Keisari Antoku

Keisari Antoku
安徳天皇
81. Japanin keisari
1180  - 1185
Antoku tenno
Kruunaus 1180
Edeltäjä Keisari Takakura
Seuraaja Keisari Go-Toba
Syntymä 22. joulukuuta 1178( 1178-12-22 )
Kuolema 25. huhtikuuta 1185 (6-vuotias)( 1185-04-25 )
Suku Japanin keisarillinen talo
Isä Keisari Takakura
Äiti Taira no Tokuko [d]
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Keisari Antoku (安徳 天皇 Antoku-tenno: , 22. joulukuuta 1178 - 25. huhtikuuta 1185 ) oli Japanin 81. keisari , joka hallitsi 18. toukokuuta 1180 - 25. huhtikuuta 1185 [1] . Nimi - Tokihito [1] .

Vuodesta 1183 vuoteen 1185 hän hallitsi samanaikaisesti keisari Go-Toban kanssa : jälkimmäinen hallitsi Minamoto-klaanin suojeluksessa, kun taas keisari Antoku hallitsi Taira-klaanin suojeluksessa .

Kuolema

Kahdeksanvuotiaan (perinteisen ikäkäsityksen mukaan) keisari Antokun ja hänen isoäitinsä kuoleman kohtaus Dan Bayn taistelussa on kuvattu värikkäästi Tarinassa Tairan talosta (kääntäjä Alexander Dolin ). ja Irina Lvova ):

Lady Niidono oli tehnyt päätöksen sydämessään jo kauan sitten. Hän pukeutui tummiin suruvaatteisiin ja piti kierretyn silkkihakaman reunaa korkealla, hän puristi käsivartensa alle arkun, jossa oli pyhää jaspista, vyötäytyi pyhällä miekalla, otti nuoren keisari Antokun syliinsä ja sanoi:
"Olen vain nainen, mutta en joudu vihollisten käsiin!" Ja minua ei eroteta suvereenista! Älä epäröi, seuraa minua kaikki, jotka ovat uskaltaneet!
Keisari Antok oli kahdeksanvuotias, mutta hän näytti paljon vanhemmalta. Hänen hienot mustat hiuksensa riippuivat hartioidensa alle. Hän oli niin komea, että näytti siltä, ​​että hänen kauneutensa valaisee kaiken ympärillä olevan säteilyn tavoin.
- Mihin viet minut? hän kysyi hämmästyneenä, ja Niidono kyyneleensä pyyhkiessään vastasi nuorelle hallitsijalle:
"Kuinka, etkö vieläkään tiedä, suvereeni? Edellisessä elämässäsi noudatit kaikki Buddhan kymmenen käskyä, ja palkinnoksi hyveestä sinusta tuli keisari uudessa syntymässäsi, kymmenentuhannen vaunun herra! Mutta nyt paha karma on tuhonnut onnellisuutesi. Käänny ensin auringonnousuun ja sano hyvästit Suuren jumalattaren temppelille Isessä, ja sitten kääntyen auringonlaskuun, lue sydämessäsi rukous Buddhalle, jotta hän tapaa sinut Puhtaalla maassa, paratiisin asuinpaikalla! Maamme on kurja maa, kuin hajallaan olevat hirssinjyvät, surun laakso, huono, ilkeä paikka! Ja minä vien sinut kauniiseen maahan, jota kutsutaan puhtaaksi maaksi, paratiisin asuinpaikaksi, jossa suuri ilo hallitsee ikuisesti! - niin hän sanoi, ja hän itse oli täynnä kyyneleitä.
Suvereeni, värikkäissä vihreissä vaatteissa, suorassa rivissä jaetut hiukset, sidottu korvilleen, vuodatti kyyneleitä, puristi ihanat pienet kämmenensä yhteen, kumarsi ensin auringonnousulle, sanoi hyvästit jumalattaren temppelille Isessä, sitten kääntyen auringonlaskuun, luki rukouksen, ja sitten Niidono, yrittäessään lohduttaa häntä, sanoi:
"Sieltä, pohjalta, aaltojen alta, löydämme toisen pääkaupungin!" - ja yhdessä suvereenin kanssa syöksyi meren syvyyksiin.

