Nyaya Sutrat

Nyaya Sutrat ( IAST : Nyāya Sūtras ) ovat intialaisen ortodoksisen Nyaya koulukunnan perusteksti . Tällaisille suutralle tyypillisen lakonisen tekstin vuoksi sitä ei voida ymmärtää ilman kommentteja.

Sen kirjoittajaksi katsotaan Aksapada , brahmin Somasharman eli Gautama (Gotama), eli joko itse rishi Angiras-perheestä, Rigveda I 74-93 hymnien kirjoittaja tai joku hänen jälkeläisiä, [1] kutsutaan myös Dirghatapasiksi, mutta joka tapauksessa hänestä ei tiedetä mitään paitsi legendoja. [2]

Sutrien ajankohta on kiistanalainen, ja niiden päivämäärät vaihtelevat 6. vuosisadalta eaa. e. aina 4. vuosisadalle jKr e. , oletettiin myös, että tekstin muodostus kesti koko ajanjakson. V.K. Shokhin uskoo, että tekstin fiksaatio tapahtui 3.-4. vuosisadan vaihteessa jKr. e., vähän ennen kuin ensimmäiset kommentit ilmestyivät. [3]

Tekstin rakenne [4]

Teksti koostuu viidestä osasta, joista jokainen on jaettu viiteen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee 16 tärkeintä padartha (aihetta) [5] nyaya .

Jos ensimmäinen ja viides jakso ovat lähes yksinomaan monologeja (vaikka kommentit tuovat tähänkin dialogia, varsinkin ensimmäisessä jaksossa), niin toinen, kolmas ja neljäs jakso ovat melko dialogisia.

• Osa 1, osa 1.
  • Tiedon lähteet ( pramana ) luonnehditaan (3-8),
  • tiedon kohteet ( prameya ) (9-22),
  • epäilykset ( sanshaya ), motiivit ( prayojana ) ja esimerkit ( drshtanta ) (23-25),
  • oppi ( siddhanta ) (26-31),
  • syllogismin jäsenet ( avayava ) (32-39),
  • heijastus ( tark ) ja varmuus ( nirnaya ) (40-41).
• Osa 1, osa 2.
  • Keskustelun lajikkeet ovat tunnusomaisia: riita ( vada ), sofismi ( jalpa ) ja eristika ( vitanda ) (1-3),
  • pseudo-argumentit ( hetvabhasa ) (4-9),
  • sanallisia temppuja ( chhala ), ja siellä on lyhyt väittely (10-17),
  • pseudovastaukset ( jati ) ja syyt väitteen häviämiseen ( nigrahasthana ) (18-20).
• Osa 2, osa 1.
  • Epäilysanalyysi ja keskustelu abstraktin vastustajan kanssa (1-7),
  • keskustelu madhyamikan kanssa tiedon lähteistä (8-20),
  • keskustelu havainnosta vastustajan kanssa (21-32),
  • keskustelu kokonaisuudesta ja osista buddhalaisen kanssa (33-37),
  • keskustelu päätelmistä materialistin kanssa (38-39),
  • keskustelu nykymuodosta (40-44)
  • ja vertailusta (45-49) tiettyyn vastustajaan,
  • keskustelu sanasta Mimansakin kanssa (50-57)
  • ja Vedic-mantroista nastikalla (58-69).
• Osa 2, osa 2.
  • Keskustelu Mimansakin kanssa tietolähteiden määrästä (1-12),
  • äänen ikuisuuden käsitteestä mimansakin kanssa (13-39),
  • mahdollisuudesta muuttaa ääntä Sankhyaikilla (40-59),
  • keskustelu sanan merkityksestä kolmen vastustajan kanssa (60-71).
• Osa 3, osa 1.
  • Ero atmanin - sielun ja indriyojen - aistielinten välillä (1-3),
  • kiista buddhalaisen kanssa atmanin ja kehon erosta (4-6),
  • kiista buddhalaisen kanssa visuaalisen kyvyn yhtenäisyydestä (7-14)
  • ja atmanin ja manas -mielen erosta (15-17),
  • kiista materialistin kanssa atmanin ikuisuudesta (18-26),
  • keskustelu kehon koostumuksesta (27-31),
  • kiista sankhyaikien kanssa indriyojen alkuperästä (32-51),
  • kiista vastustajan kanssa indriyojen moninaisuudesta (52-61)
  • ja indriya-esineistä (62-73).
• Osa 3, osa 2.
  • Kiista Sankhyaikin kanssa tiedon buddhin ikuisuudesta (1-9),
  • kiista buddhalaisen kanssa hetkellisyyden opista (10-17),
  • kiista buddhalaisen kanssa tiedosta atmanin ominaisuutena, jonka jälkeen luetellaan 22 muistin lisäsyytä (18-41)
  • ja ehdollisen vastustajan kanssa tiedon jaettavuudesta (42-45),
  • kiista materialistin kanssa tiedon ja kehon ominaisuuksien erosta (46-55),
  • lyhyt keskustelu manasista (56-59),
  • kiista materialistin kanssa ruumiin syistä (60-72).
• Osa 4, osa 1.
  • Väittely vastustajan kanssa kognitiivisten vikojen määrästä (1-9),
  • sankhyaikin kanssa reinkarnaatiosta (10-13),
  • buddhalaisen kanssa syyn olemattomuudesta (14-18),
  • mainitaan opetukset Ishvarasta (luojajumala) syynä (19-21) ja syyttömyyteen (22-24),
  • käsittelee buddhalaista opetusta, että kaikki on ohimenevää (25-28),
  • materialistinen opetus, että kaikki on ikuista (29-33),
  • sitten buddhalainen oppi universaalista erityisyydestä (34-36),
  • madhyamikojen opetus universaalista tyhjyydestä (37-40) - näitä neljää asemaa indologit kutsuvat "yksipuolisiksi yleistyksiksi" [6] ,
  • kiista tietoobjektien lukumäärästä (41-43),
  • keskustelu nastikan ja madhyamikin kanssa tekojen "hedelmistä" (44-54),
  • kärsimyksen oppi (55-58) ja kiista vapautumisesta (59-68) selitetään.
• Osa 4, osa 2.
  • Todellisen tiedon syy kuvataan lyhyesti (1-3),
  • keskustelu buddhalaisen kanssa osista ja kokonaisuuksista (4-17) ja atomien jakamattomuudesta (18-25),
  • kiista vinjnanavadinin kanssa ulkoisten asioiden kieltämisestä (26-37),
  • kiista vastustajan kanssa todellisen tiedon saavuttamisesta ja sen suojelemisesta (38-51).
• Osa 5, osa 1.
  • 24 pseudovastaustyyppiä on nimetty (1-3),
  • sitten ne karakterisoidaan monologisesti (4-38),
  • ja lyhyessä kiistassa erotetaan kuusi pseudokeskustelun vaihetta (39-43).
• Osa 5, osa 2.
  • 22 syytä riidan tappioon kutsutaan (1),
  • sitten ne karakterisoidaan monologisesti (2-24).

