Nubian käsikirjoitukset ovat raamatullisia ja seremoniallisia tekstejä , jotka on kirjoitettu Nubian kristinuskon liturgisilla kielillä .
Käsikirjoitukset on kirjoitettu kreikkalaisilla aakkosilla antiikin kreikaksi ja nubiaksi ja myöhemmillä jaksoilla myös kopteiksi . Päämateriaali, jolle tekstit kirjoitettiin, oli papyrus . Huolimatta siitä, että pergamentti oli yleisempää tuon ajan uskonnollisessa käytännössä, sitä esiintyi paljon harvemmin, eikä paperia käytetty näillä alueilla ollenkaan ennen 1100-lukua mukaan lukien [1] . Nubiasta saadut käsikirjoitukset ovat yksi tärkeimmistä lähteistä Nubian kristinuskon eukaristisen liturgian tutkimuksessa [2] .
Tärkeitä käsikirjoitettujen lähteiden löytöjä on Pohjois-Nubiassa sijaitsevan Qasr Ibrimin katedraalin kokoelma , josta löydettiin yli 100 repeytyneen ja poltetun kirjan fragmenttia vuosina 1964-65. Tutkijoiden mukaan katedraalin ja sen omaisuuden tuhosivat muslimit, jotka miehittivät kaupungin vuosina 1171-1173 [3] . Pääosin erillisinä sivuina säilyneistä katkelmista hallitsevat nubian- ja kreikankieliset tekstit . Sisällöltään nämä ovat liturgisia kirjoja, saarna- tai virsikokoelmia sekä hagiografisia tekstejä. Paleografisten tutkimusten perusteella todettiin, että kirjat on luotu 10.-11. vuosisadan vaihteessa.
Toinen tärkeä liturginen teksti on katkelma nubiankielisestä sanakirjasta , joka sisältää luentoja ajalta 20.–26. joulukuuta. Käsikirjoitus näyttää 16-sivuiselta muistikirjalta, joka on mekaanisesti vaurioitunut. Jokainen perikooppi sisältää otteen evankeliumista ja apostolisista kirjeistä. Käsikirjoitus ostettiin Kairosta vuonna 1906. Se on luultavasti peräisin Ylä-Egyptin luostarista , ja sen alustavat tutkimukset viittaavat siihen, että se luotiin X-XI vuosisadalla.
Samankaltainen luonne löytyy pahoin vaurioituneista käsikirjoituksista , jotka saksalainen arkeologinen tutkimusmatka löysi kirkosta Sunnartin saarelta . Pohjimmiltaan nämä ovat katkelmia kreikaksi kirjoitetusta liturgisesta tekstistä ja tuhoutuneesta nubian sanakirjasta, joka on peräisin 1000-luvulta [2] .
Jos temppelin yksittäisten osien ja siinä olevien astioiden liturgiset toiminnot on suhteellisen helppo palauttaa, niin seremoniallisen liturgian kulkua on vaikea toistaa säilyneiden lähteiden pienen määrän vuoksi [2] . Arkeologisen työn aikana löydetyt käsikirjoitukset ovat säilyneet vain katkelmina. Lisäksi, kuten Tadeusz Golgowski ( puolalainen Tadeusz Gołgowski ) huomauttaa, vain hyvin pieni osa löydetyistä Nubian kristinuskon liturgisista teksteistä säilyi julkaisuna [2] . Tästä syystä tämä kysymys on edelleen ala, joka vaatii lisätutkimusta.
Säilyneiden kirjallisten lähteiden perusteella voidaan suurella varmuudella olettaa, että liturgian pää- ja kronologisesti ensimmäinen kieli oli kreikan kieli, jolla kirjojen alkukirjaimet on kirjoitettu. Tämän kielen käyttö papiston ja valtakerrosten kielenä vahvistetaan kristittyjen ja muslimien kirjailijoiden aikakirjojen raporteissa [4] . Kreikan ohella nubian kieli oli tärkeä liturgiassa, joka toimi apukielenä. Tämän roolin vahvistavat säilyneet kirjojen katkelmat, jotka sisältävät lukuisia käännöksiä kreikkalaisista teksteistä nubian kielelle, mikä viittaa siihen, että ajan myötä kreikka eliitin kielenä on vähitellen korvattu nubian kielellä, joka oli suositumpi joukkojen keskuudessa ja nopeasti kehittyvä kirjoittaminen [2] . Vaikka ensimmäiset säilyneet nubiankieliset tekstit ilmestyvät vasta 800-luvulta, voidaan olettaa, että sen historia on todennäköisesti paljon pidempi [5] .
Temppelikirjoitukset ja muutamat säilyneet nubialaiset käsikirjoitukset osoittavat, että Qasr Ibrimin , Farasin tai Dongolan kaltaisten kulttuuristen ja poliittisten keskusten kirkkokirjastoilla ei ollut ainoastaan laajalle levinneitä liturgisia tekstejä ja raamatullisia käsikirjoituksia , vaan myös kanoniseen oikeuteen , hagiografiapyhimyksiin ja kirkon retoriikkaan liittyviä teoksia. 2] . Meille saapuneiden käsikirjoitusten perusteella voidaan päätellä, että nubialaiset eivät ainoastaan kopioineet olemassa olevia itäisen kristinuskon muiden rituaalien liturgisia tekstejä , vaan myös ottivat käyttöön riittilleen ominaisia muutoksia, jotka koostuivat tekstien lyhentämisestä ja yksinkertaistamisesta. oman liturgiansa tarpeisiin ja lisäämällä ominaisuuksia, joita ei missään muualla ole [6] . Geoffrey F. Cuming , apostoli Markuksen kreikkalaista liturgiaa käsittelevän väitöskirjan kirjoittaja , uskoo jopa, että Nubiassa voisi olla täysin erilainen versio tästä riitistä [7] . Vanhimmat liturgiset käsikirjoitukset osoittavat esimerkiksi, että kirkkoon juhlallisen sisäänkäynnin jälkeen katekumeneina toimineiden papiston ja uskovien liturgia keskittyi liturgisiin lukemiin, joissa oli virsiä ja rukouksia. Myöhemmin hän kuitenkin esittelee useita muita valmistelutoimia juhlallisen sisäänkäynnin paikkaan, kuten kirjojen merkinnät osoittavat [2] .