luterilainen temppeli | |
Pyhän Johannes Kastajan kirkko | |
---|---|
59°29′27″ pohjoista leveyttä sh. 29°32′10″ itäistä pituutta e. | |
Maa | Venäjä |
Leningradin alue |
Volosovskin piiri Gubanitsyn kylässä |
tunnustus | luterilaisuus |
Hiippakunta | Inkerin kirkko |
rakennuksen tyyppi | Kirkko |
Arkkitehtoninen tyyli | gotiikka |
Projektin kirjoittaja | E. L. Gan |
Arkkitehti | E. L. Gan |
Perustamispäivämäärä | 1647 |
Tärkeimmät päivämäärät | |
|
|
Tila | Tunnistettu Venäjän federaation kansojen kulttuuriperinnön kohde ( normatiivinen säädös ). Tuotenumero 4731610000 (Wikigid-tietokanta) |
Osavaltio | hyvä |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Gubanitsyn Pyhän Johannes Kastajan kirkko on luterilainen kirkko Gubanitsyn kylässä, Inkerin evankelis - luterilaisen kirkon Kupanitsa - seurakunnan keskus .
Gubanitsan kylän luterilainen yhteisö perustettiin vuonna 1647 Ruotsin vallan aikana.
Kupanitsan seurakunta perustettiin vuonna 1656, ja sen ensimmäisenä pastorina toimi Olaus Michaelis Elgfoot .
Ensimmäinen puinen seurakuntakirkko pystytettiin vuonna 1704, lisäksi seurakunnalla oli 1700-luvun alussa oma kappeli Sosnitsan kylässä.
Vuonna 1743 aloitettiin uuden puukirkon rakentaminen.
Vuonna 1748 vihittiin käyttöön toinen seurakuntakirkko.
Vuonna 1860 aloitettiin kolmannen kirkon rakentaminen. Goottilaistyylinen kivikirkko kellotornilla, rakennettu arkkitehti Eduard Lvovich Ganin suunnitelman mukaan .
Joulukuun 3. päivänä 1861 vihittiin uusi 1000-paikkainen seurakuntakirkko Pyhän Johannes Kastajan kunniaksi . Temppelin seinät tehtiin suurista lohkareista, kulmat, kaaret, ikkuna- ja oviaukot tiilistä.
Vuonna 1865 Kupanitsan seurakunnassa asui 4202 henkilöä, suurin osa seurakunnasta oli inkeriläisiä - savakotisia . Seurakunta oli osa Länsi-Inkerin pappia .
Vuonna 1883 Kaskovon kylään avattiin seurakunnan rukoustalo .
Vuonna 1891 rehtori Niels Henrik Berg avasi seurakuntaan pyhäkoulun .
1800-luvun lopulla seurakuntaan ilmestyi suuri määrä virolaisia uudisasukkaita, vuonna 1894 heitä oli noin 2000, ja vuonna 1902 he perustivat kirkkonsa Teshkovon kylään. Kuitenkin 1900-luvun alussa Kupanitsan seurakunnassa jumalanpalvelukset pidettiin kahdella kielellä - suomeksi ja viroksi.
Vuosina 1901-1903 kirkossa tehtiin iso remontti, jonka maksoivat täysin paikalliset talonpojat Venyamin Kekki ja hänen poikansa Johan.
Vuonna 1917 seurakuntalaisia oli 6342.
Elokuussa 1937 jumalanpalvelukset loppuivat, pastori Leo Schultz ammuttiin.
Virallisesti kirkko suljettiin vuonna 1938.
Palvelut aloitettiin uudelleen Saksan miehityksen aikana 1942-1943.
Myöhemmin temppelirakennuksessa sijaitsi talli, vankila, saha ja navetta.
Vuonna 1988 Inkerin kirkon elvytetty yhteisö rekisteröitiin Gubanitsyyn, ja samana vuonna kirkon rakennus siirrettiin siihen ja sen entisöinti aloitettiin.
Joulukuun 3. päivänä 1989 jumalanpalvelukset alkoivat temppelissä [1] . Samana vuonna siinä vihittiin uudelleen Ingermanlandin lippu [2] .
Pastori Arvo Survolla oli suuri rooli temppelin elpymisessä .
Vuonna 1991 temppeli kunnostettiin. Sisältyy Länsi-Ingermanlandin testamenttitodistukseen [1] [3] [4] .