Alkuperäinen teksti  (japani)[ näytäpiilottaa] 二 位 殿 は 此 有樣 御覽じ て 日 比 思食 たる 事な ば 、 にぶ 色 の 二 衣 、 練袴 の 傍高く 、 伸璽 を 脇 寶劔 寶劔 寶劔 寶劔 Hi を 腰 に に に に に に に に に に に に にさ し 、 を 抱奉 て 、 「は 女なり とも 、 敵の 手 に は ゝるまじ。 君 の に 參る 也。 御志思ひ 給 はん 人 々 、 、 、 は HI急ぎ續き 給 へ。 」とて舟端 歩み出ら れけり。 主 上 今年 は 八 歳 に 給 へ 御 年 の 程 より に ねび さ せ ひ て 、 美しく あたり 照り輝く 照り輝く 照り輝く 照り輝く 照り輝く も も ばかり 也 也 也 也 也 也 也 也 也. 。 御ぐし 黒う 優々 として なか すぎ さ せ 給。 あきれ あきれ にて 、 「尼ぜ 尼ぜ を ばいづち へ し て て と する ぞ」 仰けれ ば 幼き君 に 向 向 向 HI 奉り 涙 を へ て 申 さ さ さ さ さ さ さ さ さ さ さ されける 、 「君 は 未 知 召れ 召れ さぶら はず。 の 十 善 の 御力 御力 依 て 、 萬 乘 の と 生 さ せ ども 、 縁 縁 縁 縁 hi に 引 か て 、 御運 に 盡 盡 盡 盡 盡 盡 盡 盡 盡 盡 盡させ 給ひぬ。 に 向 は せ 給ひ て 、 伊勢 に 御暇申 さ 給 ひ 、 其後 西方 淨土 "西 に 向 は せ 給ひて 佛候 ふべし。 此 は 粟散 邊 地 とて 、 心憂き 境 さぶら へ ば 、 淨土 とてめ で たき 處 具 し 。。。。。 さぶらふぞ さぶらふぞ さぶらふぞ さぶらふぞ Hi 」と さ せ 給 ば 、 山鳩 色 の にびんづら 結せ 給ひ て 、 御涙 に 、 小さく 美しき 御手 合せ て 先東 を 伏し 拜み 伊勢 大神宮 に 御暇申 せ 給 給 せ HIひ 、 其後西 に 向 は せ て 、 御念 佛 有、 、 二 殿 や が て 抱き奉り 「浪 の し た に 、 都 の。、 都 の。、 、 〵 ふぺ と 慰 奮

Hallituksen mottot

Keisari hallitsi seuraavilla tunnuslauseilla : [1]

Sukutaulu

Huomaa: sinno -titteliä käyttivät verenprinssit , mahdolliset valtaistuimen perilliset, naisinno  - prinsessat. Luostariruhtinaat kantoivat arvonimeä hoshinno (法親王japaniksi ) .

                        
77 Keisari Go-Shirakawa                    
                         
                         
78 Keisari Nijo Prinssi Mochihito 80 Keisari Takakura Ryoshi-naishinno shikishi-naishinno kinsi naisinno
                           
          
79 Keisari Rokujo Hokuroku no miya 81 Keisari Antoku Morisada-sinno 82 Keisari Go-Toba    
                          
     
            86 Keisari Go-Horikawa 83 Keisari Tsuchimikado 84 Keisari Juntoku
                               
     
            87 Keisari Shijo 88 Keisari Go-Saga 85 Chukyo keisari Prinssi Tadanari
                            


Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 Kontsevich, 2010 , s. 736.

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa