Oulujärvi

Järvi
Oulujärvi
fin.  Oulujärvi

Järven rannalla kesällä 2006
Morfometria
Korkeus122 [1]  m
Mitat54 × 29 km
Neliö887,09301 km²
Äänenvoimakkuus6,7 km³
Rannikko1021,17 km
Suurin syvyys35 m
Keskimääräinen syvyys7,6 m
Hydrologia
Mineralisaatiotyyppimautonta 
Uima-allas
Virtaavat joetKayaaninjoki , Kiyohimänjoki
virtaava jokiOulujoki
Sijainti
64°20′00″ s. sh. 27°15′00″ tuumaa. e.
Maa
AlueKainuu
PisteOulujärvi
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Oulujärvi [1] [2] ( fin. Oulujärvi ) on suuri järvi Keski- Suomessa , maan viidenneksi suurin järvi. Se on alueen suurin vesistö, minkä vuoksi paikalliset kutsuvat Oulujärveä Kainuun läänin mereksi ( fin. Kainuun meri ).

Maantiede

Oulujärvi sijaitsee Kainuun seudulla . Noin 10 km järven kaakkoisrannasta sijaitsee läänin hallinnollinen keskus - Kayanin kaupunki , koillisrannalla Paltamon kunta , luoteisrannalla - Vaalan kunta . Muita järven rannoilla sijaitsevia asutuksia ovat Paltaniemi , Säräisniemi , Melalahti , Vuoreslahti ja muut.

Veden pinta-ala on noin 887 km² [3] (muiden lähteiden mukaan peilipinta-ala vaihtelee välillä 778 km² - 944 km² [4] ). Järven pituus lännestä itään on 54 km, pohjoisesta etelään - 29 km. Rantaviivan pituus saarten kanssa on 1021,17 km [3] . Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 122,7 m, veden tilavuus 6,7 km², keskisyvyys 7,6 m, suurin syvyys 35 m.

Oulujärvi on perinteisesti jaettu kolmeen osaan: Niskanselän länsiosaan ( Niskanselkä ), Eryanselän keskiosaan ( Ärjänselkä ) ja Paltaselän itäosaan ( Fin . Paltaselkä ) . Erjanselka ja Niskanselkä ovat Suomen suurimmat järvet . Paltaselän keskiosassa on runsaasti saaria ja sen itäosassa Mieslahti ja Jormuanlahti.

Saaret

Järvessä on 665 saarta, joista suurin on Eryanselän ja Niskanselän välissä sijaitseva Manamansalo (7507 ha), Suomen viidenneksi suurin järvisaari. Suurin osa saarista sijaitsee Paltaselkassa. Sen pohjoisosassa sijaitsevat Tevyäsaari (141 ha), Koljolansaari, Toukansaari (97 ha), Volosaari, Karhusaari. Eryanselällä Vuolijoen suulla on suuri Käkisaaren saari (2035 ha), länsiosassa Eryansaare (270 ha) ja Saunasaari. Niskanselän pohjoisosassa ovat Kuostonsaari (377 ha), Kaarretsalo, Honkinen, Tähyussaari ym.

Sivujoet ja ulosvirtaukset

Päävirtaus (87 %) tulee Kayaaninjoen ja Kiekhimyanjoen vesistä . Oulujärveen laskevat myös pienemmät joet: Varisjoki, Leinosenjoki, Kongasjoki, Miesjoki, Mainuanjoki, Vuottojoki ja Vuolijoki. Järvestä virtaa suuri Oulujoki , joka laskee Itämeren Pohjanlahteen .

Rannikko

Järvellä on monia niemiä ja lahtia, joten järven rannat ovat lohkeilevat ja lauhkeat. Itärantoja ympäröivät kukkulat ja peittävät havumetsät, länsirannikolla on soita.

Ilmasto

Vuoden keskilämpötila järven pinnan yläpuolella ei ylitä +2 °C. Vuosittainen keskimääräinen sademäärä on 600 mm. Kesällä keskimääräinen sademäärä on järven itäosassa noin 210-220 mm, länsiosassa parikymmentä millimetriä vähemmän.

