Kaa

Kaa  ( eng.  Kaa ) - hahmo englantilaisen kirjailijan Rudyard Kiplingin tarinakokoelmasta " Viidakkokirja " , tiikeripython , ystävä ja yksi Mowglin opettajista . Draamateoksissa ja sarjakuvissa kirja on usein kuvattu boa constrictorina (" Kaa boa constrictor ") [1] .

Kriitikoiden mielipiteet

Kiplingillä on Kaa Mowglin neuvonantajana ; J. McMasterin mukaan hän on osa "kolminaisuutta", persoonallistaen voimaa ( Balu ), rakkautta ( Bagheera ), tietoa (Kaa) [2] . Disneyn sarjakuvassa Kaa päinvastoin toimii Mowglin "toisen suunnitelman" vastustajana [3] .

Kiplingin itsensä (erittäin vaarallinen [4] , mutta "viisas ja inhimillinen" [5] ) ja Disneyn (inkarnoitunut paha) välinen ero lähestymistapa Kaaan herättää huomiota [3] . Gupta uskoo, että Kaa on kirjan pahin hahmo: viidakossa kaikki paitsi Mowgli pelkäävät häntä; jopa liittolaiset pitävät turvaetäisyyttä. Guptan mukaan Disneyllä ei ollut varaa kuvata jaksoja viidakossa käydyn säälimättömän ylivallan puolesta, mikä korosti sekä Kaan viisautta että julmuutta; Disneyn python tuli siksi tyhmäksi konnaksi [4] .

Roger Salen mukaan, Kaa, kuten monet muutkin eläinhahmot, leimaa kirjassa muutamia todellisiin eläimiin stereotyyppisiä tapoja. Näiden eläinten piirteet muistuttavat siksi luonnonlakeja, niitä ei voida kuvata hyvän tai pahan termein [6] .

Metsästys Kaa

Viidakkokirjassa kuvataan Kaa metsästäviä apinoita (tämä on yksi kahdesta metsästyskohtauksesta koko kirjassa [7] ). Kaa hypnotisoi uhrinsa pakottamalla heidät lähestymään häntä.

Neuvostoliiton animaatiosarjassa " Mowgli " ( Soyuzmultfilm studio ) toinen elokuva on " Mowgli. Kidnapping (1968) - perustuu tarinaan "Hunting for the python Kaa" ja on omistettu Mowglin kidnappaukselle bandar-logien toimesta ja hänen vapauttamiselle. Elokuvan huippukohtauksessa Kaa vapauttaa Mowglin, hypnotisoi apinat ja käskee niitä "tulemaan lähemmäksi", ennen kuin Bagheera ja Baloo vievät Mowglin pois. Sergei Kuznetsovin [8] mukaan tämä on "eloisin kuva kuolemasta koko animaatiomaailmassa".

Kaan laulu

Kohtauksessa, jossa Kaa etsii tukkeja, Kipling mainitsee, että apinoita hypnotisoidessaan Kaa hyräilee pehmeää laulua. Kirjassa hypnoosi toimii eläimillä, mutta ei Mowglilla ("Näin vain suuren käärmeen tekevän typeriä ympyröitä").

Disney-sarjakuvaa varten on sävelletty "Kaa-laulu", joka herättää assosiaatioita mustaan ​​magiaan ja hypnoosiin [9] . Kappale käyttää alliteraatiota ja onomatopoiaa jäljittelemään käärmeen sihisemistä . Sarjakuvassa Kaa onnistuneesti nukuttaa Mowglin ( jonka kuorsaus sisältyy laulun rytmiin) [9] .

Nimi

Jean Perraultväittää, että nimen Kaa (kuten Balun ja Bagheeran nimet) lainasi Kipling muinaisesta egyptiläisestä tutkielmasta " Pettyneen keskustelu hänen Ba-ansa " [10] . Kipling itse sanoo keksineensä nimen käärmeen sihisemisen onomatopoeiana [11] .

Muistiinpanot

1. ↑ Greg Metcalf. "It's A Jungle Book Out There, Kid!": Kuusikymmentäluvut Walt Disneyn "Viidakkokirjassa". // Studies in Popular Culture, osa 14, nro 1 (1991), s. 85-97.  (Englanti)
2. ↑ McMaster, Julia. Kolminaisuuden arkkityyppi Viidakkokirjoissa ja Ozin velho. // Lastenkirjallisuus 20.1 (1992): 90-110.
3. ↑ 1 2 Marios Stylianos Zampetis, Andrei Mihai Alexandru, Caroline Jensen. [1] Arkistoitu 10. tammikuuta 2015 Wayback Machinessa . HIB 3.1.2, 1. lukukausi, 2013.
4. ↑ 1 2 Gupta, Richa. Viidakon mestari: Kipling's Mowgli Arkistoitu 19. elokuuta 2019 Wayback Machinessa . HWITHWUGU: 33.
5. ↑ Viorica Banciu, Angela Jireghie ja Ionut Erdeli. Viidakkokirja: Toinen lapsuuden puoli Arkistoitu 10. tammikuuta 2015 Wayback Machinessa . // Journal of Advanced Management Science Vol. 1, ei. 2. kesäkuuta 2013.
6. ↑ Roger Sale. Fairy Tales and After: From Snow White to EB White Arkistoitu 28. helmikuuta 2022 Wayback Machinessa . Harvard University Press, 1979. s. 202.   (englanniksi)
7. ↑ Wynn William Yarbrough. Maskuliinisuus lasten eläintarinoissa, 1888-1928: Wilden, Kiplingin, Potterin, Grahamen ja Milnen antropomorfisten tarinoiden kriittinen tutkimus Arkistoitu 16. kesäkuuta 2022 Wayback Machinessa . McFarland, 2011, s. 130-131.  (Englanti)
8. ↑ Sergei Kuznetsov. Get Out of the Jungle Arkistoitu 23. tammikuuta 2012 Wayback Machinessa . - "The Art of Cinema", 2004, nro 3.
9. ↑ 1 2 Puigderahols, Rierola ja Ana Maria. Linguistic Study of the Magic in Disney Lyrics Arkistoitu 4. syyskuuta 2014 Wayback Machinessa . Barcelonan yliopisto, 2001.
10. ↑ Perrot, Jean. "Bram Stoker, Rudyard Kipling, Oscar Wilde ja Franc-Maconnerie l'enfant Divinin sanoitukset". // Revue des Sciences Humaines 99 (1992): 183-205. cit. Tekijä : Children's Literature Association Quarterly, 19. osa . S. 78.
11. ↑ Rudyard Kipling. Kiplingin nimilista tarinoissa Arkistoitu 8. toukokuuta 2019 Wayback Machinessa . Tekijän huomautus Kiplingin teosten lopulliselle Sussex-painokselle (Vol. X11, sivut 471-478).  (Englanti)

Kirjallisuus

• Booth, Howard J. (toim.). Rudyard Kiplingin Cambridge-kumppani. Cambridge University Press, 2011.   (englanniksi)
• Nyman, Jopi. Rudyard Kiplingin "English Heroism: Narrating Nation in The Jungle Book" lukeminen uudelleen. // Orbis litterarum 56.3 (2001): 205-220.  (Englanti)