutaan vain tylsinä: puҫ ("pää"), shӑpchґk ("satakaele"). Vokaalien välissä sekä sonorantin ja vokaalin välissä äänekkäät konsonantit: Shupashkar ( "Cheboksary"; kuultu "shubashkar"), kurka ( " kuppi"; kuultu "kurga") [64] .

Stress Rules

Tšuvashin kielen painoarvo osuu yleensä viimeiseen tavuun: uram ("katu"), ilem ("kauneus"), hula ("kaupunki").
Paino siirtyy toiseksi viimeiseen tavuun, jos viimeisessä tavussa tai tavuissa on vokaalit ӑ tai ӗ : patshaloh ("tila"), tamӑk ("helvetti, alamaailma").
Jos sanassa kaikki vokaalit vähenevät, paino osuu alkutavulle: tӑ́vӑr ("sulje"), pӑ́хӑr ("kupari").
Vanhat venäjän kielen lainaukset ovat tšuvashin stressin yleisten sääntöjen alaisia: cheinik ("teekannu"), kӗneke ("kirja").
Uudet lainaukset säilyttävät useimmissa tapauksissa painoarvonsa, mutta johdannaissanoissa ja -muodoissa painotus noudattaa tavallisia tšuvashin normeja: kodifiointi - codificacile ("kodifioi"), analyysi - analysla ("analysoi").

Morfologia

Chuvashin kieli kuuluu agglutinatiivisen tyypin kieliin. Muutokset morfeemien liitoskohdissa (äänten vuorottelu, niiden lisääminen tai päinvastoin niiden katoaminen) ovat mahdollisia, mutta niiden välinen raja pysyy helposti erotettavissa. Juuri edeltää affiksaalimorfeemeja (tähän sääntöön on vain kaksi poikkeusta: kam ("kuka") - kam-tӑr ("joku, joku, kuka tahansa"), nikam ta ("ei kukaan"). Liitemorfeemit ovat yleensä yksiselitteisiä; siitä huolimatta puhevirrassa apumorfeemien klusterit ovat erittäin harvinaisia - apumorfeemeja on keskimäärin vähemmän kuin kaksi juurta kohti. Juurimorfeemit ovat useammin yksi- tai kaksitavuisia, monitavuiset ovat erittäin harvinaisia: johtuen taloudellisuuden hallitsemisesta viitteissä, tšuvashin kieli suosii lyhyitä yksiköitä.

Nimet ja verbit ovat selvästi vastakkaisia toisiaan vastaan . Puheen nimelliset osat - substantiivit , adjektiivit , numerot ja adverbit ovat semanttisia luokkia, ja ne erottuvat huonosti kieliopillisten ominaisuuksien perusteella. Substantiivit, kuten adjektiivit, toimivat usein nimen määrittäjinä ( chul ҫurt "kivitalo"), yltӑn ҫӗrӗ ("kultainen rengas"), ja adjektiivit voivat määrittää sekä nimiä että verbejä ( tӗrӗs sӑmah "tosi sana"), tӗrӗs kala "puhua totta"). Nimellisten puheosien ryhmään kuuluu myös erilaisia demonstratiivisia sanoja, joita kutsutaan perinteisesti pronomineiksi, sekä hyvin lukuisia jäljitelmiä.

Palvelusanoja edustavat postpositiot , konjunktiot ja partikkelit .

Substantiivit eivät sisällä sukupuolen luokkaa eikä elävyyden luokkaa - elottomuus , vaan ne eroavat toisistaan mies-epäinhimillinen. Henkilöluokka sisältää kaikki henkilönimet, perhesuhteiden nimet, ammatit, asemat, kansallisuudet, eli kaikki, mikä liittyy henkilön nimeämiseen. Kaikki muut nimet, mukaan lukien kaikkien elävien olentojen nimet, kuuluvat luokkaan "ei-ihminen". Vastaa ensin kysymykseen kam? "Kuka?", toinen - kysymykseen мӗн? "mitä?".

Numeroluokka on tyypillinen substantiiville, joillekin pronominiryhmille ja verbeille. Monikon osoitin substantiivien omistusluokasta riippuen on liite -sam / -sem: khurӑnsem ("koivut"), ҫynsem ("ihmiset") tai -san / -sen , tarkemmin -sa- / -se- : lashana - lashasana , ӗnene - ӗnesene . Jos monikko on selvä puhetilanteesta, sitä ei yleensä huomioida: kuҫ kurmast (silmät eivät näe), ura shӑnat ("jalat kylmenevät"), alӑ ҫu ("pese kädet"), khӑyar tat ("kerää" kurkut"), ҫyrlana ҫӳre ("kävele marjoilla") jne. Samasta syystä substantiivit ovat yksikkömuodossa, kun niitä käytetään numeroiden tai muiden kvantitatiivisen semantiikan sanojen kanssa: vӑtӑr ҫyn ("kolmekymmentä ihmistä"), numai ҫynpa kalaҫ ("puhu monille ihmisille").

Verbin konjugoiduissa muodoissa monikko muodostetaan liitteiden -ӑr ( ӗр ) ja -ҫ avulla : kayӑp-ӑr "menemme", kai-ӑr "sinä menet", kayӗ-ҫ "he menevät" .

Nimien käänne sisältää kahdeksan tapausta . Verbille on ominaista mielialan, jännityksen, henkilön ja numeron luokat. Tunnelmia on neljä: indikatiivinen, pakottava, subjunktiivi ja koncessiivinen. Indikatiivisessa tunnelmassa verbit muuttuvat aikamuodossa. Ei-persoonallisten (ei-konjugoitujen) muotojen järjestelmä on kehitetty - partisiipit, partisiipit ja infinitiivit (jälkimmäiset eivät kuitenkaan ole verbin nimimuotoja; tšuvashin kielellä ei ole verbin nimimuotoa, joka olisi samanlainen kuin verbin nimimuoto). Venäjän infinitiivi). Joillekin partisiippien ja gerundien muodoille on ominaista väliaikaiset merkitykset.

Tärkeimmät sananmuodostustavat ovat yhdistäminen ja liittäminen . Yhdistelmässä komponentit yhdistetään joko koordinoivien ( pit-kuҫ "kasvot, ulkonäkö", l.: "kasvo-silmä") tai alisteisten suhteiden perusteella ( aryn "mies" - ar + yn "mies + mies"; as + tiv "yritä").

Tapaukset [65]

Tšuvashin kielessä lähes kaikki puheen osat heikkenevät (muuttuvat) tapausten mukaan vokaalin harmonian lain mukaan : a :lla ja ӑ :llä ensimmäisen tai toisen kirjaimen jälkeen kirjaimella a , ӑ , y , s , yu , i ja kirjaimella e ja ӗ ensimmäisen tai toisen kirjaimen jälkeen : e , ӗ , ӳ ja .

tapaus		Yksittäisten tapausten ongelmat .	Yksittäiset tapausliitteet	Kysymykset tapauksista monikko .	Monikon kirjainliitteet
otsikko venäjäksi	tšuvashin kielellä	Yksittäisten tapausten ongelmat .	Yksittäiset tapausliitteet	Kysymykset tapauksista monikko .	Monikon kirjainliitteet
Perus	Тӗп	kam? mies?	-	kamsem? mansem?	-sem
Omistushaluinen	Kamӑnlakh	kamen? mies?	-ӑn/-ӗн, -нӑн/-нӗн, -н	kamsen? mansen?	-sen
Datiivi - akusatiivinen	Pari	Kama? Kaivos?	-a / -e, -on / -not	kamsene? Manseeni?	-sene
Paikallinen	Vyran	kamera? manre? Ohta?	-ra / -re, -ta / -te, -h	kamsenche? mensenche?	-senche
alkuperäinen	Tuhu	kamran? manren? Ogutan?	-ran/-ren, -tan/-ten, -chen	kamsenchen? mensenchen?	-senchen
Instrumentaalinen	Pӗrlelӗkh	leiri? manpe?	-pa / -pe, -pala (n) / -pele (n)	kamsempe? mansempe?	-sempe
riistää	kuklakh	kamsar? miehiä?	-сӑр/-сӗр	kamsemsar? miehiä?	-semsar
Syy [66]	pirque	kamshen? mansh?n?	-shӑn/-shӗn	kamsemshen? mansemshen?	- semshen

Pääasiassa olevaa sanaa käytetään lauseen seuraavina jäseninä:

Aihe: Kuҫ hӑrat te al tӑvat ("Silmät pelkäävät, mutta kädet tekevät").
Predikaatti tai predikaatin nimellinen osa: Unӑn yӑmӑkӗ - ekonomisti ("Hänen nuorempi sisarensa on taloustieteilijä").
Määritelmä: chul gurt ("kivitalo"; chul - "kivi"); kӗmӗl vӑchӑra ("hopeaketju"; kӗmӗl - "hopea").
Suora kohde: emel ӗҫӗr ("juo lääkkeesi").

Possessive-tapaus ilmaisee:

esineen kuuluminen toiseen: Natash ӑn yultashӗ ("Natashan ystävä"), kӗneke n khuplashki ("kirjan kansi").
toiminnan aihe persoonattomassa lauseessa : man ӑn Paris kaisa kuras kilet ("Haluan vierailla Pariisissa ") [67] .

Datiiviakusatiivi ilmaisee:

toiminnan kohde (suora kohde), kun puhutaan kohteesta, joka on valittu useista homogeenisista kohteista: epӗ car kusӑrmi ne ylmashtartӑm ( "Vaihdoin auton pyörän").
toiminnan suunta, viimeinen toimintapiste: epir Muskav a ҫitrӗmӗr ("pääsimme Moskovaan ").
toiminnan tarkoitus: achasem ҫyrla na kayaҫҫӗ ("lapset menevät marjoille"), sunarҫӑsem mulkach a kayaҫҫӗ ("metsästäjät menevät jänistä etsimään").
aika, jota toimenpide koskee (kuinka kauan?): quarantine pӗr uyӑh a tӑsnӑ ("karanteenia jatkettiin kuukaudella").
hinta (verbeillä "osta", "myy", "tulee toimeen"): cafere apatlanni ikö pin tenk e larcha ("lounas kahvilassa maksoi 2 tuhatta").

Paikallinen tapaus ilmaisee:

toiminnan paikka, kohteen sijainti: manӑn appa Khusan ta vorenet ("siskoni opiskelee Kazanissa ").
toiminnan aika: irtnӗ erne re ep theatre kainӑchchӗ ("Viime viikolla kävin teatterissa") [68] .

Alkuperäinen tapaus näyttää:

toiminnan lähtökohta: epӗ kil ten tukhrӑm ("Lähdin talosta").
materiaali, josta jokin on valmistettu: yltӑn ran tunӑ ҫӗrӗ ("kullasta tehty sormus").
henkilö tai esine, johon jotain verrataan: anne ren hakli uk ("ei ole arvokkaampaa kuin äiti").
matka/aika, jonka jälkeen jokin alkaa: teper 3 kun tan ӗҫe tuhatӑp ("Kolmen päivän päästä menen töihin").
kohde, jonka läpi toiminto suoritetaan, liike suuntaan: chӳreche ren pґh ("katso ulos ikkunasta"); alӑk juoksi kӗr ("mennä ovesta").

Tšuvashin kielen instrumentaalitapaus tarkoittaa:

työkalut tai keinot toiminnon suorittamiseen: minibus pa kay ("ajo minibussilla") ; karantash pa ҫyr ("kirjoita lyijykynällä").
paikka, jossa liike tapahtuu: kachchӑpa khӗr uram pa pyraҫҫӗ ("mies ja tyttö kävelevät kadulla").
toimenpiteen yhteensopivuus: sutuҫӑ pa kalaҫ ("puhu myyjän kanssa").
aika, toiminnan syy: kaҫpa khanana kayӑpӑr ("menemme käymään illalla"), sivӗpe chӳrechesem shӑnӑ ("ikkunat jäätyivät kylmän takia");
tila tai esine, jota toiminta koskee: yalӗpeh clubra pukhӑnnenӑ ("koko kylä kokoontui kerhoon");
esine, johon samanlaista esinettä verrataan: amӑshӗpe pӗr pekeh ("sama kuin hänen äitinsä") [69] .

Deprivatiivinen tapaus ilmaisee:

esine tai henkilö, jota ilman toiminto suoritetaan: epӗ kofӗ sӗr vӑranaymastӑp ("En voi herätä ilman kahvia").
aika, vasta sen jälkeen, kun toiminto suoritetaan: vӑtӑr tultarma sӑr avlanmӑp ("En mene naimisiin ennen kuin täytän kolmekymmentä").

Syy-kohdetapaus tarkoittaa:

toiminnan kohde- tai syy-suhteet: Sivӗ kuҫҫulpe yӗret Irtnӗ kun shӑn huykhӑrsa… ("Kylmä itkee kyynelistä, kaipaa menneitä päiviä...") (K. Ivanov ).
subjekti, jonka etujen mukaisesti toiminto suoritetaan: epӗ san shӑn tarashatӑp ("Yritän puolestasi") [67] [68] [64] .

Muut liitteet voidaan liittää myös tapausliitteisiin:

-ӑn / -ӗн , -н ⇒ -ӑнне / -ӗнне , -not ;
-ra / -re , -ta / -te ⇒ -ri , -ti ;
-ran / -ren , -tan / -ten ⇒ -rin , -tina ;
-sӑr / -sӗr ⇒ -sӑrri / -sӗrri ;
-shӑn / - shӗn ⇒ shӑnni / -shӗnni .

Verbi [65]

Chuvashin kielen verbillä on melko rikas ja monimutkainen muotojärjestelmä. Verbin perusta on yksikön 2. persoonan imperatiivin muoto . Verbillä on mielialan luokkia ( indikatiivinen , pakottava , subjunktiivi , konsessiivinen ja optatiivinen ), aika, henkilö, numero ja ääni , mahdollisuuden ja mahdottomuuden muotoja sekä positiivisia ja negatiivisia muotoja. On transitiivisia ja intransitiivisia verbejä .

