Sapieha
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 24. huhtikuuta 2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 7 muokkausta .| Sapieha | |
|---|---|
| Lysin vaakuna | |
| Vaakunan kuvaus: katso teksti | |
| Otsikko | prinssit |
| Suvun haarat |
1. Kodenskaja 2. Ruzhanskaja |
| Suvun olemassaoloaika | XV - XXI vuosisadalla |
| Lähtöisin | Smolensk |
| Kansalaisuus | |
| Palatseja ja kartanoita | Krasichinskin linna , Ruzhanyn palatsi , Sapiehan palatsi |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Sapegi ( valkovenäjäksi Sapegi , l . Sapiegos , puolalainen Sapiehowie , ukrainalainen Sapigi , teoksissa ja kronikoissa - Sopieha, Sopiha , Sopiezycz ) - Liettuan suurruhtinaskunnan vaakunan "Foxes" aatelissuku, joka perittyään Golshanskyjen hallussa 1500- luvun puolivälissä alkoi olla suuri vaikutus. Sapiehan vallan huippu saavutettiin 1700-luvun alussa , kun he kävivät keskinäisiä sotia muun aateliston kanssa , mikä lopulta heikensi heidän voimansa. Samoin vuosina he saivat myös ruhtinaskunnan tittelin .
Venäjällä ruhtinaskunnallinen arvo hyväksyttiin Sapiehalle korkeimmalla asetuksella ( 26.7.1874 ) .
Valtioneuvoston korkeimmalla hyväksytyllä (29.12.1901) lausunnolla perinnöllisille aatelisille Teresa-Isabella-Maria-Joseph Pavlova-Evstafieva-Damianov-Heinrichova-Joseph Sapieha, syntynyt prinsessa Lubartovich-Sangushko ja hänen lapsensa: Maria Joseph-Elizave , Jadwiga-Maria-Joseph -Eve, Elizabeth-Caroline-Maria-Joseph ja Pavel-Joseph-Kasimir-Florian Lvov-Pavlov-Adamov-Andreev-Evseev Sapieha (josta jälkimmäinen on perinnöllinen), on Venäjällä sallittu käyttää ruhtinaskunnan arvonimi, jonka Sapieha-suvulle myönsi keisari Leopold I :n tutkintotodistus (päivätty 14.9.1700) ja jonka Galician ja Lodomeria kuningaskunnan suurmarsalkka Lev Aleksandrovich Sapeg on vahvistanut Itävallan keisari Ferdinand I :n kirjeellä (päivätty 25. helmikuuta 1840) [1] .
Suvun alkuperä ja historia
Sapiehan esi -isä , suurin osa entisen ajan Puolan heraldiikasta , kutsuttiin Punigailiksi, Trokskin kastellaaniksi , Narimunt Gediminovichin pojaksi ; hänen poikansa Sunigailo [2] kastettiin nimellä Semyon. Tämän Mistoltin ( Misztolt , liet . Antanas Aloyzas Miš-tautas ) panegyriiseen teokseen "Historia Illustris domus Sapiehianae" (Vilnae 1724 ) [3] perustuvan sukututkimuksen epäluotettavuuden todisti Casimir Stadnitsky , joka sai selville Sunigailon. lapseton. Uusimmassa sukututkimuskirjallisuudessa on katsottu, että Sapieha-suku on peräisin Smolenskin maalta , jossa Sapiehalla oli jo 1400-luvulla merkittäviä kiinteistöjä . Sapiehan esi-isä on Semjon Sopiga , Casimir Jagellonchikin kirjuri ; hänen nimensä löytyy 1400-luvun 40-luvun teoksista ja kronikoista . Hänen pojistaan - Bogdan ja Ivan - lähti kaksi Sapega-klaanin haaraa: Chereysko -Ruzhanskaya ja Kodenskaya [4] . Avioliittojen ja palkintojen kautta Sapiehan perhe hankki valtavasti omaisuutta, mikä antoi sille mahdollisuuden nousta Radziwillien jälkeen Liettuan johtoon.
