Makedonian dynastia

makedonialaiset

Basil I Makedonialainen , hänen poikansa Constantine ja toinen vaimo Evdokia Ingerina
Maa Bysantin valtakunta
Esivanhempien talo Mamikonyalaiset
Perustaja Basilika I
Viimeinen hallitsija Theodora
nykyinen pää Ei
Perustamisen vuosi 867
Lopettaminen 1056 (Theodoran kuolema)
Otsikot

 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Makedonian dynastia  ( Armenian dynastia , Basil - dynastia ) oli keisarillinen dynastia Bysantissa vuosina 867-1056 .

Dynastian nimi

Makedonian dynastia on saanut nimensä Bysantin teemasta Makedoniasta , joka on sen perustajan keisari Basil I Makedonian syntymäpaikka .

Venäläisen (neuvostoliiton) historiallisen koulukunnan edustajien teoksissa Bysanttia vuosina 867-1056 hallinneet keisarit käyttävät termiä Makedonian dynastia [1] [2] [3] [4] [5] . Englanninkielisissä lähteissä käytetään usein myös nimeä Makedonian dynastia [6] [ 7] , mutta ei-venäläisessä historiallisessa kirjallisuudessa käytetään myös vaihtoehtoisia nimiä tälle termille:  

Dynastian alkuperä

Tarina Basilin esi-isistä sisältyy niin kutsuttuun " Theophanin seuraajien " kronikkaan. Basil Makedonialaista käsittelevän luvun kirjoittaja, hänen pojanpoikansa keisari Konstantinus VII Porphyrogenitus , kertoo, että Basilin esi-isät pakenivat Armeniasta Bysantimiin 500-luvun jälkipuoliskolla ja asettuivat Adrianopolin läheisyyteen [12] . Tässä esitetyt tiedot Basil I:n esi-isien alkuperästä Arshakid- dynastian Armenian kuninkailta , Konstantinus I Suurelta ja Aleksanteri Suurelta , nykyajan historioitsijat (armenialaista alkuperää kyseenalaistamatta) pitävät legendaa Konstantinopolin patriarkka Photius I :stä , laadittu ylistämään uutta dynastiaa [4] [12 ] [13] . Useimmat [14] tiedemiehet pitävät Makedonian dynastian perustajaa Basil I:tä armenialaisten uudisasukkaiden [15] [16] [17] [18] [19] [20] [21] [22] [23] [24 ] jälkeläisenä. ] . P. Haranisin ( arvovaltainen bysanttilainen, joka on erikoistunut historiallisiin demografisiin kysymyksiin ) mukaan jokainen Bysantin valtaistuimella ollut keisari Basil I:n hallituskauden alusta Basil II :n kuolemaan oli armenialaista tai osittain armenialaista alkuperää [25] .

Samaan aikaan joidenkin bysanttilaisten kronikkojen teoksissa sekä arabien kirjailijoiden keskuudessa Basil I:tä kutsutaan "makedonialaiseksi" tai slaavilaiseksi , mikä aiheutti keskustelun hänen armenialaisen alkuperänsä luotettavuudesta. Kuuluisa irlantilainen historioitsija ja bysanttilainen John Bagnell Bury hylkäsi mielipiteen Basil Makedonian puhtaasti slaavilaisesta alkuperästä [26] .

Dynastian alku

Mentyään Konstantinopoliin ja tullut keisari Mikael III :n suosikiksi , joka nai hänet rakastajatar Evdokia Ingerinan kanssa, Basil Makedonialainen eliminoi keisarin vaikutusvaltaisen sedän Vardan, josta tuli keisari ja pian myös toinen hallitsija. Vuonna 867 Basil järjesti keisarin salamurhan ja otettuaan yksin keisarin valtaistuimen perusti siten uuden dynastian.

Makedonian renessanssi (867-1056)

Makedonian dynastian Bysantin keisarien, Basil I:n jälkeläisten, joukossa oli varsin koulutettuja ihmisiä, jotka suhtautuivat myötätuntoisesti muinaiseen kulttuuriin, kuten Konstantinus VII Porphyrogenitus , intohimoinen kirjojen ystävä, ja Leo VI , teologi ja runoilija.

Tämän dynastian hallituskaudella havaittiin matematiikan , luonnontieteiden (lääketieteen tietosanakirjat, maataloustekniikka ) ja sotilasasioiden kukoistaminen . Tiedemiehet, teologit , filosofit , runoilijat , historioitsijat ja puhujat loivat kirjallisuuden ja taiteen mestariteoksia .