Ohjeellinen mieliala

Nykyaikainen verbi:

Kasvot	Yksittäinen	monikko	Yksikkö (negatiivinen muoto)	Monikko (negatiivinen muoto)
yksi	-а(тӑ)п/-е(тӗ)п	-а(t)pӑr/-е(t)pӗr	-ma(stӑ)p/-me(stӗ)p	-ma (st) pӑr / -me (st) pӗr
2	-а(тӑ)н/-е(тӗ)н	-atӑr/-etӗr	-mastӑn / -paikka	-mestari / -sijoittaja
3	-at/-et	-аҫҫӗ/-еҫҫӗ	-puku/-paikat	-maҫҫӗ/-meҫҫӗ

Tšuvashin kielen nykyinen (nykyinen-tulevaisuus) -aika tarkoittaa toimintaa, joka tapahtuu puhehetkellä, tai jatkuvaa toimintaa; toimintaa, joka tapahtuu tulevaisuudessa.

Esimerkkejä: Epӗ kakai ҫi etӗp - ("Syön lihaa [tällä hetkellä tai ollenkaan]"). Epӗ kakai ҫi mestӗp - ("En syö lihaa [puhuja ei syö, koska tällä hetkellä hän syö jotain muuta tai ei syö ollenkaan, koska hän on kasvissyöjä]").

Epir payan kinona ka yatpӑr - ("Tänään menemme elokuviin").

Kategorinen menneisyysverbi:

Kasvot	Yksittäinen	monikko	Yksikkö (negatiivinen muoto)	Monikko (negatiivinen muoto)
yksi	-tӑm/-tӗm, -rӑm/-rӗm	-tӑmӑr/-tӗmӗr, -rӑmӑr/-rӗmӗr	-marӑm/-merӗm	-marӑmӑr/-merӗmӗr
2	-tӑn/-tӗn, -rӑn/-rӗn	-tӑr/-tӗr, -rӑr/-rӗr	-marӑn/-merҗn	-marӑr/-merӗr
3	-chӗ, -rӗ	-chӗҫ, -rӗҫ	-marӗ/-merӗ	-marӗҫ/-merӗҫ

Kategorinen menneisyysaika tarkoittaa toimintaa, jonka puhuja itse on nähnyt tai osallistunut tai hän tietää tarkalleen mistä puhuu.

Esimerkkejä: Epӗ ӗҫren kil tӗm - ("Tulin töistä"). Ҫak kaҫ epir ҫyvӑr marӑmӑr - ("Emme nukkuneet sinä yönä").

Toimi, joka tapahtui menneisyydessä tai jota puhuja ei ollut todistamassa ( mennyt epämääräinen aika ) [67] , ilmaistaan menneisyydessä -нӑ (-нӗ) (poikkeuksetta mille tahansa henkilölle ja numerolle):

Vӑl 1994 ҫulta ҫural nӑ - ("Hän syntyi vuonna 1994");

Yulya apat-ҫimӗҫ tuyan nӑ - ("Yulya osti elintarvikkeita [puhuja ei nähnyt tytön ostavan elintarvikkeita, mutta hän näkee tuloksen]" [64] .

Kielteisissä muodoissa käytetään liitettä -man (-miehet ) : Ҫav kaҫ nikam ta ҫyvӑrman - ("Kukaan ei nukkunut sinä yönä")

Pitkäaikainen epämääräinen aikamuoto muodostuu menneisyydestä ja partiklista -chė tai apuverbin pulnӑ avulla .

Esimerkkejä: Ҫav kun epӗ shӑpakh 18 tultar nӑchchӗ… — ("Sinä päivänä täytin juuri 18..."); ku hire ulseren vӑrlӑkh sukhan aksa tӑnӑ pulnӑ — ("Aiempina vuosina tälle peltolle istutettiin yleensä sipulisarjaa").

Mennyt epätäydellinen aikamuoto ( imperfect ) tarkoittaa keskeneräistä toimintaa menneisyydessä tai toimintoa, joka on suoritettu useita kertoja. Venäjän kielellä se vastaa menneen ajan epätäydellistä muotoa. Verbin muodostus: verbin varsi + gerund affiksi -а-(-е-) + affiksi -т- + ohimenevä kategorinen aikapääte.

Esimerkkejä: Epӗ un chukhne Shupashkarta ӗҫle ttӗm (chchӗ) - ("Olin silloin töissä Cheboksaryssa" [67] .

Tulevaisuuden aikaverbi:

Kasvot	Yksittäinen	monikko	Yksikkö (negatiivinen muoto)	Monikko (negatiivinen muoto)
yksi	-ӑp/-ӗp	-ӑpӑr/-ӗpӗr	-mӑp/-mӗp	-mӑpӑr/-mӗpӗr
2	-ӑн/-ӗн	-ӑр/-ӗр	-mӑn/-mӗn	-mӑr/-mӗr
3	-ӗ	-ӗҫ	-mӗ	-mӗҫ

Tulevaisuusaika tarkoittaa toimintaa, joka tapahtuu tulevaisuudessa, mutta ei välttämättä tapahdu (vertaa kategorisempaa nyky-tulevaisuusaikaa).

Esimerkki: Shkul hyҫҫӑn vӑl jurist vӗrenme kai ӗ — ("Koulun jälkeen hän menee opiskelemaan lakimieheksi") [70] .

Tulevaisuutta edeltävä verbi [71] :

Tšuvashin kielen tulevaisuuden määrittelemättömän lisäksi on olemassa monimutkainen tulevaisuus, jota voidaan kutsua esitulevaisuuden aikamuodoksi (analogi futurum secundum latinaksi ). Se tarkoittaa tulevaa toimintaa, jonka on tapahduttava ennen toista tulevaa toimintaa. Tulevaisuusyhdiste muodostetaan menneisyyden partisiipin, kaikissa persoonissa yksikön ja monikon, jotka pysyvät muuttumattomina, sekä apuverbin poolin tulevaisuuden muotojen avulla.

Esimerkkejä: Epӗ tepӗr ҫul tavrӑnӑp, esӗ un chukhne pӗrremӗsh klasa kainӑ pulӑn - ("Ensi vuonna tulen takaisin, olet silloin ensimmäisellä luokalla").

Subjunktiivi

Kasvot	Yksittäinen	monikko	Yksikkö (negatiivinen muoto)	Monikko (negatiivinen muoto)
yksi	-ӑttӑm/-ӗttӗm	-ӑttӑmӑr/-ӗttӗmӗr	-mӑtӑm/-mӗtӗm	-mӑttӑmӑr/-mӗttӗmӗr
2	-ӑttӑn/-ӗтӗн	-ӑttӑr/-ӗttӗr	-mӑtӑn/-mӗtӗn	-mӑttӑr/-mӗttӗr
3	-ӗchcha	-ӗchchӗҫ	-mӗchcha	-mӗchӗҫ

Subjunktiivinen mieliala ilmaisee toiminnan, joka on toivottavaa, mutta mahdollista vain tietyissä olosuhteissa :

Epӗ san patna khanana pyr ӑttӑm ta, anchah payan eӗ pushӑ mar — ("Tulisin luoksesi, mutta olen kiireinen tänään").

Rakennuksen rakentamiseen (kuten jos ... niin venäjäksi) käytetään sanaa pulsan :

Esӗ ҫӑraҫҫine ilnӗ pulsan, alӑk umӗnche kӗtse tӑmalla pul mӗchcho — ("Jos olisit ottanut avaimet, meidän ei tarvitsisi odottaa oven lähellä" [64] [67] .

Pakollinen

Sanakirjoissa sanat ilmoitetaan yksikön 2. persoonan kysely- ja pakottavassa muodossa.

Kasvot	Yksittäinen	monikko
yksi	-olen	-ar
2	-	-ӑр/-ӗр
3	-tӑr/-tӗr	-chӑr/-chӗr

Esimerkki: Achasem uramra vylya chchӑr - ("anna lasten leikkiä ulkona").

Negatiivinen muoto muodostetaan partikkelilla an ennen 2. ja 3. persoonan verbejä ( an vylya - "älä pelaa") ja sana mar - 1. verbien jälkeen [72] [73] .

myöntyvä tunnelma

Omahyväinen tunnelma ilmaisee puhujan täysin välinpitämättömän asenteen toimintaan, hänen täydellistä välinpitämättömyyttään. Konsessiivinen mieliala muodostetaan indikatiivisen mielialan tulevan indefinitin ajan muodoista, joihin on lisätty liitteet -in, -sӑn (-sӗн):

ukҫa pӗter ӗpin , un vyranne hvatterlӗ tӑrsa yulӑp - ("No, anna minun käyttää rahat, mutta jään asuntoon"); kal ӑsӑn , mana mӗn pulat unpa? - ("Kyllä, kerro ainakin minulle, mikä minua vaivaa?").

Esimerkki käytöstä menneen ajan monimutkaisessa muodossa: Sasha exam hatӗrlennӗ pulin te, vӑl vӑyla pӑshӑrkhanni kurӑnchӗ - ("Vaikka Sasha valmistautui kokeeseen, oli havaittavissa, että hän oli hyvin huolissaan").

Haluttu kaltevuus

Optiivinen mieliala ( optative ) ilmaisee halua tai aikomusta suorittaa jokin toiminta. Tämä kaltevuus muodostuu suvaitsevasta tunnelmasta liitteen -chchӗ : mana pulӑsh inchҗ - ("jos vain voisit auttaa minua") avulla. Tällä hetkellä tätä tunnelmaa käytetään erittäin harvoin [74] .

Verbin persoonalliset muodot

Esillä oleva partisiippi muodostetaan käyttämällä liitteitä -akan / -eken ( ja liitteitä -an / -en muodostamaan lyhenne) . Esimerkkejä: kur akan - "näkevä, katsoja" , pöl eken - "tietää", irt en -ҫӳr en "ohikulkija".
Mennyt partisiippi - muodostettu liitteiden -нӑ / -нӗ avulla . Esimerkkejä: kur nӑ - "kuka näki" , pӗl nӗ - "kuka tiesi".
Nykyiselle ja menneisyydelle yhteinen negatiivinen muoto muodostetaan lisäämällä -man/ -men verbin varteen: kur man ҫyn - " ei näe (ei näe) henkilö " [67] .
Present ja mennyt partisiippi: -ca(x)/-se(x), negatiivinen muoto: -masӑr(ax)/-mesӗr(ex). Esimerkki: tӑrӑsh sa ӗҫle - "yrittää työskennellä".
Ehdollinen mieliala: “if” - -са ( сӑ ) n / -se ( сӗ ) н , negatiivinen muoto - -masa ( сӑ ) n / -mese ( сӗ ) n. Esimerkki: esӗ mana pulӑsh sassӑn , eӗ chasrah pӗterӗp - "jos autat minua, valmistun nopeammin."
Kyselevä mieliala - postfix ja . Esimerkki: kanan - "levätä"; kanan- minä ? - "lepäätkö sinä?"
Toiminnon nimi: -ni , negatiivinen muoto: -manni / -menni . Tämä verbin muoto on pohjimmiltaan hyvin lähellä englanninkielistä gerundia , ja se käännetään yleensä venäjäksi substantiivina: vӗrenni - oppiminen - opetus. Esimerkki: vӗren ni - ҫutӑ, vӗren menni - tӗtӗm - "opetus on valoa ja tietämättömyys on pimeyttä."
Verbin usein-moninkertainen muoto . Se muodostetaan lisäämällä affiksi -kala (-kele) verbin tavanomaiseen varteen: vulakala - ("lukea").
Toiminnan mahdollisuuden ja mahdottomuuden muodot: -ai / -ey , joka liittyy sanan varteen: -aynӑ "voisi (onko)", negatiivinen muoto: -aiman "ei voisi (ei)".

Nykyajan verbin mahdolliset muodot:

Kasvot	Yksittäinen	monikko	Yksikkö (negatiivinen muoto)	Monikko (negatiivinen muoto)
yksi	-ayatӑp/-eyetӗp	-ayatpӑr/-eyetpӗr	-aymastӑp/-eymestӗp	-eymastpӑr/-eymestpӗr
2	-ayatӑn/-eyetӗn	-ayatӑr/-eyetӗr	-aymastӑn/-eymestӗn	-aymastӑr/-eymestӗr
3	-ayat / -silmä	-ayaҫҫӗ/-eyeҫҫӗ	-aymast/-imest	-aymaҫҫӗ/-eymeҫҫӗ

Esimerkkejä: Esir vyrt ayatör ("Voit mennä makuulle"); vӑl khӑyӗn telefonne tup aimast ("hän ei löydä puhelintaan").

Menneen ajan verbin mahdolliset muodot:

Kasvot	Yksittäinen	monikko	Yksikkö (negatiivinen muoto)	Monikko (negatiivinen muoto)
yksi	-airӑm/-eyrӗm	-airӑmӑr/-eyrӗmӗr	-aymarӑm/-eymerӗm	-aymarӑmӑr/-eymerӗmӗr
2	-airӑn/-eyrӗn	-airӑr/-eyrӗr	-aymarӑn/-eymerӗn	-aymarӑr/-eymerӗr
3	-airӗ/-airӗ	-airӗҫ/-eyrӗҫ	-aymarӗ/-eymerӗ	-aymarӗҫ/-eymerӗҫ

Esimerkki: Aran bus ҫine ӗlker eiram - ( "Hoskin pääsin bussiin" ; kinkku valli vyrӑn tup aymarđm ("En löytänyt paikkaa itselleni").

Tulevaisuuden aikaverbin mahdolliset muodot:

Kasvot	Yksittäinen	monikko	Yksikkö (negatiivinen muoto)	Monikko (negatiivinen muoto)
yksi	-ayӑp/-eyӗp	-aiӑpӑr/-eyӗpӗr	-aymӑp/-eymӗp	-aymӑpӑr / -eymӗpӗr
2	-aiӑn/-eyӗn	-ayӑr/-eyӗr	-aimӑn/-eymӗn	-aymӑr/-eymӗr
3	-aiӗ/-eyӗ	-aiӗҫ/-eyӗҫ	-ayme/-eyme	-aymӗҫ/-eymӗҫ

Esimerkki: Vӗsem ҫӗnter eiӗҫ ("He voivat voittaa"); k aҫar, epӗ kil eymӗp ("Anteeksi, en voi tulla").

Äänet tšuvashin kielellä

Chuvashin kielellä on seuraavat lupaukset : todellinen, refleksiivinen-passiivinen, molemminpuolinen ja pakottava.