Järvi talvella

Keskimääräinen veden lämpötila Manamansalon saaren lähellä olevan järven pinnalla on kesäkuussa 14,8 astetta, heinäkuussa - 18,4 astetta, elokuussa - 16,4 astetta. Jäätyminen kestää noin marraskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, järvi jäätyy kokonaan. Keskimääräinen maksimijääpaksuus on 56 cm. Järven koillis- ja itärannat ovat lumen peitossa marraskuun alussa, muut rannat pari viikkoa myöhemmin. Lumen muodossa sataa keskimäärin 120 päivää vuodessa. Lumipeite järven rannoilla vaihtelee 55-60 cm.

Eläinten maailma

Järvellä tavataan vuosittain noin 150 lintulajia (kymmeniä lokkien ja ankkojen perheen edustajia , metsoa , ​​pähkinää riekkoa , sappia , hunajahiiriä, harmaavarista, korppia, tavallista ja polaaritiraa, turukhtan jne . ) Järvi toimii tärkeänä pesimäpaikkana lähellä vesilintuja , mukaan lukien mustakurkkusukeltaja , joutsenet , nirumuodot ja lokit . Etelärannikko toimii myös monien tämän alueen muuttolintujen (esimerkiksi kurki ) kokoontumispaikkana [5] .

Järvessä elää noin 22 kalalajia, joista yleisimmät ovat muikku , ahven , kuha , taimen , hauki , mateen , siika , kuore [6] . Järveen virtaavista joista löytyy eurooppalaista helmisimpukkaa .


Ekologia

1900-luvun alussa Oulujärvi oli erittäin saastunut Kajaaninjoen kautta järveen tulleiden jätevesien takia. Järven pääasiallisia saastumisen lähteitä olivat myös puun kelluttaminen järvellä ja Kajaanin sellutehtaan toiminta vuosina 1910-1982 . Tilanne alkoi kohentua vuonna 1973, kun Peuraniemeen päätettiin rakentaa jätevedenpuhdistamo. Tänään järvi kirkastuu vähitellen. Tällä hetkellä järven vedenlaatu on hyvä, vesi puhdasta, happisaturaatio 90 % (syksy 2017 [7] ).

Käyttö

Järvellä kehitetään retkeily-, pyöräily- ja vesimatkailua, on matkailualue Oulujärvi ( fin. Oulujärven retkeilyalue ), johon kuuluvat Manamansalo, Yukspisto, Julia-Mulkku, Kaarresalo, osittain Honkisen, Kuostonsaaren, Yylhänniemen saaret ja niiden saaret. ympäröivät vedet. Talvella järvelle on rakennettu hiihtolatuja ja kilparadat. Rannikolla on monia pitkiä hiekkarantoja. Järven alueella voi poimia ja sieniä, metsästää ja kalastaa. Hauenuistelun EM-kilpailut ( fin. Hauenuistelun Euroopanmestaruuskilpailu ) [8] järjestetään vuosittain .

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 Karttasivu Q-35-V, D. Mittakaava: 1:500 000 .
  2. ↑ 4. Kursivointi // Ohjeet maantieteellisten nimien venäläiseen siirtoon Suomessa / Comp. L. I. Anenberg ; Ed. L. I. Rozova . - M . : Nauka , 1982. - S. 12. - 300 kpl.
  3. ↑ 1 2 Tietoja osoitteessa jarviwiki.fi Arkistoitu 10. marraskuuta 2017 Wayback Machinessa  (fin.)
  4. ↑ Tiedot R. Heikkisen henkilökohtaisella verkkosivulla Arkistokopio 12.6.2017 Wayback Machinessa  (fin.)
  5. ↑ Tietoja osoitteessa ymparisto.fi Arkistoitu 10. marraskuuta 2017 Wayback Machinessa  (fin.)
  6. ↑ Tietoja osoitteessa suomenkalakirjasto.fi Arkistoitu 10. marraskuuta 2017 Wayback Machinessa  (fin.)
  7. ↑ Tietoja osoitteessa ymparisto.fi Arkistoitu 10. marraskuuta 2017 Wayback Machinessa  (fin.)
  8. ↑ Info at luontoon.fi (suomi) Arkistoitu 10. marraskuuta 2017 Wayback Machinessa (suomi) 

Kirjallisuus

Linkit