Keisari Konstantinus VII Porphyrogenitus , joka miehitti Bysantin valtaistuimen vuosina 913–959 ja jolla oli selvä kirjallinen lahjakkuus, loi useita lääketieteellisiä , historiallisia ja maataloustutkimuksia . Hän myös käsitteli ja kokosi yhteen monia pyhien elämäkertoja. Konstantinus VII:llä oli oma työpaja muinaisten käsikirjoitusten kopioimiseksi. Niin kutsutun Pariisin psalterin upeat pienoismallit ovat tulleet meille .

Imperiumin pääkaupunki Konstantinopoli yllätti melkein upealla loistollaan ja ylellisyydellä. Täynnä seremoniallista loistoa, ylellisiä temppeleitä , arvokkaita koristeita, kimaltelevia palatseja, se teki vastustamattoman vaikutuksen suuren kaupungin vieraisiin. Ylellisyyden ja eleganssin halu lisääntyi yhteiskunnassa. Korut ja taideteollisuus kukoisti. Taideteollisuusteoksia sisustettaessa käytettiin lähes aina antiikkikohtauksia.

Luostarien määrä kasvoi jyrkästi . Tällä hetkellä luotiin yksi hienoimmista esimerkeistä ristikupolisesta kirkosta, joka sai temppelin nimen "neljällä pylväällä". " Ikonoklasmin " aikana tuhoutuneiden Pyhän Sofian katedraalin mosaiikkien jälleenrakentaminen aloitettiin.

Dynastian viimeinen

Makedonian dynastian viimeinen hallitseva edustaja oli Theodora , ( kreikaksi Θεοδώρα ) ( 984 - 31. elokuuta 1056 ) - Bysantin keisarinna 11. tammikuuta 1055 - 31. elokuuta 1056 .