Aktiivinen ääni on perus, eikä sillä ole muodollista ilmaisinta. Aktiivinen ääni sisältää johdannaisia ja ei-johdannaisia verbejä, joilla on sekä transitiivisia että intransitiivisia merkityksiä. Esimerkiksi: tyt ("pidä"), kur ("katso").
Refleksiivinen passiivinen ääni tarkoittaa, että toinen esine vaikuttaa kohteeseen tai että toiminta tapahtuu subjektin tahdosta riippumatta. Tämän äänen verbit muodostetaan liitteillä -ӑl (-ӗl), -ӑn (-ӗн): ҫӗmӗr ("murtaa") - ҫӗmӗr ӗl ("murtaa") ; kur - kur ӑn ("olla näkyvä").
Keskinäinen pantti tarkoittaa toimintaa, joka tapahtuu kahden tai useamman esineen välillä ja muodostetaan liitteiden avulla - ӑҫ (-ӗҫ), -ash (esh), -ӑsh (-ӗш): tyt ґҫ ("tarttumaan") ; pӗl ("tietää") - pall ash ("tutustua") .
Pakkositoumus tarkoittaa käskyä, kannustusta johonkin, lupaa. Tämän äänen verbit muodostetaan afikseilla -tar (-ter), -ar (-er), -at (-et). Esimerkiksi: ҫun ("polttaa") - ҫuntar ("polttaa"); ӗҫ ("juoda") - ӗҫter ("juoda"), vӗre ("keittää") - vӗret ("keittää") [64] . Analogi tšuvashin kielen pakollisille ääniliitteille löytyy esperantosta (liite -ig-, jonka merkitys on "kannustaa johonkin toimintaan tai saada aikaan toiminta") [75] . Pakkoäänen verbit, kuten muidenkin äänten verbit, vaihtuvat vapaasti henkilöissä ja numeroissa lisäämällä pakollisen äänen affiksiin tavallisia kaikkien mahdollisten tunnelmien liitteitä. Esimerkiksi: ҫi ("syö") - ҫiter ("syötä") - ҫiteretӗp ("syötän") - ҫiterten ("sinä ruokit") - ҫiterӗpӗr ("me ruokimme") - ҫiteretӗtӗm ("syöttäisin", jne.

Pronominit [65]

Tšuvashin kielen pronominien merkityksen mukaan ne jaetaan seuraaviin luokkiin: henkilökohtainen , persoonallinen-refleksiivinen , demonstratiivinen , kysyvä , negatiivinen , epämääräinen , definitiivi ja possessiivi . Henkilökohtaiset pronominit hylätään substantiivien tyypin mukaan. Muut pronominiluokat hylätään vain silloin, kun ne toimivat substantiivina.

Henkilökohtaiset pronominit

CASE	1 henkilö	2 henkilöä	3 henkilöä
Perus	Ep(ӗ) ("minä")/ Epirus ("me")	Es(ӗ) ("Sinä") / Esir ("Sinä") *	Vӑl ("Hän") / Vӗsem ("He itse")
Omistushaluinen	Mies(ӑn)/ Piren	San(ӑn)/Sirӗn	Unӑn / Vӗsen
Datiiviakusatiivi	Mana/Pyre	Sana/isä	Ӑna/ Vӗsene
Paikallinen	Manra / Pirte	Sanra / Sirte	Unra/ Vasenche
alkuperäinen	Manran / Pirten	Sanran/ Sirten	Unran / Vasenchen
Instrumentaalinen	Manpa/ Pirenpe	Sanpa / Sirenpe	Unpa/ Vasenpe
riistää	Mansӑr/ Pirӗnsӗr	Sansӑr/ Sirӗnsӗr	Unsӑr/ Vӗsemsӗr
kausaalinen tarkoitus	Manshӑn/ Pirenshӗn	Sanshön/ Sirönshön	Unshӑn/ Vӗsemshӗn

* tšuvashin kielessä, kuten venäjässä, kohtelias puheen muoto on monikon 2. persoonan muoto:

Epӗ Sire yuratatӑp - ("Rakastan sinua"); Kaҫarӑr ta, esir mana pulґshaymastӑr-i ? - ("Anteeksi, voitko auttaa minua?") [76]

Negatiivinen muoto on postfix mar.

Esittelypronominit

Kielessä demonstratiiviset pronominit jaetaan pronomineihin, jotka osoittavat läheistä kohdetta ( ku, ҫak / ҫaksem - "tämä", "nämä") ja pronomineihin, jotka osoittavat kauempana olevaa kohdetta ( ҫav, lesh / ҫavsem - "se", "ne"). Voit vetää analogian englannin demonstratiivisten pronominien kanssa (this - these - that - ne). Pronominia haihi käytetään puhuttaessa tunnetusta, jo mainitusta aiheesta.

Esimerkkejä: Epӗ ҫak kӗnekene vulanӑ - ("Luin tämän kirjan"); Epӗ ҫav kӗpene tӑhӑnӑ - ("Puin tuon mekon päälleni"); Ku haihi acha ikken - ("Kävi ilmi, että tämä on sama lapsi").

Kyselypronominit

Chuvashin kielessä on seuraavat kyselypronominit: kam? ("WHO?"); mies? maskeri? ("mitä?"); hash? hash? ("mikä?"); miye? ("paljonko?" [numeroittain]); mӗn chukhlӗ? ("paljonko?" [määrän mukaan]); mies? eple? ("mikä?"). Kyselykamera ? käytetään vain suhteessa henkilöön, eläimiä ja esineitä merkitään pronominilla мӗн?. Nämä pronominit, toisin kuin venäjän pronominit kuka? niin mitä?, liitteen avulla -sem voi muodostaa myös monikon. Pronominit kam? mies? hash? mies? voidaan kaksinkertaistaa useiden kohteiden osoittamiseksi ja tarkkuuden määrittämiseksi.

Esimerkkejä: Sanӑn ҫuralnӑ kunna kam-kam kilcha? - ("Kuka tarkalleen tuli syntymäpäiväjuhlillesi?"); Ku miҫe tenkӗ tӑrat? - ("Paljonko se maksaa?")

Negatiiviset pronominit

Negatiiviset pronominit muodostetaan kyselypronomineista lisäämällä partikkelietuliite ni- . Ne ilmaisevat samoja merkityksiä kuin venäjän kielen negatiiviset pronominit. On huomionarvoista, että monissa muissa turkkilaisissa kielissä negatiiviset pronominit ovat vähemmän kehittyneitä kuin tšuvashissa [77] .

Nikam - ("ei kukaan"); nim , nimön - ("ei mitään"); nihӑshӗ — ("ei mikään niistä"); nimönle — ("ei mitään"); nieple - ("ei mitenkään"); him chukhlo - ("ei ollenkaan") jne.

Epämääräiset pronominit

Epämääräiset pronominit antavat yleisen, likimääräisen osoituksen aiheesta ja attribuutista, ja ne muodostetaan kyselyistä seuraavien avulla:

a) etuliitteet ta-( te-): takam ("joku") ; temӗn ("jotain") ; temönle ("jotkut") ; takhӑshӗ ("joku") ; temiҫe ("useita") .

b) hiukkaset ta (te) ja sanat pulin: kam ta pulin ("joku"); mӗn te pulin ("jotain"); miҫe te pulin ("mitä tahansa").

c) lisäämällä kyselypronominiin sana kirek : kirek kamta ("kuka tahansa"); kirek mӗn te ("mitä se on") jne.

Esimerkkejä: Kashni ҫyn khӑyӗn pravisene kirek mӗnle sakkuna hirӗҫlemen melpe hӳtӗleme pultarat .— ("Jokaisella on oikeus suojella oikeuksiaan kaikilla ei-laittomilla tavoilla").

Definitiiviset pronominit

1) kokonaisuutta ilmaisevat pronominit: purte ("kaikki, kaikki"); purӗ ("kokonainen, yhteensä"); pӗtӗm ("kokonainen"); mӗn pur ("kaikki mikä on").

2) eristäytymistä ilmaisevat pronominit: kashni ("kaikki"); harpӑr khӑy ("kaikki"); ytti ("muu, loput"); urӑkh , tepӑr ("muu, erilainen").

Esimerkkejä: Andriyan Nikolaev astronautti purte pӗleҫҫӗ - (" Kaikki tuntevat kosmonautti Andriyan Nikolaevin ") [64] [67] .

Possessive pronominit

Chuvashin kielessä ei ole omistuspronomineja sanan varsinaisessa merkityksessä. Ne vastaavat pronominien henkilömuotojen kuuluvuuskategorian ja omistusasun muotojen liitteitä sekä persoonallista refleksiivistä pronominia ham. Näiden pronominien omistusmuodoilla voi olla:

omistus-attribuutiomuoto, joka ilmaisee määritelmän funktioita: man(ӑn) - ("minun"), ham(ӑn) - ("meidän"), piren - ("meidän"), hamӑr(ӑn) - ("omamme" "); san(ӑn) - ("sinun"), sirӗn - ("sinun"), khӑvӑ(rӑ)n - ("oma [toiselle henkilölle])"; un(ӑn) — ("hänen"), khӑyӗn/khӑysen — ("omansa [kolmannelle henkilölle]"), vӗsen — ("omansa").
substantiivi-omistusmuoto, joka muodostetaan liitteen -ni lisäyksellä ja toimii pääasiassa predikaattina tai täydennyksenä: manӑnni, hamӑnni, pirӗnni, hamӑrӑnni, sanӑnni, sirӗnni, hӑvӑnni, hӑvӑrӑnnni, hӑvӑrӑnnni

Esimerkki: manӑn anne - ("äitini"); sirönni pek - ("kuten sinä").

Refleksiiviset pronominit

(Henkilökohtaisesti refleksiivisissä) pronomineissa monikkoliitteet osuvat yhteen joko nimellisten tai verbaalisten liitteiden kanssa; esimerkiksi: kinkku "minä itse" - hamӑr "me itse", khӑy "hän itse" - khӑysem "he itse". Persoonallinen-refleksiivinen pronomini ilmaisee käsitteen henkilöstä ja samalla käsitteitä "itse" ja "itse".

Lauseessa refleksiivistä pronominia käytetään persoonapronominina ja se toimii subjektina, predikaattina, määritelmänä ja olosuhteena. Esimerkiksi: ham kalӑp “(Kerron itselleni”) , hӑv tu (”tee se itse”) , hama par (”anna se minulle”) , hӑyӗnche (”hänellä [on] itsensä”) , hӑyӗnchen yit ( "kysy häneltä itseltään" [67] .

CASE	1 henkilö	2 henkilöä	3 henkilöä
Perus	Kinkku ("minä itse") / Hamӑr ("Me itse")	Khӑv ("Sinä itse") / Khӑvӑr ("Sinä itse")	Khӑy ("Hän itse") / Khaysem ("He itse")
Omistushaluinen	Hamӑn/ Hamӑrӑn	Khӑvӑn/ Khӑvӑrӑn	Khӑyӗn/ Khӑysen
Datiiviakusatiivi	Hama / Hamara	Khӑvna/ Khӑvӑra	Khӑyne / Kheysene
Paikallinen	Hamra / Hamӑrta	Khӑvӑnta/ Khӑvӑrta	Khӑyӗnche/ Khӑysenche
alkuperäinen	Hamran / Hamӑrtan	Khӑvӑntan/ Khӑvӑrtan	Khӑyӗnchen/ Khӑysenchen
Instrumentaalinen	Khampa / Hamӑrpa	Khӑvӑnpa/ Khӑvӑrpa	Khӑyӗnpe/ Khӑysenpe
riistää	Khamsӑr/ Hamӑrsӑr	Khӑvӑnsӑr/ Khӑvӑrsӑr	Khayӗnsӗr/ Khӑysemsӗr
kausaalinen tarkoitus	Hamshӑn/ Hamӑrshӑn	Khӑvӑnshӑn/ Khӑvӑrshӑn	Khӑyӗnshӗn/ Khӑyisemshӗn

Numerot [65]

Numerot jaetaan kvantitatiivisiin , järjestyslukuihin , kollektiivisiin , jakaviin. Kardinaaliluvuilla on täysi ja lyhyt muoto, jotka eroavat viimeisen tavun konsonanttiäänen pituudesta. Esimerkiksi: tӑva tt ӑ ("neljä") ja tӑva tӑ sashak ҫuri ("neljä kissanpentua").

Numerot vaihtuvat tapauksissa.

0	yksi	2	3	neljä	5	6	7	kahdeksan	9	kymmenen
nolla	parre	ikkö	viҫҫӗ	tӑvattӑ	pillok	Ultӑ	hichcha	sakkar	tӑkhkhӑr	wunn
	yksitoista	kaksikymmentä	kolmekymmentä	40	viisikymmentä	60	70	80	90	100	1000
	wun pör	ҫirėm	vӑtӑr	khӗrӗkh	alle	utmal	ҫitmӗl	sakӑr vunnӑ	tӑkhӑr vunnӑ	ҫӗр	pin

Tili menee samassa järjestyksessä kuin venäjäksi: 1926 - pin te tӑkhӑr ҫӗr ҫirӗm ulttӑ.

Järjestysluvut muodostetaan lisäämällä pääte -mӗsh kardinaaliluvun vastaavaan muotoon:

Esimerkkejä: "second" - ikkӗ mӗsh ( ӗ ); "kymmenes" - vunnӑ mӗsh (ӗ) . 2. Ryhmänumerot muodostetaan lisäämällä liite -ӑn (-ӗн) tai 1. persoonan -сӑmӑr (-сӗмӗр), 2. persoonan -сӑр (-сӗр), 3. persoonan -ш(ӗ) liite . vastaavan muodon kvantitatiivinen numero. Esimerkkejä: "viisi meistä" - pillok ӗn ; "(me) yhdessä" - ik sӗmӗr ; "(sinä) yhdessä" - ik sӗr ; "(te) kaksi, molemmat" - ikkӗ shӗ ; "kymmenen" - vunnӑ sh (ӗ) . 3. Jakonumerot osoittavat esineiden jakautumisen homogeenisiin ryhmiin ja vastaavat kysymykseen miҫesher? ("koska?"). Ne muodostetaan kardinaalilukujen lyhyistä muodoista liitteen -shar (-sher) avulla. Esimerkiksi: ik sher tӑrӑr - ("seiso kahdessa"), Uramsenche ҫӗr sher hunar ҫunat, Ҫurtsem ҫine ӳҫҫӗ shevlisem ( G. Aikhi ) - ("Talon jokaisella kadulla on satoja lyhtyjä" . 4. Murtoluvut muodostetaan lisäämällä järjestysluku ( nimittäjä ) kardinaalilukuun ( osoittaja ): pӗrre ikkӗmӗsh ("yksi sekunti"), ikkӗ ҫichchӗmӗsh ("kaksi seitsemäsosaa") [64] . Omistusluokka [64]

Chuvashin kielessä, kuten monissa muissa turkkilaisissa kielissä [78] , on kuuluvuusluokka, joka ilmaisee samanaikaisesti sekä omistuksen kohteen että omistajan kasvot.