Kommentit

Ensimmäinen ja klassinen kommentti tunnetaan nimellä Nyaya-bhashya of Vatsyayana (4.-5. vuosisata). Bhavaviviktan ja Vishvarupan (5.-6. vuosisadat) kommentteja ei ole säilynyt. Tunnetaan Uddyotakaran kommentti (VI tai VII vuosisata) [7] ja Vachaspati Mishran (IX vuosisata) [8] superkommentti , joka jakoi tekstin 84 kappaleeseen - prakarana ja kiinnitti jaon 528 sutraan.

Julkaisut

Tekstin tärkeimmät versiot:

• Nandalal Sinha, Mahamahopadhyaya Satisa Chandra Vidyabhusana, The Nyaya Sutras of Gotama, Allahabad, 1913. Hindujen pyhät kirjat, 1930; Motilal Banarsidass, 1990 uusintapainos, ISBN 978-81-208-0748-8 ; Munshiram Manoharlalin uusintapainos, 2003, ISBN 978-81-215-1096-7 .
• Ganganatha Jha, Nyaya- Sutras of Gautama (4 osaa), Motilal Banarsidass, 1999 uusintapainos, ISBN 978-81-208-1264-2 .

Käännökset:

• Englanninkielinen käännös sanasta Ganganath Jha . Pune, 1913. Delhi, 1984.
• Englanninkielinen käännös : Phanibhushana Tarkavagisha . Kalkutta, 1967-1976.
• Englanninkielinen käännös : M. Gangopadhyayi . Kalkutta, 1982.
• Saksankielinen käännös: Gautama: Die Nyayasutras. Teksti, Ubersetzung, Erklärungen und Glossar von W. Ruben . Lpz, 1928.
• Venäjän käännös: Nyaya Sutras. Nyaya-bhashya. / Per., merkintä. Taide. ja comm. V. K. Shokhin . (Sarja "Itämaisen kirjoittamisen monumentit". Numero 123) - M., Oriental Literature, 2001. - 504 s. (muistiinpanoissa: Shokhin 2001; arvostelu Arkistoitu 21. toukokuuta 2014 Wayback Machinessa )

Erikoistutkimukset (katso myös Nyayan artikkeli ):

• Meuthrat A. Untersuchungen zur Kompositionsgeschichte der Nyayasutras. Würzburg, 1996.
• Oetke C. Zur Methode der Analyze philosophischer Sūtratexte. Die Pramana Passagen der Nyayasutren. Reinbeck, 1991.
• Preisendanz K. Studien zu Nyayasutra III.1 mit dem Nyayatattvaloka Vacaspati Misras II. Osa 1-2. Stuttgart, 1994.

Muistiinpanot

1. ↑ katso Shokhin 2001, s. 41-44
2. ↑ katso Kalidasa. Rod Raghu XI 33-34
3. ↑ lisätietoja päivämäärästä, katso Shokhin 2001, s. 79-90, protoni yain ja nyayan kehitysvaiheista, katso myös: Shokhin V.K. Schools of Indian philosophy: the period of formation. M., 2004. S.206-217
4. ↑ rakenteesta, katso: Shokhin 2001, s. 90-113
5. ↑ Näitä padarthoja kutsutaan joskus filosofisiksi kategorioiksi, vaikka niillä on vähän yhteistä aristoteelisten kategorioiden tai tämän länsimaisen filosofian termin kanssa, ja ne saavat kategorioiden aseman vain kommentaattorilta Vatsyayana (ks . Shokhin 2001, s. 20-35)
6. ↑ katso Shokhin 2001, s. 105-106, viitaten V. Rubeniin
7. ↑ Shokhin 2001, s. 136
8. ↑ katso Radhakrishnan S. Indian Philosophy. M., 1993. V.2. S.28-32

Sanakirjat ja tietosanakirjat	maailman ympäri Britannica (verkossa)