Luettelo Makedonian dynastian keisareista

Sukututkimus

Hmayak (k. 797 jälkeen) X tuntematon (k. 797 jälkeen), Leon tytär (Arsaciden jälkeläinen?) │ ├─> tuntematon (Warda/Sumbat/Lion?) (780:n jälkeen ─ 813/836) X Pancalo (n. 792 ─ 836:n jälkeen) │ ├─> Marian (k. 868/872), kotimainen koulu │ ├─> Varda (k. 867 jälkeen) │ │ │ ├─> Vasily (k. 867 jälkeen), rehtori │ │ │ ├─> Varda │ │ │ ├─> Gregory SKLIRA │ X Pantherius Sklir (k. 944 jälkeen), kotimainen koulu │ │ │ ├─> Varda Sklir (n. 925 ─ 991), kotimainen koulu, curopalat │ │ │ │ │ ├─> Roman Sklir │ │ │ │ │ ├─> Vasily Sklir (967/973 ─ 1033 jälkeen), Mestari │ │ │ X Pulcheria Argyr (969/975 ─ 1033/1034) │ │ │ │ │ │ │ ├─> Elena Sklirena (1002/1007 ─ 1030/1033) │ │ │ X Constantine IX Monomakh (n. 1003 ─ 1055) │ │ │ │ │ ├─> (poika) Skleros │ │ │ │ │ ├─> Roman Sklir (k. 1057 jälkeen), mestari │ │ │ │ │ │ │ ├─> (poika) Skleros │ │ │ │ │ │ │ ├─> (poika) Roman? kovakalvo │ │ │ │ │ ├─> Maria Sklirena (1012/1017 ─ 1044/1045) │ │ X (keskeneräinen) │ │ Constantine IX Monomakh (n. 1003 ─ 1055) │ │ │ ├─> Konstantin Sklir │ │ X Sofia Foka │ │ │ ├─> Maria Sklir (n. 932 ─ - 971) │ X 1) Tzimiskes │ ├─> Johannes I Tzimisces (n. 928 ─ 976), Bysantti keisarillinen alkaen 969 │ │ X 2) Theodora (940-asumispaikka 971) Konstantinus VII:n tytär │ │ │ X tuntematon Tzimisces (k. 930 jälkeen) │ ├─> tuntematon Kurkuas (n. 910 ─ vuoden 930 jälkeen) │ │ │ X Theophilus Kurkuas (n. 892 ─ vuoden 963 jälkeen) kotimainen koulu │ ├─> tuntematon Phocas │ │ PHOCI │ ├─> Vardas Phocas vanhempi (n. 878 ─ ─ 968), ca. │ │ │ │ │ ├─> Nikephoros II Phocas (n. 912 ─ 969), Bysantin keisari vuodesta 963 │ │ │ X 1) tuntematon (k. ennen vuotta 963) │ │ │ │ Rooman leski ( 20) 67│ │ X 29 49. II │ │ │ │ │ │ │ ├─1> Varda Fok (k. 963) │ │ │ │ │ ├─> Leo Phocas nuorempi (n. 915 ─ 969/970), suulaki │ │ │ │ │ │ │ ├─> Nicephorus Focas (n. 935 ─ 969/970) │ │ │ │ │ │ │ ├─> Bardas Phocas nuorempi (n. 938 ─ 989), Antiokian duca │ │ │ │ X Adralestina (k. 989 jälkeen) │ │ │ │ │ │ │ │ │ ├─> Lev Foka │ │ │ │ │ │ │ │ │ ├─> Nicephorus Phocas (n. 965 ─ 1022) │ │ │ │ │ │ │ │ │ ├─> Varda Foka (n. 988 ─ vuoden 1025 jälkeen) │ │ │ │ │ │ │ ├─> Sofia Foka │ │ │ X Konstantin Sklir │ │ │ │ │ ├─> Constantine Foka (n. 918 ─ 969) │ │ │ ├─> Leo Phocas vanhempi (n. 875 ─ 919 tai sen jälkeen) kotikoulu │ │ │ │ │ ├─> Nicholas Foka (n. 897 ─ 919) │ │ │ Nicephorus Phocas (k. 887/895–912), Traakian duca │ ├─> Sumbat (k. 867 jälkeen) │ X tuntematon, Barda Caesarin tytär. │ ├─> (tytär) │ X tuntematon Asilion │ │ │ ├─> Leo Asilion (k. 867 jälkeen) │ MAKEDONIAAT │ X (ilmoittamaton) Thekla (824/831 ─ vuoden 867 jälkeen), keisari Teofiluksen tytär ├─> Basil I ( 811 ─ 1786. vuodelta Bysantina) ) Maria (k. 865 jälkeen) X 2) Evdokia Ingerina (n. 840 ─ 882) [27] │ X (sek.) Mikael III (840 ─ 867), Bysantin keisari vuodesta 842 │ ├─1> Varda (ennen 864 ─ ennen 865) kuoli lapsena │ ├─1> Anastasia (ennen 858 ─ ennen 905/912) │ X Christopher (k. 872 jälkeen) kotikoulu │ ├─2> ? [28] Konstantinus (866-879), Basil I :n hallitsija vuodesta 869 │ ├─2> Stefanus I (870 ─ 893), Konstantinopolin patriarkka vuodesta 886 │ ├─2> Aleksanteri (872 ─ 913), Bysantin keisari vuodesta 912 │ ├─2> Anna (868/869 ─ jälkeen 905/912) nunna │ ├─2> Elena (873/875 ─ jälkeen 905/912) nunna │ ├─2> Maria (874/878 ─ jälkeen 905/912) nunna │ ├─2> ? [28] Leo VI (867 ─ 912), Bysantin keisari vuodesta 886 x 1) Theophano (867 ─ 895 tai 897) x 2) Zoe Zautza (n. 867 ─ 899) X 3) Evdokia Vayana (n. 884 ) 91. X 4) Zoya Carbonopsina (n. 883 ─ vuoden 919 jälkeen) │ ├─1> Evdokia (884/886 ─ 892) │ ├─2> Anna (897/898 ─ 901/904) │ ├─2> Evdokia (898/899 ─ kuoli lapsena) │ ├─3> Vasily (syntynyt ja kuollut IV.901) │ ├─4> Konstantinus VII Porphyrogenitus (905 ─ 959) Bysantin keisari vuodesta 913 X ├─2> Elena Lacapina (906/913 ─ 961) │ │ │ ├─> Zoya (935/937 ─ 961:n jälkeen) │ │ │ ├─> Theodora (939/941 ─ vuoden 971 jälkeen) │ │ X Johannes I Tzimiskes (n. 925 ─ 976), Bysantin keisari vuodesta 969 │ │ │ ├─> Agatha (940/943 ─ 961:n jälkeen) │ │ │ ├─> Theophano (941/946 ─ 961:n jälkeen) │ │ │ ├─> Anna (942/949 ─ 961:n jälkeen) │ │ │ ├─> Rooma II (938 ─ 963), Bysantin keisari vuodesta 959 │ X 1) Evdokia (Bertha) Italiasta ( 927/930 ─ 949 ) │ X Nikephoros II Phocas (n. ─ 91962) Bysantin keisari │ │ │ ├─2> Elena (957/958-988) │ │ │ ├─2> Basil II (959 ─ 1025), Bysantin keisari vuodesta 976 │ │ │ ├─2> Anna (963 ─ 1011/1012) │ │ X Vladimir I Kiova (n. 960 ─ 1015) │ │ │ ├─2> Konstantinus VIII (961 ─ 1028), Bysantin keisari vuodesta 1025 │ X Elena Alipina (n. 962 ─ 982/985) │ │ │ ├─> Evdokia (977/979 ─ 1001 jälkeen) nunna │ │ │ ├─> Theodora (981/984 ─ 1056), Bysantin keisarinna vuodelta 1055 │ │ │ (hyväksytty) │ │ ├─>