Kasvot	yksikkö h	Merkitys	monikko	Merkitys
1 *	- ӑm ( -ӗm ) - konsonanttien jälkeen -m - vokaalien jälkeen	"minun"	-ӑm-ӑr (-ӗm-ӗr) — konsonanttien jälkeen -m-ӑr (-m-ӗr) - vokaalien jälkeen	"meidän"
2	-u (-ӳ)	"sinun"	-ӑr (-ӗр)	"sinun"
3	-ӗ - konsonanttien jälkeen -i - vokaalien jälkeen	"hänen hänen)"	-ӗ - konsonanttien jälkeen -i - vokaalien jälkeen	"niitä"

* Nykypuheessa ensimmäisen persoonan muotoa käytetään paljon harvemmin

Esimerkki: Yvӑlӑm - yvӑlu - yvӑlӗ - yvӑlӑmӑr - yvӑlӑr - yvӑlӗ ( yvӑl - "poika". "Poikani, sinun poikasi, hänen poikansa jne.")

Chӗkeҫӗm - chӗkeҫӳ - chӗkeҫӗ - chӗkeҫӗmӗr - chӗkeҫӗr - chӗkeҫӗ ( chӗkeҫ - "niellä").

Lasha - lashu - lashi -lashamӑr - lashӑr - lashi ( lasha - "hevonen") [79] .

Possessiiviliitteiden käyttö tšuvashin kielessä on erittäin epäjohdonmukaista. Professori N. I. Ashmarin huomautti, että monikon 1. ja 2. persoonan omistusliitteitä ei käytännössä löydy tšuvashin kielen ratsastusmurteesta; yksikön 1. persoonan liitteestä on myös vähän hyötyä ratsastuschuvashin keskuudessa. Alemmassa murteessa niiden käyttö on täydellisempää ja oikeampaa, vaikka sielläkin yllä olevat liitteet jätetään usein pois [80] .

Sanasto

Noin kaksi kolmasosaa jokapäiväisessä viestinnässä käytettävistä tšuvashin lekseemeistä on alkuperäistä alkuperää ja juontaa juurensa pra-turkkilaiseen valtioon. Suurimmat lainatun sanaston lähteet ovat venäjä ja tatari. Periaatteessa arabian ja persian alkuperää oleva sanasto tunkeutui tšuvashin kieleen tataarin kautta. Osittain tataarin ja osittain suoraan tšuvashin kautta lainattiin keskimongolian sanastoa. Sanallisia lainauksia naapurikielistä suomalais-ugrilaisista kielistä ei ole paljon (muutama kymmenkunta marilainausta, enintään tusina permikielistä ; lainaukset mordvan kielestä ovat harvinaisia). Muinaisempi kerros sisältää lainauksia, jotka ovat peräisin tšuvashien esi- isimpien bulgaarien Ciscaucasiassa oleskelun ajalta . Nämä ovat ensinnäkin lainauksia Ossetian kielestä ja joistakin naapurikielistä (ilmeisesti ossetian välittäjän kautta) [63] .

Vertaileva sanasto turkkilaisten kielten kanssa kukkien nimien esimerkissä

Venäjän kieli	tšuvashi	tatari	Kazakstan	jakut	turkkilainen	Chuvashin sanan etymologia [81]
"Punainen"	hӗrlӗ*	kyzyl	kyzyl	kyhyl	gyzyl	* värin Chuvashin nimi, toisin kuin muut turkkilaiset sanat, tulee sanasta khĕrÿ ("lämpö, lämpö")
"Pink (punainen)"	karen, shupka* khӗrlӗ	al	alkytsyyli	oruosabai	pembe	* sanan kĕren etymologian tutkimus johtaa mongolian kieleen , jossa samanlainen sana tarkoittaa hevosen ruskeaa (ruskeaa) väriä; vanhasta tšuvasista tämä sana tuli myös unkariksi nimellä görény ** sana shupka liittyy vuoristomarin sanaan hattu ("kalpea")
"Keltainen"	sarӑ*	sarah	sarah	saharkhai	sarI	* yleinen turkki
"Vihreä"	simӗs* , e shӗl**	olen ollut	zhasyl	kuoselta	yessil	* Etymologia ei ole selvä, ehkä Mountain Mari simsy ("turkoosi, sininen") tai Chuvash çimĕç - vihreys . ** yleinen turkki
"Sininen"	kavak*	zәңgәr, kүk	kök	kuoh	mavi	* yleinen turkki, joka löytyy monista mongolian kielistä ; muinaisesta tšuvashasta sana joutui unkarin kieleen
"Sininen"	shenker* , ç utӑ kӑvak	zaңgәr	kogildir	kuoh	gok mavisi	*Yleinen sana monille turkkilaisille kielille tulee persian kielestä
"Valkoinen"	shura*	ak	aq	үрүҥ	beyaz	*etymologia ei ole selvä, mahdollisesti yur - snow (beyaz - yaz - yur - shur)
"Harmaa"	sӑrӑ*	roskat	sur	boro, sur	gri	* yleinen turkki
"Musta"	hura*	Kara	Kara	hara	kara	* yleinen turkki, joka löytyy monista mongolian kielistä;
"Ruskea"	khӑmӑr*	kogyrt, kөran	konyr	hohor	kahverengi	yleinen turkkilainen; mongoliaksi - khongor ("vaaleanpunainen, sauria"), proto-turkkilaisesta kondorista - majava (majavan väri)

Syntaksi [65]

Chuvashin kieli kuuluu nimitysjärjestelmän kieliin . Minkä tahansa predikaatin lauseen subjekti säilyttää yhden tapausmuodon. Kirjallisella kielellä ei ole passiivisia rakenteita.

Lauseen rakenteessa sanajärjestys suorittaa kieliopillisen tehtävän: jopa muodollisten viestinnän indikaattoreiden läsnä ollessa riippuva komponentti sijaitsee pääkomponentin edellä ( chul ҫurt "kivitalo", pysӑk chul ҫurt "iso kivitalo ", tӑkhӑr hutlӑ pysӑk chul ҫurt "iso kivitalo, jossa yhdeksän kerrosta") . Lauseen rakenteessa sanajärjestys suorittaa ensisijaisesti semanttista tehtävää. Sen avulla erotetaan: 1) puheen aihe ja itse viesti siitä (teema ja reme), 2) lausunnon semanttinen ydin.

Kysymys ilmaistaan kysyvien sanojen ja partikkelien avulla, intonaatiolla on vain apurooli. Kyselysanojen sijainti lauseessa on suhteellisen vapaa. Lausunnon kanssa korreloidut kyselypartikkelit sekä negaatioindikaattorit ovat vain predikaatin vieressä. Kysymyksen asettaminen yhteen tai toiseen lauseen elementtiin tapahtuu sanajärjestyksessä.

Typologia

Chuvashin kielellä on monia turkkilaisten kielten typologisia piirteitä: vokaalien harmonia sanassa ja käännöksessä, alkujen /r/ ja /l/ puuttuminen , possessiiviliitteiden käyttö (alla) , sukupuolen kieliopillisen kategorian puuttuminen, intermorfeemisten rajojen agglutinatiivinen tyyppi - kaikki tämä on ominaista myös tšuvashille [82] . Muita ominaisuuksia ovat artikkelien puuttuminen , postpositioiden käyttö prepositioiden sijaan [83] ; sekä kyselypartikkelin ( -i, im ) käyttö [81] :

esӗ kai-mastӑn - im ? sinä menet- NEG - PRES . 2SG - ITRG . PTC ? (lyhenteet Leipzigin kiiltosääntöjen mukaisesti ) Käännös: "Etkö ole tulossa?"

ja " konverbit " ( verbin ei-finitet muodot , yleensä alisteiset ja täyttävät " adverbiaalisen " roolin) lauseiden yhdistämiseksi :

ar-pa vyrt-san saral-at man- INSTR lie -CRD. GER 2 [84] kirkastaa-PRES.3SG [85] Käännös: "kun hän makaa miehen kanssa, hänestä tulee vaalea (blondi)" (ote kansanlaulusta)

Kieliopillisten merkityksien ilmaisutyyppi ja intermorfeemisten rajojen luonne

Tšuvashin kieli, kuten kaikki turkkilaiset kielet, on synteettistä , morfeemien välisten rajojen tyyppi on agglutinaatio ; allomorfinen vaihtelu selittyy muun muassa synharmonismin lailla (esim. etu- ja ei-etuvokaalien vuorottelu tapausmorfeemeissa, alkuvokaali ja sen puuttuminen samassa tapausmorfeemissa riippuen muodon loppufoneemista. substantiivin juurimorfeemi). Agglutinaatio on tämän kieliperheen yleisin ja johdonmukaisin piirre. Merkintä on sufiksi, jälkiasennot ovat tunnusomaisia [83] [63] .

Paikkamerkintä

Possessive substantiivilause

Possessiivisen substantiivilauseen päämerkintä - joko riippuvainen (käyttäen possessiivisen tapauksen ilmaisinta) tai kaksinkertainen isafet - rakenteella - merkitsee substantiivilauseen yläreunassa olevan omistuskyvyn luokan arvot ja omistusmuodon (jonka ei- viiteindikaattori on nolla, katso alla) riippuvaisessa yläosassa [86] :

untan uç-ăl-chĕ-ç văl-sem-ĕn (vĕsen) kuç-ĕ-sem sitten avaa-REF- PRET -PL3 [87] he(a)-PL- GEN eye-PX3 [88] - PL Käännös: "sitten heidän silmänsä avautuivat" tӑri-ø yur-ri iltӗn-et lark-GEN laulu-PX3SG [88] olla kuultavissa-PRES.3SG Käännös: "kiirun laulu kuullaan" kuç–ӗ–sem-ne pӑh-nӑ chuh eye-PX3SG-PL-INSTR watch-PERF.PTC POP (kun) // kachchӑ-n chӗr-i çӗklen-et. young.man-GEN heart-PX3SG flinch-PRES.3SG Käännös: "kun hän katsoi silmillään, miesten sydämet vapisivat" (ote runosta " Narspi ")

Joissain tapauksissa riittää kärkimerkintä (kun omistajan kasvot ilmaistaan persoonapronominilla - erityisesti ensimmäisellä tai toisella henkilöllä - riittää, että hallintakohdetta osoittavaan sanaan lisätään omistussuunnan pääte; omistuskyvyn kaksoisnimitys palvelee esimerkiksi erottaaksesi numeron kolmannessa persoonassa ja vahvistaaksesi aksenttia):

tusă-măr; all-ĕn (wĕsen) tus-ĕ ystävä-PX1PL; he-GEN ystävä - PX1PL (PX on hallussapidon arvo) Käännös: "ystävämme" Käännös: "heidän ystävänsä"

Nykyaikaisessa tšuvashin kielessä ensimmäisen tai toisen persoonan monikkomuodossa analyyttinen muoto omistuspronominilla on laajalle levinnyt, missä omistusliitettä ei käytetä:

pir-ӗn yal-ta we-GEN kylä- LOC Käännös: "kylässämme" Merkintä predikaatiossa

Predikaattimerkintä - lähempänä riippuvaista , verbi on samaa mieltä kohteen kanssa persoonallisessa ja numerossa ja liittää siihen sekä lisäykset (jos verbi ei ole yksipaikkainen), tapauksen.

Chuvash on nimikieli , jolla on akusatiivinen roolikoodausstrategia [63] .

mies-a Turӑ-ø ulma-ø pa-chӗ i- DAT God- NOM omena- ACC antaa-PRET.3SG Käännös: "Jumala antoi minulle omenan" yytӑ-ø sash-a ҫyrt-nă koira-NOM-kissa-ACC purema-PRET.3SG Käännös: "Koira puri kissan" hӑva-ø yyvӑҫ-ø avӑn-at paju-GEN puu-NOM mutka-PRES.3SG Käännös: "Paju taipuu" chӑh-sem-ø shavlӑn vӗҫ-se salan-chӗҫ kana-PL-NOM lentää äänekkäästi- GRD .GER1 scatter-PAST.3PL Käännös: "Kanat hajallaan äänekkäästi" sӑmah-sem uyrӑm sasӑ-sem-ø ҫine paylan-açӗ sana-NOM-PL erillinen ääni-PL-ACC POP(to) share-PRES.3SG - Käännös: "Sanat on jaettu erillisiin ääniin"

Tässä on kuitenkin joitain erityispiirteitä, joihin on kiinnitettävä huomiota. Erityisesti tšuvashin kielessä, kuten useimmissa turkkilaisissa kielissä, on esineen eriytetty merkintä (ns. "piilotettu transitiivisuus" [89] ) - esimerkiksi kaksi ensimmäistä lausetta yllä.

Venäjän kielessä on esimerkki samanlaisesta jakomerkinnästä: erilaisten tapaindikaattoreiden käyttö elävien ja elottomien substantiivien tapauksessa akusatiivissa (esim. näen taulukon _ - nollapäätteellä kuten nominatiivissa, mutta minä näen kissan a - genitiivin tapauksen päätteellä). Sellaista ominaisuutta kuin kieliopillinen animaatio tšuvashin kielellä ei kuitenkaan ole todistettu; akusatiivi on jaettu kahteen tyyppiin referenssin perusteella , joista ensimmäinen (viittausakusatiivi) osuu datiiviin ja toisella (ei-viittaus) on nolla-indikaattori ja se on siten sama kuin nominatiivi. Mutta myös muita chuvashin tapausten luokituksia ehdotetaan.[ kenen toimesta? ] , jossa referentiakkusatiivi yhdistetään datiivin kanssa yhdeksi datiivi-akkusatiiviseksi tapaukseksi ja ei-viittaus on yhdistetty nominatiiviin .

Sanajärjestys

Sanajärjestys on tyypillinen turkkilaisille kielille: verbi on lauseen lopussa ( SOV-järjestys ). Erilainen sanajärjestys on mahdollinen pragmaattisten tai tyylillisten tekijöiden vaikutuksesta. Riippuvat elementit nimellis- ja sanaryhmissä edeltävät pääsanaa. Verbaalisten aktanttien koodausstrategia on akusatiivinen. Suhteellisia lauseita käytetään harvoin, ja siksi määritettävää sanaa edeltävät erilaiset muokkaimet (esimerkiksi vaihtovelkakirjat ) [63] .