Kupanitsan ( suomi . Kupanitsa ) seurakuntaan kuului 72 kylää:
Arbonye , Artyushkino, Bolshoye Kikerino , Bryzgovo , Budino , Vezikovo , Volgovo , Volosovo , Globitsy , Golubovitsa , Gomontovo , Gorki , Greblovo , Žabi , Gubanitso , Zakhonye , Kanarshino , Kandakyulya , Karstolovo , Kaskovo , Kempolovo , Kivalitsy , Kolodezi , Korostovitsy , Korpiya , Kotino I , Kotino II , Krokshevo , Kurgolovo , Kandakyulya , Medly Kere , Medovo , Lagonovo , Limoyee Guinoitsy , Kuilovo , Lagonovo , Lashkovitsy , Minkovo , Muratovo , Nizkovitsy , Novokempolovo , Novye Raglitsy , Novye Khyulgyuzy , Ozertitsy , Oznakovo , Olkhovo , Pekkolovo , Pulyevo , Rabolovo , Shuvitsy , S. _ _ _ _ _ _ _ _ , Teshkovo , Toygana, Tomarovo , Torosovo , suomalainen Begunitsy , suomalainen Antashi , Funatovo , Hulgyuzi , Tšerepovitsy , Sholkovo .
Väestönmuutos Kupanitsan seurakunnassa vuodesta 1842 vuoteen 1928 [5] [6] [7] :
Seurakunnan rehtorit | |
---|---|
Päivämäärät | Pastori |
1656-1657 | Olaus Michaelis Elgfoot |
1661-1695 | Johannes Schutz |
1707-1708 | Johannes Melartopaeus (pastori) |
1715-1716 | Henrik Elimaeus |
1715-1716† | Johannes Melartopaeus (pastori) |
1719-1723 | Anders Alopaeus (pastori) |
1720-1722 | Georg Herpman (pastori) |
1726-1739† | Johan Alopaeus (rehtori) |
1734 | Henrik Voight (pappi) |
1735-1758† | Jakob Munster (apulaispastori, vt. pastori, pastori) |
1747-1762 | Jacob Alopaeus (pastorin apulainen, varapastori) |
1762-1772† | Johan Wilkman (rehtori) |
1759-1788† | Henrik Syuvonius (avustaja, apulaispastori, pastori) |
1772 | Matthias Wahlstedt (vt. pastori) |
1772-1794† | Fredrik Weber (apulaispastori, pastori) |
1788-1795† | Johan Abdell (avustaja, apulaispastori, pastori) |
?-1793 | Henrik Johan Lindsten (avustaja) |
1794-1795 | Olof Emanuel Castren (vt. pastori) |
1795-1829† | Georg Johan Strolman (rehtori) |
1797-1815 | Henrik Johan Uskelin (pastorin apulainen) |
1802 | Johan Jacob Estlander (avustaja) |
1810 | Abraham Ulrik Prokopaeus (avustaja) |
1817-1843† | Immanuel Passelberg (pastorin apulainen, pastori) |
1829-1836† | Arvid Strolman (pastorin apulainen) |
1838-1846 | Johan Henrik Wikberg (apulaispastori, pastori) |
1844-1846 | Carl Edward Palander (pastorin apulainen) |
1846-1852 | Gustav Wilhelm Kellback (pastorin apulainen) |
1846-1854 | Jonas Reinhold Kaven (vt. pastori, pastori) |
1854† | Johan Sundblad (rehtori) |
1855-1860 | Daniel August Celan (vt. pastori, pastori) |
1856-1857 | Anders Winter (apu) |
1858 | August Wilhelm Lukander (avustaja) |
1860-1862 | Viktor Wilhelm Lindqvist (avustaja) |
1862-1882 | Per August Aschan (rehtori) |
1862-1866 | Anders August Krank (avustaja) |
1882-1896† | Niels Henrik Berg (rehtori) |
1891-1892 | Juho Varonen (avustaja) |
1894-1895 | Jan Nuudi (avustaja) |
1896-1898† | Jan Lellep (varapastori) |
1897 | Kusta Hallio (rehtori) |
1898-1918 | Aleksanteri Vehniyainen (rehtori) |
1899-1902 | Georg Steinfeld (avustaja) |
1900-1901 | Pekka Hyttinen (avustaja) |
1902-1903 | Antti Kusta Vuotila (avustaja) |
1919-1927 | Aleksanteri Korpelainen |
1927-1931 | Simo Pennonen |
1931-1932 | Samuli Khaltunen (pidätetty) |
1932 | Juhana Varonen |
1932-1935 | Pekka Braks |
1935-1937 | Leo Johannes Schultz (laukaus) |
1937 | Simo Pennonen |
Kupanitsan seurakunnan kirkko. 1911
Kirch. 1943
Kupanitsa pastoraatti. 1943
Kirkon julkisivu. vuosi 2014
Kirkon sisustus. vuosi 2014
Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon historialliset seurakunnat | ||
---|---|---|
Shlisselburgin provosti | ||
Itä-Ingermanlandin pappi | ||
Länsi-Ingermanlandin testamentti | ||
Erilliset seurakunnat |