1600 -luvulla Sapiehat olivat valtava voima, jota ennen kuningaskin joutui joskus nöyrtymään . Sapiehat hallitsivat Liettuassa autokraattisesti, luopuivat mielivaltaisuudestaan sejmikissä ja tuomioistuimissa, jahtaen ja karkoittaen henkilöitä, joista he eivät pitäneet. Sapiehan ylimielisyyden ja sorron ajettua kärsivällisyyttä aatelista muodostivat liiton Vitebsk Kotsellan kastellaanin johdolla, joka jopa julisti Kansainyhteisön tuhoamisen Sapiehaa vastaan. Kuninkaan väliintulo tässä asiassa ei estänyt yhteenottoa; Kotisota alkoi (helmikuussa 1700 ) ja päättyi Sapiehan tappioon Olkenikin lähellä (18.11.1700 ) , jonka jälkeen kaikki Sapiehat tuomittiin virkojen ja kiinteistöjen riistoon ja ikuiseen maanpakoon. Sapieha kääntyi August II :n sovittelijan puoleen , joka sovitti heidät aatelin kanssa. Sapiehan varallisuus järkyttyi suuresti tämän suuria kuluja vaatineen sodan aikana. Siitä huolimatta Sapiehalla oli Kansainyhteisön olemassaolon viimeisiin päiviin asti merkittävä rooli. 16 henkilöä Sapiehasta oli niin sanotuissa "Dignitar" tehtävissä, kolme oli Liettuan tykistön ylipäällikkönä, 25 oli voivoda , neljä kasteliaa, kolme oli suuria Liettuan hetmaaneja , yksi oli puolalainen hetmani, kaksi olivat piispoja . Aluksi Sapiehat tunnustivat ortodoksisuutta ; Ivan Semjonovitš Sapega (n. 1430 - 1517 ), joka lähetettiin Roomaan vuonna 1514 ja kääntyi katolilaisuuteen , oli ensimmäinen , joka kääntyi katolilaisuuteen; hänen poikansa pysyivät ortodokseina, mutta 1500- ja 1600-luvun alussa katolilaisuus vihdoin vakiintui Sapiehan perheeseen.
Keisari Rudolf II nosti vielä vuonna 1572 Minskin ja Vitebskin kuvernöörin Nikolai Sapegan Rooman valtakunnan kreivin arvoon , ja häneltä tuli Sapieha-suvun kreivihaara. Vuonna 1633 keisari Ferdinand III korotti Liettuan suuren marsalkan Jan Stanislav Sapiehan Rooman valtakunnan ruhtinaskunnalle , mutta hän kieltäytyi hyväksymästä tätä arvonimeä ja kuoli lapsettomana. Vuonna 1700 Leopold I korotti Michal Franciszekin , liettualaisen ratsuväen , Liettuan tykistön kenraalin, Rooman valtakunnan ruhtinaskunnalle, mutta hän kuoli samana vuonna naimattomana. Sapiehat, joilla ei ollut muodollisia oikeuksia ruhtinaskunnan arvonimeen, käyttivät sitä jo tuolloin väittäen olevansa Liettuan hallitsijoista. Vuonna 1768 Puolan Sejm, joka tunnusti tämän legendaarisen sukutaulun, hyväksyi virallisesti ruhtinaskunnan tittelin Lisin vaakunan sukunimelle Sapieha. Severskaja-linja oli venäjänkielinen ja Kodenskaja - Venäjän ja Itävallan kansalaisuus .
Sapiehan kartanot Venäjällä, mukaan lukien Bykhovin linna , takavarikoitiin niiden osallistumisesta vuosien 1830-1831 kansannousuun .
Vaakunan kuvaus
Helakanpunaisessa kilvessä on hopeinen ratsastaja hopeisella miekalla ja kilvellä, jossa on kuusisakarainen tulipunainen risti , oikealla hopeahevosella, joka on peitetty helakanpunaisella, kultareunuksella varustetulla kolmiosaisella matolla ja helakanpunaisilla valjailla. kultaisella reunuksella (Pahonian vaakuna ). Kilven pää on leikattu kolmeen osaan, keskimmäisessä helakanpunaisessa osassa on hopea kaksoisristitetty nuoli , ylempi poikkipalkki on lyhyempi kuin alempi ( Ketun vaakuna ), oikeassa mustassa osassa on on kolme hopealiljaa (kaksi ja yksi), vasemmassa taivaansinisessä osassa on hopeahaarniskainen käsi, joka on puristettu nyrkkiin, johon on lävistetty hopeinen nuoli alaspäin.
Kilven yläpuolella on ruhtinaskruunattu kypärä . Harja : seisova hopeakettu oikealla, helakanpunaiset silmät ja kieli. Nimi : helakanpunainen hopealla. Vaakuna on koristeltu ruhtinaalisella helakanpunaisella, vuorattu hermelillä , vaippa kultatupsilla ja hapsuilla ja päällä ruhtinaskruunu. Prinssi Ivan-Paavali-Aleksanteri Sapiehan vaakuna on osa 13. Yleisvenäläisen valtakunnan aatelissukujen haaroittaja , s. 6.