Käyttöalueet

Tiede ja koulutus

Chuvashin kielellä esiintyminen on mahdollista tšuvashin tutkimuksen aiheita käsittelevissä konferensseissa; tšuvashinkielisiä tiivistelmiä julkaistaan (rajoitettu määrä) konferenssijulkaisuissa [63] . Tšuvashin tasavallan 25. marraskuuta 2003 päivätyn lain nro 36 "Kielistä Chuvashin tasavallassa" pykälän 18 mukaan tasavallalla on vapaasti valita tieteellisten töiden kieli. Samalla tieteenalalla tulisi luoda edellytykset tšuvashin kielen käytön laajentamiselle [90] .

Valtion- ja kuntahallinto

Chuvashin kieli on venäjän kielen ohella yksi Chuvashin tasavallan valtionkielistä.

Venäjän federaation kansalaisilla on oikeus hakea valtion elimiin, instituutioihin, järjestöihin ehdotuksia, lausuntoja, valituksia Tšuvashin tasavallan valtionkielillä (mukaan lukien tšuvashi) tai millä tahansa muulla osaamallaan kielellä. Vastaukset valituksen tekijälle annetaan valituksen kielellä, jos mahdollista. Asiakirjojen tekstit (lomakkeet, leimat, leimat) ja kylttejä valtion elinten, laitosten, järjestöjen nimillä Tšuvashin tasavallassa laaditaan tšuvashin ja venäjän kielillä. Myös kansalaisen henkilöllisyyden todistavat asiakirjat, väestörekisterit, työkirjat, koulutusasiakirjat ja muut asiakirjat laaditaan venäjän kielen ohella tšuvashin kielellä lain määräämällä tavalla [90] .

Maantieteellisten kohteiden nimien kirjoittaminen ja kirjoitusten, liikennemerkkien ja muiden merkkien suunnittelu tasavallan lainsäädännön mukaan on tehtävä tšuvashin ja venäjän kielillä [90] . Venäjän tiedeakatemian kielitieteen instituutin hankkeen "Venäjän pienet kielet" mukaan Chuvashin tasavallassa on tauluja, joissa on tšuvashin kielellä katujen, asuinalueiden, jokien nimet, mutta niiden käyttö on epäjohdonmukaista. [63] .

Lainsäädäntö ja oikeuslaitos

Tšuvashin tasavallan 25. marraskuuta 2003 päivätyn lain nro 36 "Kielistä Chuvashin tasavallassa" mukaan aihetta koskevat lait on julkaistava tšuvashin ja venäjän kielillä. Venäjän ja Chuvashin kieliä käytetään Venäjän federaation valtion viranomaisten, Tšuvashin tasavallan valtion viranomaisten, paikallishallinnon ja kansanäänestysten valmistelussa ja järjestämisessä.

Oikeushenkilöiden ja yksityishenkilöiden toimet, jotka rikkovat Tšuvashin tasavallan kielilainsäädäntöä, sisältävät vastuun, ja niistä valitetaan Venäjän federaation lainsäädännössä ja Tšuvashin tasavallan lainsäädännössä määrätyllä tavalla [90] .

Venäjän federaation rikos- ja hallintolakien käännösten saatavuudesta tšuvashin kielelle ei ole tietoa [63] .

Sähköinen viestintä

Internetin tšuvashin kielen suurin sivusto on Wikipedian tšuvashinkielinen osio . Wikipedian perustaja Jimmy Wales osoitti Wikipedian vuosittaisessa kansainvälisessä konferenssissa " Wikimedia Foundation " Wikimania 2009 tšuvashinkielisen Wikipedian esimerkillä Wikipedian merkityksen sukupuuton partaalla oleville kielille.

Tärkeä askel tšuvashin kielen digitalisoinnissa oli Yandex.Translate - palvelun luominen vuoden 2020 alussa . Tätä varten kehittäjien oli koottava pieni rinnakkainen korpus, jossa oli yli 250 tuhatta esimerkkiä tšuvashin ja venäjän kielten lauseista, ja koulutettava hermoverkko. Työ tehtiin Chuvash People's Website -sivuston päätoimittajan Nikolai Plotnikovin ohjauksessa.

Jumalanpalvelus

Chuvash on tšuvashin etnouskonnon palvontakieli , ja sitä käytetään myös jumalanpalveluksissa, kirkon kirjallisuuden kirjoittamisessa [91] [92] ja uskonnollisessa kasvatuksessa Venäjän ortodoksisessa kirkossa . Cheboksaryssa tšuvashinkieliset jumalanpalvelukset pidetään ylösnousemuskirkossa .

Opetus

Opetus Chuvashin tasavallassa

Tšuvashin tasavallan koulutuksen kehittämisstrategia vuoteen 2040 asti, joka hyväksyttiin Tšuvashin tasavallan presidentin asetuksella 21. maaliskuuta 2008 nro 25, sanoo: "Tällä hetkellä on 344 tšuvashinkielistä, 177 venäläistä ja 17 tataarinkielistä kansalliskoulua . tasavallassa 4 yleisessä oppilaitoksessa opiskelijat opiskelevat mordvan kieltä. Nykyinen verkosto mahdollistaa lasten tarpeiden täyttämisen laadukkaan koulutuksen saamisessa monikulttuurisessa tilassa” [93] .

Chuvashian opetusministeriön mukaan lukuvuonna 2009-2010 tasavallassa oli 65 %:ssa tšuvashin, 31 %:ssa venäjän ja 3 %:ssa tatarin opetuskielen kouluista. Tšuvashin kieltä opetettiin äidinkielenä 344 (325 [94] ) tšuvashin koulussa ja valtion kielenä kaikissa muissa 198:ssa. Tšuvashin, tataarien kansalliskoulujen luokilla 1-5 opetus annettiin äidinkielellä [95] . Tšuvashin kouluja ei ole Alatyrin kaupungissa, Shumerlyan kaupungissa ja Poretskin alueella.

Ennen yleissivistävän yleissivistävän valtion standardin kansallisen alueellisen komponentin poistamista vuonna 2007 äidinkielen (ei-venäjän) opetus tapahtui tasavallan kouluissa kansallis-alueellisen komponentin puitteissa. Vaikka venäjänkielisten koulujen valmistuneiden tšuvashin kielen taito pysyi erittäin alhaisena, mutta Tšuvashin tasavallan entisen opetusministerin G.P.

Tšuvashin tasavallan kansalliskoulun käsitteessä nykyaikaisessa koulutus- ja kasvatusjärjestelmässä, joka on hyväksytty Tšuvashin tasavallan ministerikabinetin asetuksella 1. kesäkuuta 2000 nro 109 ja mitätöity valtioneuvoston asetuksella Chuvashin tasavallan ministerit 29. kesäkuuta 2011 nro 263:ssa annetaan seuraava kansallisen koulun määritelmä: "Kansalliskoulu on yleinen oppilaitos, joka sijaitsee Tšuvashin tasavallan alueella eri kansallisuuksien edustajien tiheästi asutuissa paikoissa. , toteuttaa koulutusohjelmia, jotka perustuvat siihen periaatteeseen, että opiskelijat sisällytetään heidän alkuperäiseen etnokulttuuriseen ympäristöönsä ja jotka sisältävät asianmukaisen kansallisen ja alueellisen komponentin” [97] . Myöhemmin tätä määritelmää selvennettiin 8. tammikuuta 1993 annetussa koulutuslaissa, sellaisena kuin se on muutettuna. Laki, annettu 18. lokakuuta 2004, jossa kansallinen oppilaitos on oppilaitos, joka toteuttaa koulutusohjelmia, jotka perustuvat periaatteeseen ottaa opiskelijat mukaan heidän alkuperäiseen etnokulttuuriseen ympäristöönsä ja kansallisiin perinteisiinsä (12 artiklan 2 kohta) [98] . Tšetšenian tasavallan koulutuslain viimeisin painos ei sisällä käsitettä "kansallinen koulu" [99] .

Kronologia

1936 - 13. tammikuuta 1936 bolshevikkien liittovaltion kommunistisen puolueen aluekomitean toimisto päätti ottaa käyttöön opetuksen Tšuvashian koulujen 8.-10. luokilla kaikilla venäjän kielellä;
1938 - Chuvashian koulutuksen kansankomissaariaatti, joka perustuu Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston ja bolshevikkien liittovaltion kommunistisen puolueen keskuskomitean 13. maaliskuuta 1938 antamaan asetukseen "Venäjän kielen pakollisesta opiskelusta kansallisten tasavaltojen ja alueiden kouluissa", muutti opetussuunnitelmia venäjän kielen roolin jyrkän kasvun suuntaan oppimisprosessissa. Tietokantaa on laajennettu ja aiheeseen omistettuja tunteja on lisätty. Bolshevikkien liittovaltion kommunistisen puolueen aluekomitean ja TSKR:n kansankomissaarien neuvoston 9. huhtikuuta 1938 tekemän päätöksen mukaan "Venäjän kielen pakollisesta opiskelusta tšuvašissa, tatarissa ja mordvassa Tšuvashin ASSR:n koulut", 1. syyskuuta 1938 alkaen venäjän kielen opetus otettiin käyttöön kaikissa tasavallan kouluissa opiskeluaineena alakoulujen 2. luokasta alkaen. [100] .
1958 - Neuvostoliiton laki, 24. joulukuuta 1958, "koulun ja elämän välisen yhteyden vahvistamisesta ja Neuvostoliiton julkisen koulutusjärjestelmän kehittämisestä" hyväksyttiin. Ensimmäistä kertaa opiskelijoiden vanhemmille annettiin oikeus valita lastensa opetuskieli. Vanhempien pyynnöstä opetusta käännetään monissa tasavallan kouluissa laajasti heidän äidinkieltään (ei-venäjästä) venäjäksi.
1993 - Tšuvashin tasavallan 28. tammikuuta 1993 annettu laki "koulutuksesta" hyväksyttiin, sen 6. s. 2 artiklassa sanotaan: "Tšuvashin tasavalta varmistaa edellytysten luomisen esikoululle, peruskoululle, yleisopettajalle. koulutus venäjän ja tšuvashin kielillä ja paikoin muiden kansallisuuksien edustajien kompakti asuinpaikka - heidän äidinkielellään.
2005 - 11. marraskuuta Tšeboksaryssa pidettiin ensimmäinen tšuvashin kielen ja kirjallisuuden opettajien konferenssi, johon osallistui yli 300 delegaattia Tšuvashin tasavallasta, Venäjän federaation alueilta ja naapurimaista [101] . Konferenssin tuloksena hyväksyttiin julkilausuma Tšuvashin tasavallan kielitilanteesta, jossa todetaan erityisesti, että Tšuvashin tasavallassa kehittynyt kielikäytäntö on ristiriidassa nykyisen lainsäädännön kanssa [102] .
2007 - 1. joulukuuta 2007 annettu liittovaltion laki nro 309-FZ "Venäjän federaation tiettyjen lakien muuttamisesta osana valtion koulutusstandardin käsitteen ja rakenteen muuttamista", jonka mukaan nykyinen valtion instituutti koulutusstandardit (mukaan lukien liittovaltion ja alueelliset ( kansalliset-alueelliset ) osat sekä oppilaitoksen osa) instituuttiin "liittovaltion koulutusstandardi" [103] . Liittovaltion koulutusstandardit hyväksytään vähintään kerran kymmenessä vuodessa, ja ne sisältävät vaatimukset peruskoulutusohjelmien rakenteesta, niiden täytäntöönpanon edellytyksistä sekä peruskoulutusohjelmien hallitsemisen tuloksista.
2010 - 20. helmikuuta Cheboksaryn kaupungissa Tšuvashin tasavallassa Tšuvashin kansalaiskongressin johtajan N. E. Lukianovin aloitteesta julkisten järjestöjen edustajien foorumi alkuperäiskansojen äidinkielten säilyttämisestä ja kehittämisestä Venäjän federaation kansoja pidettiin, ajoitettuna kansainvälisen äidinkielen päivän yhteyteen . Foorumilla keskusteltiin seurauksista, jotka aiheutuvat 1. joulukuuta 2007 annetun liittovaltion lain nro 309-FZ "Venäjän federaation tiettyjen lainsäädäntötoimien muuttamisesta osana valtion koulutusstandardin käsitteen ja rakenteen muuttamisesta" hyväksymisen seurauksista. valtakunnallinen alueellinen osa osavaltion koulutusstandardista. Foorumin osallistujat hyväksyivät Venäjän kansojen edustajien vetoomuksen YK :n , Euroopan unionin , ETYJ :n, maailman tiedotusvälineiden, presidentin , parlamentin ja Venäjän federaation hallitukselle . Päätöslauselma hyväksyttiin myös "Venäjän federaation kansojen perustuslaillisten oikeuksien palauttamisesta säilyttää äidinkielensä ja luoda edellytykset heidän opiskelulle ja kehitykselle" [104] [105] .
2010 - Cheboksaryn kaupungin MBOU-yleiskoulun nro 10 pohjalta aloitti toimintansa kokeellinen sivusto "Koulutuksen kehittäminen intensiivisen tšuvashin kielen opetuksen avulla peruskoulussa". 1. huhtikuuta aloitettiin opiskelijoiden pääsy yhdelle 1. luokalle opetuksilla kahdella kielellä: venäjäksi ja tšuvasiksi. Useiden aineiden opetus tšuvashin kielellä otetaan käyttöön askel askeleelta käyttäen metodologiaa, joka mahdollistaa lasten opettamisen tšuvashin kielen alkutaidosta riippumatta [106] .
2012 - Tšuvashin tasavallan ministerikabinetti hyväksyi 13. syyskuuta 2012 päivätyn päätöslauselman nro 390 "Tsuvashin tasavallan lain "Tsuvashin tasavallan kielistä" täytäntöönpanoa koskevasta republikaanien tavoiteohjelmasta vuosille 2013-2020 " [107] [108] [109] .

Vuonna 2017 Iröklökh-seura tarjosi Tšuvashin tasavallan johtajille Mihail Ignatieville , Ivan Motorinille ja Vladimir Filimonoville seuraamaan tšuvashin kielen osaamista valtion ja kuntien työntekijöiden keskuudessa [110] [111] . Valitus lähetettiin myös tasavallan valtioneuvoston osoitteeseen.

