Perifeeriset ketšuan kielet

Perifeeriset ketsuaanikielet (Quechua II, Quechua A, wampui, waipuna; Wamp'uy rimay ) ovat laajin ketsuaanin kielen kahdesta haarasta tai ketsuan kielen murteista . Suurin osa puhujista puhuu näitä ketšuan lajikkeita.

Perifeeriset ketsuaanikielet jakautuvat kolmeen maantieteellisesti erotettuun ryhmään.

North Quechuan ryhmä

• Northern Quechuan ryhmä (II-B, chinchay) on jaettu Ecuadorissa , Etelä - Kolumbiassa ja Pohjois- Perussa , yli 2 miljoonaa puhujaa. Monet heistä kokivat näillä alueilla puhuttujen kielten substraattivaikutuksen inka-aikaa edeltävänä aikana. Suurin osa tämän ryhmän murteista on ryhmitelty nimillä " Ecuadorin quechua " tai "quichua". Se sisältää:
  • Chachapoyas Quechua ( Chachapuya )
  • San Martin Quechua (lamista; Lamas-Luritu )
  • Amazonian Quichua (ml . Inga Kolumbiassa )
  • Vuoristo Ecuadorin Quichua
    • Ecuadorin standardi ketšua (espanjaksi: quichua ecuatoriano unificado , ketch: shukllachishka kichwa ) - perustuu Keski-Ecuadorin vuoristomurteisiin

Foneettiset ominaisuudet

Ketšua II-B:ssä konsonantit äänestetään yleensä n: n jälkeen (esim. ['in'ga] ['in.ka]:n sijaan). Eteläisen [q]:n refleksi lausutaan muodossa [k], joten vokaalit eivät aiheuta tämän foneemin läheisyyden aiheuttamia muutoksia, jotka ovat tyypillisiä ketsuan muille muunnelmille.

Etelä-Kechuan ryhmä

• Etelä-Kechuan -ryhmä (II-C, Chinchai) on suurin puhujamäärällä mitattuna (yli 7 miljoonaa ihmistä). Sisältää murteita:
  • ayakuchan (ayacucho, chanca; Chanka ) - Perun eteläpuolella;
  • Cusco-Bolivia (cusco-collao; Qusqu-Qullaw ) - Kaakkois-Peru, Pohjois-Chile, Pohjois- ja Lounais - Bolivia ;
    • Cuscan ( espanja  Cusqueño ; Quechua Qusqu Runasimi , Qusqu Qhichwa )
    • Eteläbolivialainen
  • santiagueño ( Arhintinap runasimin ) - Santiago del Esteron maakunta Argentiinassa ;
  • sukupuuttoon kuollut klassinen ketšua - Inka-imperiumin virallinen kieli ;
  • moderni eteläketshuan kirjallinen kieli ( Quechua sureño unificado ) - käytetty Perussa, Boliviassa ja Argentiinassa; perustuu Cuscon ja Ayacuchon murteisiin .

Foneettiset ominaisuudet

Kechua II-C:ssä tr muuttuu yleensä ch :ksi ja sh :ksi s tai h . Kirjaimet -p ja -k tavun lopussa edustavat ääntä [x] ja -q ääntä [χ]. Ayakuchanissa kirjain q tarkoittaa ääntä [χ] kaikissa asennoissa. Näillä quechuan lajikkeilla (ayacuchania lukuun ottamatta) on lisäksi aspiroituja ja abortiivisia konsonantteja .

Yunkai Group

• Yunkai -ryhmä (II-A, Yungai) sisältää 5 idiomia, joita puhuu 60 000 ihmistä. useissa eristyneissä erillisalueissa Luoteis- ja Keski-Perussa; tämän ryhmän tunnistaminen on edelleen ongelmallista. Nämä idiomit osoittavat Quechua I:n ja II:n piirteitä, kun taas niiden läheinen geneettinen suhde toisiinsa on kyseenalainen. Joissakin luokituksen versioissa ne erottuvat Quechua III :n erillisenä haarana . On myös vahvoja perusteita näiden idiomien erottamiselle Quechua I:n (Pacaraos-kieli ) ja Quechua II -haaran ryhmien B ( Kachamarca , Cañaris-Incahuasi ) ja C ( Lyncha ja Laraos ) välillä.

Suuret morfologiset erot Quechuan I:n ja II:n välillä

Kirjallisuus

• Gerasimov D. V. Kechuan kielet // Suuri venäläinen tietosanakirja, osa 13, Moskova: Tieteellinen kustantaja "Great Russian Encyclopedia", 2009.