Suvun näkyvimmät edustajat
| Semyon Sopiga (XV vuosisata) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Bogdan Semjonovich (? - vuoden 1511 jälkeen) | Ivan Semjonovitš (?—1516/17 ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Ivan Bogdanovich (?—1546) | Pavel (?—1579) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Ivan Ivanovitš (?—1580) | Pavel Ivanovich (?—1580) | Kreivi Nikolai (1526-1599) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Lev Ivanovich (1557-1633) | Jan Piotr (1569-1611) | Kreivi Frederick (?—1626) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Prinssi Jan Stanislav (1589-1635) | Kasimir Lev (1609-1656) | Pavel Jan (n. 1609–1665) | Kreivi Jan Frederik (1618-1664) | Kreivi Aleksanteri Kasimir ( 1624-1671 ) | Kreivi Krzysztof (1625-1665) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| (lapseton) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Casimir Jan (1637-1720) | Franciszek Stefan (?—1686) | Kreivi Kasimir Vladislav (1650-1703) | kreivi Vladislav Jozafat (1652-1733) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Prinssi Michal Franciszek (n. 1670-1700) | Jan Casimir (?—1730) | Kreivi Jan Frederik (1680-1751) | Kreivi Ignacy (?—1758) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| (lapseton) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Prinssi Peter (1701-1771) | Prinssi Jozef (?—1792) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Prinssi Aleksanteri (1773-1812) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Prinssi Lev (1801-1878) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Sukupuu (fragmentti) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
- Leo Sapieha ( 1557-1633 ) - Vilnan kuvernööri, Liettuan suuri hetmani ja suuri Liettuan kansleri .
- Jan Piotr Sapieha ( 1569-1611 ) tunnetaan osallistumisestaan huijarien aikakauden ongelmiin ; tuki Tushinsky-varkaa , jonka avuksi hän tuli kuninkaan käskyn vastaisella osastolla; johti Trinity-luostarin piiritystä ; sittemmin siirtyi Tushinsky-varkaasta kuninkaalle, sitten takaisin, joskus julistaen haluavansa taistella yhdessä venäläisten kanssa puolalaisia vastaan; kuoli Moskovassa. Kokosi "Päiväkirjan", painettu venäjäksi " Isänmaan poika " (1858).
- Kazimir Lev Sapieha ( 1609 - 1656 ) solmi ( 1634 ) Puolalle suotuisan rauhan Moskovan kanssa; nautti Vladislav IV :n rajattomasta luottamuksesta .
- Pavel Jan Sapega (n. 1609 - 1665 ), Vilnan kuvernööri, Liettuan suuri hetmani , tunnettu urotöistään kasakka- ja ruotsalaisessa sodassa (1656).
- Aleksanteri Kazimir Sapieha ( 1624 - 1671 ) otti papiston Roomassa, jossa hän opiskeli; oli Zhmudin, sitten Vilnan piispa; julkaistu: "Constitutiones synodi dioecesis Vilnensis" (Vilna, 1669).
- Kazimir Jan Sapieha ( 1637-1720 ), Vilnan voivodi ja Liettuan suuri hetmani, julkaisi: "Enucleatio nullitatis excommunicationis ratione praetensae devastationis ecclesiarum bonorumque dioecesis Vilnensis publicatae ( ) wi61 podomoss9 powswiatu9 pojany" ja "Manifest Bogu .
- Jan Kazimir Sapega (? - 1730 ) - Liettuan suuri hetmani, osallistui Suureen Pohjansotaan , seisoi Kaarle XII :n puolella ja voitti kaksi voittoa Venäjän joukoista heinäkuussa 1709 , mutta Poltavan taistelun jälkeen hän meni yli . Pietari Suuren puolelle . Vuonna 1720 hän aloitti neuvottelut Menshikovin kanssa poikansa Pietarin avioliitosta tyttärensä kanssa ja lupasi Menshikoville tukea hänen ehdokastaan Kurinmaan herttuaksi . Saavuttuaan Pietariin vuonna 1726 hän sai keisarinna Katariina I :ltä marsalkkaarvon ja rikkaat kartanot. Jotkut tutkijat spekuloivat, että Katariina I:n hyvä tahto Sapiehaa kohtaan selittyy sillä, että hän auttoi häntä löytämään sukulaisensa Skavronskyn . Menshikovin kaatumisen jälkeen Sapega liittyi Dolgorukyihin ja vuonna 1727 hänet nimitettiin Pietarin kenraalikuvernööriksi , mutta lähti pian kartanoilleen, missä hän kuoli.