Vuonna 2020 Chuvashin tasavalta hyväksyi valtion ohjelman tšuvashin kielen säilyttämiseksi, tutkimiseksi ja kehittämiseksi. Nykyään koulujen oppitunnit, erikoisluokat, kielikerhot, metodologiset istunnot ja kirjalliset illat tuodaan aktiivisesti elämään. Vuodesta 2021 lähtien Tšuvashin tasavallan koulut ovat saaneet ensimmäiselle luokalle uusia opetusvälineitä, jotka perustuvat tšuvashin kielen viestintätaitojen kehittämisen periaatteisiin. Samanlaisia töitä on tarkoitus tehdä kaikille peruskoulun luokille sekä päiväkodeille [112] [113] .

Chuvashian opetusministeriön mukaan jos lukuvuonna 2017-2018 tšuvashin kieltä opetettiin 84 %:lle koululaisista, niin vuoteen 2021 mennessä vain noin 48,2 % Tšuvashin tasavallan koululaisista (68 tuhatta ihmistä) opiskelee tšuvashia. äidinkieli [114] .

Opetus Chuvashin tasavallan ulkopuolella

Puolet tšuvashista asuu Chuvashin tasavallan ulkopuolella . XIX toisella puoliskolla - XX vuosisadan alussa. Avattiin useita oppilaitoksia, jotka kouluttivat ala-asteen opettajia ja aineiden opettajia Tšuvashin tasavallan ulkopuolella sijaitseviin tšuvashinkielisiin kouluihin. Ne likvidoitiin vuoteen 1956 mennessä, lukuun ottamatta Belebeevsky Pedagogical Schoolin tšuvashin haaraa , joka kesti hieman kauemmin.

28. lokakuuta 1868 Simbirsk Chuvashin opettajien koulu avattiin Simbirskin kaupungissa . Vuonna 1917 se muutettiin Simbirsk Chuvashin opettajien seminaariksi. Vuonna 1920 se muutettiin Chuvash Institute of Public Education -instituutiksi. Vuonna 1923 se muutettiin I:n mukaan nimetyksi Uljanovskin tšuvashin pedagogiseksi kouluksi. I. Ya. Yakovlev [115] , joka purettiin vuonna 1956 kansallisten koulujen koulutuksen siirron yhteydessä venäjäksi.

Vuonna 1874 NI Ilminsky avasi Kazanin opettajien seminaarissa Kazanin tšuvashin peruskoulun ja oli seminaariopiskelijoiden opettamisen peruskoulu. Monet sen valmistuneista tulivat opettajien seminaariin. Koulu suljettiin keväällä 1918 opettajaseminaarin lakkauttamisen yhteydessä [116] .

Syyskuussa 1917 Tetyushissa avattiin Tetyush Chuvashin opettajien seminaari , joka koulutti ala-asteen opettajia tšuvashin kouluihin. Vuonna 1921 se muutettiin pedagogiseksi korkeakouluksi. 1920-luvun puoliväliin mennessä Chuvashin haara suljettiin [117] .

Syksyllä 1918 Suncheleevon kylään avattiin opettajien seminaari kouluttamaan opettajia tšuvashin kouluille, joka muutettiin syksyllä 1921 Suncheleevsky Chuvash Pedagogical Collegeksi , joka suljettiin lokakuussa 1922 [118]

Lokakuussa 1921 marraskuussa 1919 järjestettyjen tšuvashin pedagogisten kurssien perusteella avattiin Kazanin tšuvashin pedagoginen korkeakoulu, jolla oli vuoteen 1923 asti sivuliike Suncheleevon kylässä Chistopolin alueella. Vuonna 1930 teknillinen koulu yhdistettiin Kazanin tatari- ja venäläisten pedagogisten teknisten koulujen kanssa, joissa tšuvashin osasto toimi vuoteen 1936 asti. [119]

Vuonna 1932 Aksubaevossa avattiin pedagoginen teknillinen koulu kouluttamaan ala-asteen opettajia Tatarin autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan ja Samaran alueen tšuvashin kouluihin, joka muutettiin vuonna 1937 Aksubaevin tšuvashin pedagogiseksi kouluksi. Se suljettiin vuonna 1956 kansallisten koulujen opetuksen kääntämisen yhteydessä venäjäksi [120] .

1. marraskuuta 1918 Ufan kaupungissa järjestettiin kolmivuotisten pedagogisten kurssien perusteella Ufa Chuvashin opettajien seminaari, joka koulutti opettajia Uralin tšuvashien kylien kouluihin. 20. helmikuuta 1922 se muutettiin Ural Chuvash Pedagogical Collegeksi, jonka opintojakso kesti 4 vuotta. Vuonna 1930 teknillinen koulu siirrettiin Belebeyn kaupunkiin siirtymällä kolmivuotiseen opintojaksoon, jonka kanssa avattiin Mordovian haara. Vuonna 1941 se yhdistettiin Belebeevsky Tatar Pedagogical Collegeen ja siitä tuli Belebeevsky Pedagogical Schoolin tšuvashin haara [121] . Tällä hetkellä Belebeevsky Pedagogical Collegessa ei ole tšuvashin osastoa [122] .

Opetushenkilöstön puute oli yksi syy Tšuvashin tasavallan ulkopuolella asuvien tšuvashin kielen tietämyksen laskuun.

Uljanovskin alueen tšuvashin edustajien mukaan Tšuvashin tasavallan ulkopuolella on suuri tarve tšuvashin kielen ja kirjallisuuden opettajille:

Neuvostovallan alkuvuosina tšuvashin koulujen opettajien kouluttamiseksi Tšuvashin ASSR:n alueella sijaitsevien pedagogisen instituutin, pedagogisen korkeakoulun ja pedagogisten koulujen lisäksi tšuvashin erityiskoulut (pedagogiikkakoulut) olivat Uljanovskissa Samarassa. , Kazan, Sengiley, Pokhvistnev, Belebey, Tetyushi, Aksubaev jne. Ja kaikki nämä pedagogiset koulut, jotka kouluttivat tšuvashin etnokulttuurin asiantuntijoita, on viime vuosina sulkenut "uuden" Venäjän hallituksen toimesta. Sanomalehtiä julkaistiin heidän äidinkielellään, tšuvashin teatterit ja kuorot työskentelivät. Viranomaiset valmistelevat parhaillaan Uljanovskin valtion pedagogisen yliopiston tšuvashin kielen ja kirjallisuuden laitoksen sulkemista, vaikka tšuvashin kielen ja kirjallisuuden opettajien tarve on suuri.

- Uljanovskin alueen tšuvashin manifesti

Antroponyymi

Opiskeluhistoria

Chuvashin kielen kielellinen tutkimus alkoi 1700-luvulla , ensimmäinen painettu kielioppi ilmestyi vuonna 1769 ( Veniamin Putsek-Grigorovich ). Ensimmäiset sanakirjat ilmestyivät 1400-luvun jälkipuoliskolta. Volgan alueen kansojen kristinuskon alku vaati heidän kielensä opiskelua, jonka yhteydessä laadittiin kielioppeja ja sanakirjoja. Vuoden 1769 kielioppiin annettiin liite, joka oli varsin merkittävä noihin aikoihin, tšuvashi-venäläinen sanakirja. Vaikka tšuvashin sanojen foneettinen ulkonäkö välitettiin usein hyvin likimääräisesti, se jätti huomattavan jäljen tšuvashin kielen tutkimuksen historiaan. Yli puolen vuosisadan ajan tämä työ toimi lähes ainoana välineenä tieteellisen maailman perehtymiseen tšuvashin kieleen. Siinä esitetyn aineiston perusteella jotkut kielitieteilijät alkoivat jo tuolloin tulla siihen johtopäätökseen, että tšuvashin kieli kuuluu turkkilaiseen kieliryhmään. Vuoden 1769 kieliopin suuntautuminen venäläiseen graafiseen järjestelmään säilyi koko tšuvashin kirjoittamisen myöhemmän historian ajan.

1700-luvun aikana tšuvashin sanasto näkyy useissa painetuissa ja käsinkirjoitetuissa sanakirjoissa, erityisesti Katariinan kaikkien kielten ja murteiden vertailevissa sanakirjoissa 2 . Niissä esitetyn aineiston merkityksettömyyden sekä sanojen leksikografisen esityksen epätäydellisyyden vuoksi nämä sanakirjat eivät kuitenkaan voineet jättää mitään havaittavaa jälkeä tšuvashin kielen tutkimukseen [123] .

Täydellisempää leksikaalista materiaalia esiteltiin Nižni Novgorodin hiippakunnan eri kansojen kielten sanakirjassa [124] eli: venäläiset, tataarit, tšuvashit, mordvalaiset ja tšeremit, joka on laadittu D. S. Rudnevin (Piispa) johdolla . Damaskos) vuonna 1785. Tämän sanakirjan tšuvasiksi käännetty osa sisältää yli 10 tuhatta sanaa. Valitettavasti sanakirja jäi käsikirjoitukseen. Toista merkittävää Chuvashin kielen sanakirjaa ei myöskään julkaistu, se on koottu todennäköisesti samanaikaisesti D. S. Rudnevin viisikielisen sanakirjan kanssa, joka sisältää jopa 3 tuhatta sanaa.

1800-luvulla tietoa tšuvashin kielestä täydennetään ja jalostetaan edelleen. Vuonna 1836 otsikolla " Tšuvashin kielen sääntöjen kirjoitus ja Kazanin hiippakunnan teologisille kouluille koottu sanakirja " ( V. P. Vishnevskyn työ ) julkaistiin toinen painettu kielioppi, joka sisälsi melko yksityiskohtaisia tietoja morfologisesta rakenteesta. pääkategoriasta ja sisältää jopa 3 tuhatta yksikköä sanastoosaan.

Vuonna 1875 ilmestyi N. I. Zolotnitskyn tšuvashi -venäläinen sanakirja . Tämä sanakirja tarjoaa venäjänkielisen käännöksen lisäksi leksikaalisia rinnastuksia tšuvashin sanoihin naapurikielissä - turkkissa ja suomalais-ugrissa. Tšuvashin sanaston keräämistä ja systematisointia tekivät myös useat ulkomaiset tutkijat, pääasiassa unkarilaiset . Vuonna 1906 unkarilainen tutkija Zoltan Gombots julkaisi kolmikielisen tšuvashi- venä- magyar - sanakirjan. Se oli kooltaan pieni. Sanakirjassa on viitteitä turkkilaisten ja mongolian kielten rinnasteista tšuvashin sanoihin sekä joidenkin sanojen etymologia. Budapestissa vuonna 1908 ilmestynyt Heikki Paasosen tšuvasi-magyar- saksa - sanakirja osoittautui paljon täydellisemmäksi . Esitettävän aineiston täydellisyys, sanojen moitteeton foneettinen esitys sekä etymologiset viittaukset tekivät tästä sanakirjasta yhden luotettavista lähteistä tšuvashin sanaston tutkimiseen [125] [126] [127] .

Ennen vallankumousta julkaistuista kotimaisista kaksikielisistä sanakirjoista täydellisimmäksi osoittautui vuonna 1910 Kazanissa julkaistu N. V. Nikolskyn venäjä-tšuvassi sanakirja . Tämän sanakirjan lähde ei ollut vain elävä kansankieli, jonka haltija oli itse laatija, vaan myös kaikki siihen mennessä kertynyt tšuvashinkielinen kirjallisuus . Tältä osin sanakirjaan sisällytettiin ensimmäistä kertaa termit joillekin tiedonhaareille.

Tšuvashin kirjallisessa kielessä neuvostokaudella tapahtuneet muutokset heijastuivat ensimmäisen kerran vuonna 1936 julkaistuun V. G. Egorovin tšuvashi-venäläiseen sanakirjaan [128] (toinen tarkistettu painos julkaistiin vuonna 1954). Tšuvashin leksikografian merkittävin saavutus oli kielitieteilijä-turkologi, Neuvostoliiton tiedeakatemian vastaava jäsen N. I. Ashmarin julkaisema 17-osaisen tšuvashin kielen sanakirjan . Tämän sanakirjan kaksi ensimmäistä osaa, jotka julkaistiin vuosina 1910-1911, julkaistiin uudelleen vuosina 1928-1932 Kazanissa, seuraavat osat julkaistiin Cheboksaryssa (viimeinen osa julkaistiin vuonna 1950). N. I. Ashmarinin sanakirja sisältää rikkaimman kielen leksikaalisen materiaalin (noin 40 tuhatta sanaa), ja koska se sisältää huomattavan määrän havainnollistavia esimerkkejä elävästä kansanpuheesta, se on vallankumousta edeltäneen tšuvashin elämän, toponyymien tietosanakirja ovat laajalti edustettuina siinä , samoin kuin vanhat tšuvashien pakanalliset nimet [129] [130] .

1920-luvulla aloitettiin työ terminologisen sanaston virtaviivaistamiseksi. Tämän työn yleistyminen 30-luvulla mahdollisti Chuvashin kielen terminologisten sanakirjojen julkaisemisen.

Ymmärtäessään tšuvashin kielen etymologiaa 1900-luvun jälkipuoliskolla V. G. Egorov , joka on vuoden 1964 tšuvashin kielen etymologisen sanakirjan kirjoittaja, ja M. R. Fedotov (tšuvashin kielen etymologinen sanakirja, 1996) painos; Dictionary of Chuvash ei-kristittyjen henkilönimien sanakirja, julkaistu vuonna 1998 ja sisältää tietoa nykyisin vähän käytettyjen tšuvashien nimien alkuperästä) [131] .

1900-luvulla suuren panoksen tšuvashin kielen tutkimukseen antoivat myös N. K. Dmitriev (suuri venäjä-tšuvashi-sanakirja 1951), M. Ya. Sirotkin (tšuvashi-venäläinen sanakirja 1961), I. A. Andreev (venäjä-tšuvashi-sanakirja ). 1971 vuosi, tšuvaš-venäjä 1982, Johannes Benzing (saksa-tšuvashi-sanakirja 1943), M. I. Skvortsov [132] (venäläinen-tšuvashi-sanakirja, 2002; tšuvas-tatari-sanakirja, 1994); Venäjän-tšuvashin yhteiskuntasanaston sanakirja, 2004), G. A. Degtyarev ( Tšuvashin kielen neologismien sanakirja , 2003), E. V. Fomin ja A. M. Ivanova ( Tšuvashin kielen retrospektiivinen selittävä sanakirja, 2010), Esperant V.vashlinov ( Esperant V.vashlinov) . 2020) ja muut tutkijat [133] [125] .

