Neuvostoliiton liittoneuvosto on neuvoa-antava valtiollinen elin Neuvostoliitossa vuosina 1990-1991, johon kuuluivat Neuvostoliiton presidentti , Neuvostoliiton varapresidentti (joulukuusta 1990 lähtien) ja liittotasavaltojen päämiehet.
Neuvostoliiton liittoneuvosto perustettiin 14. maaliskuuta 1990 päivätyn Neuvostoliiton lain nro 1360-I "Neuvostoliiton presidentin viran perustamisesta ja perustuslakiin tehtyjen muutosten ja lisäysten tekemisestä" perusteella. Neuvostoliiton peruslaki). Tässä laissa säädetään, että Neuvostoliiton presidentti johtaa liittoneuvostoa, johon kuuluvat liittotasavaltojen korkeimmat valtion virkamiehet. Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajalla, Neuvostoliiton korkeimman neuvoston jaostojen puheenjohtajilla sekä autonomisten tasavaltojen, autonomisten alueiden ja autonomisten piirien korkeimmilla valtion virkamiehillä oli oikeus osallistua liittoneuvoston kokouksiin .
Artikla 127.4. Neuvostoliiton perustuslaissa (sellaisena kuin se on muutettuna 14. maaliskuuta 1990 päivätyllä Neuvostoliiton lailla nro 1360-I) vahvistettiin liittoneuvoston valtuudet:
Neuvostoliiton perustuslain pykälän 127.6 mukaan Neuvostoliiton presidentti voi pitää Neuvostoliiton liittoneuvoston ja Neuvostoliiton presidenttineuvoston yhteisiä kokouksia, joissa käsitellään maan sisä- ja ulkopolitiikan tärkeimpiä kysymyksiä.
Neuvostoliiton presidentin asetuksella 21. maaliskuuta 1990 nro 1 määrättiin Neuvostoliiton liiton neuvoston asuinpaikka - Kreml, Moskovan kaupunki.
Neuvostoliiton 26. joulukuuta 1990 annetussa laissa nro 1861-I "Neuvostoliiton perustuslain (peruslaki) muutoksista ja lisäyksistä valtion hallintojärjestelmän parantamisen yhteydessä" määrätään, että Neuvostoliiton presidentti johtaa federaatiota Neuvosto, johon kuuluu Neuvostoliiton varapresidentti, tasavaltojen (eli sekä liitto- että autonomisten tasavaltojen) presidentit (korkeimmat hallituksen virkamiehet). Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajalla sekä autonomisten alueiden ja autonomisten piirien korkeimmilla valtion virkamiehillä, joilla oli äänioikeus heidän etujaan koskevissa asioissa, oli oikeus osallistua liittoneuvoston kokouksiin.
Neuvostoliiton 5. syyskuuta 1991 annetulla lailla nro 2392-I "Neuvostoliiton valtion valta- ja hallintoelimistä siirtymäkaudella" liittoneuvosto korvattiin valtioneuvostolla , koska vastaavia muutoksia ei tehty Neuvostoliiton perustuslakiin.
Azerbaidžanin SSR:stä
Armenian SSR:stä
Valko-Venäjän SSR:stä
Georgian SSR:stä
Kazakstanin SSR:stä
Kirgisian SSR:stä
Latvian SSR:stä
Liettuan SSR:stä
Moldovan SSR:stä
RSFSR:stä
Tadžikistanin SSR:stä
Turkmenistanin SSR:stä
Uzbekistanin SSR:stä
Ukrainan SSR:stä
Viron SSR:stä
Neuvostoliiton valtiovallan ja hallinnon instituutit | |||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
† Mukaan lukien Neuvostoliiton tasavallat ja niihin kuuluvat autonomiset tasavallat . |