- Hänen poikansa Pjotr Sapieha ( 1701 - 1771 ), Liettuan suurruhtinaan taloudenhoitaja , kihlattiin prinsessa Menšikovalle vuonna 1726 , mutta silloin Katariina I teki hänestä suosikkinsa , myönsi hänelle kamariherran arvonimen ja kartanot ja nimitti tämän veljentyttäreksi. Kreivitär Sofia Skavronskaja sulhasena , jonka kanssa hän meni naimisiin ( 19.11.1727 ) , jo Katariina I:n kuoleman jälkeen. Koska hänen asemaansa Venäjällä ei ollut vahva, Sapega myi myötäjäisiksi saamansa valtavat kartanot ja lähti Liettuaan ottamalla mukaansa. enintään 2 miljoonaa sitten hopearuplaa.
- Jan Frederik Sapieha ( 1680 - 1751 ) - valtiomies ja kirjailija, Brestin päällikkö (vuodesta 1698), Trotskin kastellaani (1716), suuri Liettuan liittokansleri (1725).
- Aleksanteri Anthony Sapieha ( 1773 - 1812 ) - vieraili (1802-1803) Jugoslavian maissa, laati matkastaan arvokkaan kuvauksen ("Podroze po krajach slowianskich" (Wroclaw, 1811). Hänen muut teoksensa: "Table stosunku nowych miar i francuskich linealnych z lilewskiemi i polskiemi" (Varsova, 1801) ja "Lettres sur les bords de l'Adriatique" (P., 1808).
- Lev Sapega ( 1801 - 1878 ) - Korkeimman oikeuden kamariherra , mutta vuoden 1831 jälkeen hänet pakotettiin muuttamaan Galiciaan , missä hän oli Seimin marsalkka ( 1861 - 1875 ) .
Katso myös
Muistiinpanot
- ↑ Buhe, Aleksandr Aleksandrovitš. Luettelo Venäjän keisarikunnan nimitetyistä perheistä ja henkilöistä vuosina 1894-1908 / Koost. b. pom. Pääsihteeri Dep. Hallitsevan senaatin heraldikka Alexander Bukhe. - M .: Ist.-geneeriset. saari Moskovassa, 1908. Prinssit Sapega. sivu 12.
- ↑ Narimontovichi (Pinskin ruhtinaat) . Käyttöpäivä: 28. tammikuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 26. elokuuta 2011.
- ↑ PAULIUS RABIKAUSKAS VILNIAUS AKADEMIJA NAUJUOSE LIETUVOS LEIDINIUOSE (lit.)
- ↑ " Coden - kuvake . Tällä nimellä tunnetun Jumalanäidin ikoni sijaitsee Sedlecin maakunnassa . Täällä vallitsevan legendan mukaan prinssi Nikolai Sapieha vei sen pois Roomasta vuonna 1620 . Katso Villager E. Tarinat Jumalanäidin ihmeellisistä ikoneista. Syyskuu. Arkistoitu 3. lokakuuta 2009 Wayback Machinessa
Kirjallisuus
- Sapiehowie. Materjały historyczno-genealogiczne i majątkowe. - Pietari, 1890-1894. - Osa I-III. (Kiillottaa)
- Kossakowski, Stanisław Kazimierz. Monografie historyczno-genealogiczne niektorych rodzin polskich . - Warszawa, 1872. - T. 3. (puola)
- Sapieha // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
- Grebelsky P. Kh., Dumin S. V. (jossa mukana T. Lenchevsky). Sapiehan ruhtinaat, kreivit ja aateliset // Venäjän valtakunnan aatelistorit. - Pietari. : IPK "Vesti", 1995. - T. 2. - S. 248-255. - 10 000 kappaletta. — ISBN 5-86153-012-2 .
- Dolgorukov P.V. Venäjän sukututkimuskirja . - Pietari. : Tyyppi. E. Weimar, 1856. - T. 3. - S. 45.
Linkit
- Sapieha // Venäjän biografinen sanakirja : 25 osassa. - Pietari. - M. , 1896-1918.
- Sapieha-suvun sukupolvimaalaus (englanniksi) . Käyttöpäivä: 26. tammikuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 25. maaliskuuta 2012.
- Sapieha-suvun nykyaikaiset edustajat (englanniksi) . Haettu 2. joulukuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 25. maaliskuuta 2012.
 Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
|---|---|
| Bibliografisissa luetteloissa |
| Myönnetyt kansainyhteisön ruhtinasperheet | |||
|---|---|---|---|
| |||