Katso myös

Muistiinpanot

↑ Väestönlaskenta 2010
↑ Unescon kieli Atas
↑ Chuvashin tasavallan perustuslaki. 8 artikla
↑ Chuvashin kieli Arkistoitu 8. elokuuta 2009 Wayback Machinessa , artikkeli Chuvash Encyclopediassa.
↑ Laki nro 36 - TŠUVASHAN TASAVALLAN LAKI "CHUVASHAN TASAVALLAN KIEListä" . Tšuvashin tasavallan kulttuuri-, kansallisuuksien ja arkistoasioiden ministeriö . Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ 1 2 3 4 Chuvashin kieli - kaikki kiinnostavimmat PostNaukassa . postnauka.ru . Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (Venäjän kieli)
↑ 1 2 tšuvashin kieli / 50 videota kielistä . Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (Venäjän kieli)
↑ Julkaisumme | HYPAR . hypar.ru . Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Radio . Chuvashin tasavallan kansallinen TV- ja radioyhtiö . Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Luku VIII. Bulgarin ja tšuvashin kielten luokitteluominaisuudet . (määrätön)
↑ L. S. Levitskaja . Chuvashin kielen historiallinen fonetiikka . - Cheboksary: ChGIGN, 2014. - S. 85-87. – 320 s.
↑ Tietosanakirja | Chuvashin kielioppi . enc.cap.ru. _ Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Kultainen Pietari. Joitakin huomautuksia avaareista ja rouraneista // Aromaa ja maailma heidän takanaan. — Lasi: Editura Univ. – 2013a. — s. 43–66 .
↑ Tietosanakirja | Chuvashin kieli . enc.cap.ru. _ Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ 1 2 CHUVASH LANGUAGE, chӑvash chӗlkhi . (määrätön)
↑ Hèctor Alòs i Font. Chuvashin kielen asema eurooppalaisten kielten joukossa: demolingvistinen vertailu (englanti) .
↑ 1 2 3 4 Egorov V.G. Chăvash chĕlhin etymologinen sanakirja. – 1964.
↑ Rachewiltz, Igor de. Johdatus altailaisen filologian: turkki, mongolia, mantšu / kirjoittaneet Igor de Rachewiltz ja Volker Rybatzki; yhteistyössä Hung Chin-fun kanssa. s. cm. - (Oriental Studiesin käsikirja = Handbuch der Orientalistik. Osa 8, Keski-Aasia; 20). — Leiden; Boston, 2010. - s. 7.
↑ I.A. Andreev, A.P. Khuzangay. Chuvashin kieli // Elektroninen tšuvashin tietosanakirja. — Käyttöönottopäivä: 08.08.2020.
↑ .N.I. Egorov. Chuvashin kielen historian periodisointi // Electronic Chuvash Encyclopedia. — Käyttöönottopäivä: 08.08.2020.
↑ Akhmetyanov R. G. Tataarin ja Chuvashin kielten vertaileva tutkimus (fonetiikka ja sanasto). M., "Tiede". 1978. - S. 8.
↑ BULGARIAN KIELI • Suuri venäläinen tietosanakirja - sähköinen versio . bigenc.ru . Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Bulgarin kieli: historia, opiskelun piirteet (venäjä) ? . OneKu (3. helmikuuta 2019). Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Bartold V.V. Turkkilais-mongolialaisten kansojen historia. - Tashkent: Kasakka. korkeampi ped. Instituutti, 1928. - S. 10. - 35 s.
↑ Minorsky V.F. Shirvanin ja Derbendin historia X-XI-luvuilla. - M . : Kustantaja itään. Kirjallisuus, 1963. - S. 142. - 265 s.
↑ Tietosanakirja | Bulgarian kieli . enc.cap.ru. _ Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Salmin A.K. Savirit, bulgarit ja turkkilais-mongolit Chuvashin historiassa. - Pietari. : Nestor-History, 2019. - S. 91. - 296 s.
↑ Tietosanakirja | Kunik Arist Aristovich . enc.cap.ru. _ Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Makarov V.F. Bulgarialaisten, suvarien ja tšuvashien jalanjäljissä (historiallinen ja etnografinen katsaus) - Cheboksary: "Uusi aika", 2013 - 308 s. . (määrätön)
↑ Kunik A. Khaanibulgarialaisten suhteesta tšuvashiin slaavilais-bulgarialaisen nimiluettelon mukaan. --- Kirjassa: Al-Bekrin ja muiden kirjoittajien uutisia Venäjästä ja slaaveista. Täydennys Venäjän tiedeakatemian muistiinpanojen osaan 32. SPb., 1878, s. 118-161..
↑ Luku III. Chuvashin sanat slaavilais-bulgarialaisessa nimikirjassa . (määrätön)
↑ 1 2 Salmin Anton Kirillovich. Bulgarin kieli Chuvashin historian yhteydessä // Tšuvashin yliopiston tiedote. - 2015. - Numero. 4 . — ISSN 1810-1909 .
↑ Ashmarin N. I. bulgarialaiset ja tšuvashit. - Kazan, 1902 .. - S. 33. - 134 s.
↑ Feizkhanov H. Kolme hautakiveä bulgaarista kirjoitusta // Keisarillisen arkeologisen seuran tiedote. - Pietari, 1863. - T. IV. - S. 396-404 .
↑ Chuvashian epigrafiset monumentit . (määrätön)
↑ Kovalevsky A.P. Chuvash ja bulgarit Ahmed Ibn-Fadlanin mukaan. - Cheboksary: Chuvash. osavaltio kustantamo, 1954 .. - S. 6. - 64 s.
↑ Mukhametshin D. G. Khakimzyanov F. S. Bulgarin kaupungin epigrafiset monumentit. - Kazan: Tatari kirjan kustantaja, 1987. - 128 s.. - s. 62.
↑ Ilminsky N.I. Tšuvashin ja tataarin kielten foneettisista suhteista // Arkeologisen seuran uutiset. SPb., 1865. T. 5. S. 84 ..
↑ 1 2 3 Khakimzyanov F. S. Uusia bulgaarisia epigrafisia monumentteja Trans-Kaman alueelta // Tšuvashin kieli: historia ja etymologia / Artikkelikokoelma. - Cheboksary, 1987. - 104 s. - S. 45.44 .
↑ Bulgaariset lainaukset slaavilaisilla kielillä - kaikki mielenkiintoisimmat PostNaukassa . postnauka.ru . Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (Venäjän kieli)
↑ Chuvashin perinteiset nimet - V.K. Magnitski . (määrätön)
↑ Universaali populaaritieteellinen tietosanakirja Krugosvet
↑ Petrov N. P. Teologian maisteri Viktor Vishnevsky ja hänen roolinsa vanhan tšuvashin kirjoitus- ja kirjakielen historiassa. Cheboksary: Chuvash. valtionyliopisto, 2004
↑ Pomelov V. B. Valaistaja Ivan Yakovlevich Yakovlev // Omskin valtion pedagogisen yliopiston tiedote. Humanitaarinen tutkimus. - 2017. - Ongelma. 3(16) . — ISSN 2309-9380 .
↑ Kuinka Ivan Jakovlevin aakkoset syntyivät . Chuvashin tasavallan viranomaisten virallinen portaali . Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Tietosanakirja | Tšuvashin kielen politiikan toteutukset . enc.cap.ru. _ Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Chuvashin nationalismi 1917-1920-luvuilla. : Neuvostoliiton ongelmat . cyberleninka.ru . Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Chuvashia 1920-luvulla . (määrätön)
↑ 1 2 Kieli ja yhteiskunta. Tietosanakirja. - M.: Publishing Center "Azbukovnik", 2016. - 872 s.
↑ Safin Fail Gabdullovich, Mukhtasarova Elvira Anvarovna, Khaliulina Aigul Ilyasovna. Bashkortostanin Chuvashin väestön etno-demografiset ja etno-kielelliset ongelmat // Tšuvashin yliopiston tiedote. - 2018. - Numero. 4 . — ISSN 1810-1909 .
↑ 1 2 Etnokulttuuriset mieltymykset, Chuvashian väestön äidinkielet . cyberleninka.ru . Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Chuvashin murteiden nykyinen tila . cyberleninka.ru . Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ Venäjän federaation ja naapurivaltioiden kansojen kielet. - M. : Nauka, 2005. - T. 3. - S. 389. - 606 s. — ISBN 5-02-011237-2 .
↑ 1 2 TSUVASHIN KIELEN MUIRTEET . (Venäjän kieli)
↑ P. V. Zheltov. TSUVASHIN MUIRTEEN ALKUPERÄ (Venäjä) // Perustutkimus. - 2013. - V. 6 , nro 6 . — ISSN 1812-7339 .
↑ TŠUVASIN KIELI (venäjä) ? . Keskellä Venäjää (6.11.2012). Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ 1 2 3 Egorov V.G. Aineistoa tšuvashin dialektologiasta. Ongelma. 1. Chuvashin kielen murteet ja niiden piirteet. - Cheboksary, 1960.
↑ Omniglot - kirjoitusjärjestelmät ja maailman kielet. Chuvashin kieli ja aakkoset
↑ 1 2 Äänillinen retroflex-sibilantti
↑ Palatalinen nenäkonsonantti
↑ Ääninen velaarinen spirantti
↑ Tietosanakirja | Shalkeme . enc.cap.ru. _ Käyttöönottopäivä: 30.1.2021. (määrätön)
↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 tšuvashin kieli | Venäjän pienet kielet . minlang.iling-ran.ru . Haettu: 28.11.2021. (määrätön)
↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Chuvashin kielioppi | | lataa . en.b-ok.global . Käyttöönottopäivä: 31.1.2021. (määrätön)
↑ 1 2 3 4 5 N. Vanerkke. Chuvashin oikeinkirjoitussanakirja. Cheboksary - 1929
↑ Ivanova Alena Mikhailovna. Tšuvashin kielen syy-kohdetapauksesta // Tšuvashin yliopiston tiedote. - 2010. - Ongelma. 2 . — ISSN 1810-1909 .
↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Materiaalia nykyajan tšuvashin kielioppiin 1957 . elbib.nbchr.ru . Käyttöönottopäivä: 3.2.2021. (määrätön)
↑ 1 2 Chuvashin kielen kielioppi | | lataa . lib.us. _ Käyttöönottopäivä: 3.2.2021. (määrätön)
↑ Aineistoa nykyaikaisen tšuvashin kielen kielioppista 1957 . elbib.nbchr.ru . Haettu: 21.2.2021. (määrätön)
↑ Aineistoa nykyaikaisen tšuvashin kielen kielioppista 1957 . elbib.nbchr.ru . Haettu: 5. helmikuuta 2021. (määrätön)
↑ Aineistoa nykyaikaisen tšuvashin kielen kielioppista 1957 . elbib.nbchr.ru . Haettu: 5. helmikuuta 2021. (määrätön)
↑ Kieliopin perusteet, osa 8 (GD ISL) . ru.chuvash.org . Haettu: 5. helmikuuta 2021. (määrätön)
↑ Juri Mihailovitš Vinogradov, Galina Maksimovna Vinogradova. Chuvashin kielen oikeinkirjoitussanakirja| Sanakirjan oikeinkirjoitus Tӗrӗs ҫyrmalli ruled / G. G. Ivanovin toimituksella. - Cheboksary: Chuvash Republican Institute of Educationin kustantamo, 2003. - S. 299.
↑ Aineistoa nykyaikaisen tšuvashin kielen kielioppista 1957 . elbib.nbchr.ru . Haettu: 5. helmikuuta 2021. (määrätön)
↑ Esperanton taivutus sanastoissa (projekti Igor Garshin). Esperanto-liitteet. . www.lexicons.ru _ Haettu: 5. helmikuuta 2021. (määrätön)
↑ venäjän-tšuvassin sanakirja . (määrätön)
↑ N.K. Dmitriev "Baškiirien kielen kielioppi" . (määrätön)
↑ Krasnoštšekov Jevgeni Vladislavovich. Omistuskyvyn ilmaisu omistusliitteiden avulla turkkilaisilla kielillä // Izvestiya of the Southern Federal University. Tekninen tiede. - 2013. - Ongelma. 10 . — ISSN 1999-9429 .
↑ Vinogradov, Juri Mihailovitš. - Oikeinkirjoitussanakirja. Tӗrӗs syrmalli hallitsi: Vӑtam tata aslӑ shkulta vӗrenekensem valli - Hae RSL . search.rsl.ru _ Käyttöönottopäivä: 3.2.2021. (määrätön)
↑ Aineistoa nykyaikaisen tšuvashin kielen kielioppista 1957 . elbib.nbchr.ru . Haettu: 21.2.2021. (määrätön)
↑ 1 2 Chuvashin kielen etymologinen sanakirja. 2 osassa T. 1. A-R. - Cheboksary: Chuvash State Institute for Humanities, 1996. - 470 s. . - S. 161.
↑ Hajiyeva - turkkilaiset kielet . philology.ru . Haettu: 28.11.2021. (määrätön)
↑ 1 2 TURKIN KIELET • Suuri venäläinen tietosanakirja - sähköinen versio . bigenc.ru . Haettu: 28.11.2021. (määrätön)
↑ 2. persoonan verbin (gerundin) ei-finiittinen muoto
↑ Yksikön 3. persoonan nykyajan verbi
↑ N. N. Logvinova. Kolmannen persoonan omistuskyvyn indikaattorin ei-omistuskykyiset toiminnot tšuvashin kielen malo-karachka-murteessa // Acta linguistica petropolitana. Kielellisen tutkimuksen instituutin julkaisut. — National Research University Higher School of Economics — Pietari, Venäjän tiedeakatemian kielellisten tutkimusten instituutti, Pietari, 2019. — V. 2 , nro 15 . - S. 86-129 . — ISSN 2306-5737 .
↑ Monikon 3. persoonan menneen ajan verbi, jossa on toistumisen ilmaisin (-ăl)
↑ 1 2 3. persoona omistuskyvyn pääte
↑ D. Ganenkov, M. Daniel. (englanniksi) .
↑ 1 2 3 4 Laki nro 36 - TŠUVASHAN TASAVALLAN LAKI "KIELISTA TŠUVAAN TASAVALLASSA" . Tšuvashin tasavallan kulttuuri-, kansallisuuksien ja arkistoasioiden ministeriö . Haettu: 28.11.2021. (määrätön)
↑ Raamattu tšuvashin kielellä
↑ Pyhän Raamatun käännös tšuvasiksi
↑ Tšuvashin tasavallan presidentin asetus 21. maaliskuuta 2008 nro 25 "Tšuvashin tasavallan koulutuksen kehittämisstrategiasta vuoteen 2040 asti"
↑ Natsikoulu
↑ Unescon asiantuntijat luokittelivat tšuvashin kielen uhanalaisena
↑ Chuvashian koulutus: lukuja ja kommentteja
↑ Tšuvashin tasavallan kansalliskoulun käsitteestä nykyaikaisessa koulutus- ja kasvatusjärjestelmässä
↑ Chuvashin tasavalta. Kansallisten vähemmistöjen aseman oikeudellinen sääntely
↑ Chuvashin tasavallan laki "koulutuksesta Chuvashin tasavallassa" (muutettu 22. helmikuuta 2017 asti)
↑ Suuri terrori.
↑ Suuren neuvoston kokous ja tšuvashin kielen ja kirjallisuuden opettajien I tieteellinen ja käytännön konferenssi aiheesta "Koulu ja tšuvashin kieli"
↑ Lausunto Chuvashin tasavallan kielitilanteesta
↑ Liittovaltion laki nro 309-FZ, 1. joulukuuta 2007 "muutoksista tiettyihin Venäjän federaation lainsäädäntötoimiin osana valtion koulutusstandardin käsitteen ja rakenteen muuttamista"
↑ ABC-totuudet
↑ Dagestanin Nogaisin toimeenpanevan komitean edustaja piti esitelmän alkuperäiskansojen äidinkielten säilyttämistä käsittelevässä foorumissa (pääsemätön linkki) . Haettu 1. lokakuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 14. joulukuuta 2013. (määrätön)
↑ Kokeellinen alusta "Koulutuksen kehittäminen intensiivisen tšuvashin kielen opetuksen avulla peruskoulussa"
↑ Tšuvashin tasavallan ministerineuvoston päätös 13. syyskuuta 2012 nro 390 "Tsuvashin tasavallan lain "Kielistä Tšuvashin tasavallassa" täytäntöönpanoa koskevasta republikaanien tavoiteohjelmasta vuosille 2013-2020
↑ Chuvashian hallitus aikoo pelastaa tšuvashin kielen sukupuuttoon
↑ Chuvashin kieltä ei enää opiskella edes maaseudulla - tasavallassa hyväksyttiin ohjelma
↑ "Irӗklӗkh" tarjosi Ignatjevia ja hänen alaisiaan kirjoittamaan sanelun tšuvashin kielellä
↑ "Irӗklӗkh" tӳre-sharana chӑvashla sanelu ҫyrtarma sonnӗ
↑ Tšuvashin tasavallan valtion ohjelman passi tšuvashin kielen säilyttämiseksi, tutkimiseksi ja kehittämiseksi . (Venäjän kieli)
↑ Oleg Nikolaev: Teemme kaikkemme varmistaaksemme, että käytämme tšuvashin kieltä päivittäin . Tšuvashin tasavallan kulttuuri-, kansallisuuksien ja arkistoasioiden ministeriö . Käyttöönottopäivä: 22.11.2021. (määrätön)
↑ Oleg Nikolaev julisti pakottamisen hyväksyttämättömäksi valittaessa äidinkielenään opiskeluun - valtion televisio- ja radioyhtiö Chuvashia . chgtrk.ru . Käyttöönottopäivä: 22.11.2021. (Venäjän kieli)
↑ Uljanovskin tšuvashin pedagoginen koulu. I. Ya. Yakovleva
↑ Kazanin Chuvashin peruskoulu
↑ Tetyush Pedagogical College
↑ Suncheleevsky Chuvash Pedagogical College
↑ Kazan Chuvash Pedagogical College
↑ Aksubaev Chuvashin pedagoginen koulu
↑ Ufa Chuvashin opettajien seminaari
↑ Belebeevsky Pedagogical College (pääsemätön linkki) . Haettu 1. lokakuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 13. huhtikuuta 2013. (määrätön)
↑ Tietosanakirja | Kaikkien kielten ja murteiden vertailevat sanakirjat . www.enc.cap.ru _ Käyttöönottopäivä: 22.11.2021. (määrätön)
↑ Tietosanakirja | Eri kansojen kielten sanakirja . enc.cap.ru. _ Käyttöönottopäivä: 22.11.2021. (määrätön)
↑ 1 2 7. p. säveltäjä: I. A. Andreev, N. A. Andreev, G. E. Kornilov ym. Venäjä-tšuvassi sanakirja: 40 000 sanaa / Toim. I. A. Andreeva ja N. P. Petrov; Tieteellinen tutkimus Chuvashin ministerineuvoston alainen instituutti. ASSR. - Moskova: Neuvostoliiton tietosanakirja, 1971. - S. 5-6.
↑ Gombocz Zoltan . www.nbchr.ru . Käyttöönottopäivä: 22.11.2021. (määrätön)
↑ Tietosanakirja | Paasonen Heikki . www.enc.cap.ru _ Käyttöönottopäivä: 22.11.2021. (määrätön)
↑ Egorov Vasily Georgievich (Chuv.) // Wikipedia. - 22-08-2019.
↑ Ashmarin Nikolai Ivanovich . Yadrinskyn alue Chuvashin tasavallassa . Käyttöönottopäivä: 22.11.2021. (määrätön)
↑ Tšuvashin kielen tutkijat: Ashmarin Nikolai Ivanovich . nasledie.nbchr.ru . Käyttöönottopäivä: 22.11.2021. (määrätön)
↑ Chuvashin kielen etymologinen sanakirja . (Venäjän kieli)
↑ Skvortsov Mihail Ivanovitš (Chuv.) // Wikipedia. – 28.01.2019.
↑ Electronlă sămakhsar . samahsar.chuvash.org . Käyttöönottopäivä: 22.11.2021. (määrätön)

Kirjallisuus

N. A. Andreev Lyhyt kieliopillinen luonnos tšuvashin kielestä.
JR Krueger Chuvash Manual .
Merja Salo Deverbaali refleksiivinen ja passiivinen tšuvashin kielellä .
D. Ganenkov, M. Daniel Mihin kaikki transitiiviset predikaatit ovat kadonneet? "Piilotetusta transitiivisuudesta" tšuvashin kielellä .
Skvortsov M. I. , Skvortsova A. V. Tšuvaš-venäjä ja venäjä-tšuvassi sanakirja. - Toim. 6., stereotypia. - Cheboksary : Tšuvashin kirjakustantaja , 2012. - 432 s. - 10 000 kappaletta. - ISBN 978-5-7670-1923-6 .

Linkit

Chuvashi Wikisanakirjassa
Tšuvashin kieli: turkkilaisen maailman rajalla, suomalais-ugrilaisten porteilla

Tieteelliset artikkelit

Gadzhieva N.Z. Kysymykseen turkkilaisten kielten ja murteiden luokittelusta. // (Maailman kielten luokittelun teoreettiset perusteet. - M., 1980. - S. 100-126)
Baskakov N. A. Kysymykseen turkkilaisten kielten luokittelusta .
Poppe N. N. Tšuvashin ja turkki-tatarikielten suhteesta. Cheboksary, 1925 .
Poppe N. N. Chuvashin kieli ja sen suhde mongolian ja turkin kieliin .

Oppimateriaalit

Chuvashin kielen opetusohjelma. Wikikirjat Wikibooks-sivustolla.
"Venäläis-tšuvashin lausekirja".

Sanakirjat

Chuvash-venäläinen sanakirja .
venäjä-tšuvassi sanakirja. Lyhyt venäjän-tšuvashin sanakirja yleisimmistä sanoista. Toimittaja Sergeev L.P. , Vasilyeva E.F.
Olympialaiset ҫӗnterӳҫisene chyslanӑ

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Iso venäläinen maailman ympäri Britannica (verkossa)
Bibliografisissa luetteloissa	GND : 4061109-7 NKC : ph915892

Valtion ja viralliset kielet Venäjän federaation aiheissa
Venäjän valtion kieli	Venäjän kieli
Liiton aiheiden valtionkielet	Abaza Avar agul Adyghe Azerbaidžani Altailainen baškiiri burjat Dargin Ingush kabardi-tsirkassia Kalmyk karachay-balkar Komi Krimin tatari Kumyk Lak Lezgi Nogai Mari niitty Mari Vuori Mari mordvalainen Moksha Erzya Ossetialainen Rutulian Tabasaran tatari tatian Tuvan udmurti ukrainalainen khakassialainen Tsakhur Tšetšeeni tšuvashi jakut
Kielet, joilla on virallinen asema	vepsilainen Dolgansky Kazakstan karjalainen Komi-Permyak Mansi nenetsit Selkup Suomalainen Hanti Tšuktši Evenki Jopa Yukagir Pohjois-Yukagir Etelä-Yukagir
Venäjän kielet Wikipedia Venäjän kansojen kielillä Venäjän kansojen kirjallisuus Venäjän kansojen lauluja Sanakirjoja venäjän kielellä Media Venäjän kielillä

turkkilaiset kielet

proto- turkki † ( protokieli )

Bulgarin kielet (" R-turkki ")

Bulgarian ryhmä	avar (turkki) † [1] bulgaria † Xiongnu † [1] hunnilainen † [1] Khazar † tšuvashi kellotaulu: ratsastus ruohonjuuritason Malokarachin murre

Oikeat turkkilaiset kielet

Vanha turkkilainen ryhmä

Gorno-Altai ryhmä [1]

Kirgisia-Kypchak [2]	Kirgisia Pohjois-Kirgisia Fergana-Kypchak (†) Etelä-Kirgissia Altailainen kellotaulu: oikea Altai (Oirot, Altai-Kizhi) Telengit Teleut Tubalar [3]
Pohjois-Altai [1]	Kondomin Shorin murre [3] Chulymin (†) ala-chulym murre [3] Pohjois-Altai kellotaulu: Kumandin , Chelkan Tomskin murre siperialais-tatarikielellä [1]

Karluk-ryhmä [1]

Vanha Karluk †
karluk-uiguuri [1]	vanha uiguuri † Karakhanid (karakhanid-uiguurit) † Khalaj ( argu ) [1]
Karluk-Khorezmian [1]	khwarezmian-turkki † Chagatai † Turki † ( vanha tataari ) [1] Ainu (Einu) [3] tai-turkki (ili) [1] lobnor † [1] uzbekki ( karluk-chigilialainen ) Uiguuri (uusi uiguuri) kellotaulu: Khotania Haughtonin † [1] Etelä-Kirgisian - Karlukin murteet [3]

Kypchak ryhmä

Vanha Kipchak †
Kypchak-Nogai	Alabuga-tatari [3] Kazakstan Karagash [3] Karakalpak Nogai Krimin tatari kellotaulu: steppe Uzbekistanin kypchak-murteet [3] Ferghana-Kypchak - Nogai-Kypchak murteet [3] Etelä-Kirgisian - Nogai-Kypchak murteet [3] jurttatatari [3]
Volga-Kypchak	baškiiri kellotaulu: Itä (Kuwakan) luoteis (länsi) eteläinen (Yurmatinsky) vanha tataari † [3] tatari kellotaulu: Kazan Mishar Siperian tatari Tobol- Irtyshin ja Baraban murteet
Polovtsian-Kypchak	vanha kuuni † karaite kellotaulu: Galich Krimin [1] Trakai Krimin tatari Krymchak [3] Krimin tataarin keskimurre Urum (Azov) - Kypchak-murteet [3] valkoihoinen [1] Armenian-Kypchak † , Karatšai-Balkarian , Kumyk Mameluk-Kypchak † [1]

Oguz-ryhmä

Vanha Oghuz † Pecheneg † [1] Salar
Uzbek-Oghuz	Ikan-Karabulak [1] Turtkul-saribia [3] Khorezm [3]
Länsi-Oghuz	Azerbaidžani murteita Karapapakh Balkan-gagauz gagauusi qashqai [3] ottomaanit † Salchuk [3] Syyria-turkmen [3] Sonqor-turkkilainen turkkilainen kellotaulu: Karamanlid kyproslainen Tsalka Urum (Azov) - Oguzin murteet Krimin tatari kellotaulu: etelärannikko
Itäinen Oghuz	Turkmenistan kellotaulu: Trukhmensky Khorasan-turkki kellotaulu: bojnurdi
Etelä-Oghuz	aynallu [3] Afshar [3]

Sayan (Tobas) ryhmä

steppi	kök-monchak Tuvan Tsengel
taiga	Itä-Tuvan [3] Soyot-Tsaatan kellotaulu: Soyot, Uryankhai, Tsatan Tofalar

Khakassin (Kirgisian) ryhmä

Saryg-yugur (khara-joguri)
oikea khakass	Fuyu-Kirgissia Khakass-Altai: Shorin mras-murre [3] Chulymin keskimyrskymurre [3] khakassialainen kellotaulu: Kachinsky Kyzyl saagai Shor

Jakut ryhmä

Turkin kieliin liittyviä aiheita

Kirjoittaminen	antiikin turkkilainen kirjoitus Bulgarian riimut uusi turkkilainen aakkoset (yanalif) yleinen turkkilainen aakkoset Vanha uiguurien käsikirjoitus
Muut luokitusyksiköt	itäturkki (itä hun) läntinen turkki (länsihunni) Karluk-Kypchak Makro-Oguz Oguz-Kypchak siperialainen uiguuri Khakass-Kypchak keskeinen
Fonetiikka ja kielioppi	lambdaismi rotasismi Proto-turkkilainen -d- ja sen refleksit Proto-turkkilainen alkukirjain j- ja sen refleksit numerot

↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Kielen tai kieliryhmän luokittelu on kiistanalainen, kieli tai kieliryhmä on hypoteettinen (katso Turkin kielten luokittelu ).
↑ Mahdollisesti Kipchak.
↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Termin "kieli" käyttö on kiistanalaista, ongelma on "kieli tai murre" .

† kuollut, jaettu tai vaihtanut kieliä ; (†) mahdollisesti sukupuuttoon kuolleet kielet ; ‡ sekakieliä