| Lentokenttä Helsinki-Malmi | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Helsinki-Malmin lentoasema Helsingfors-Malm lentoasema | ||||||||||
| IATA : HEM - ICAO : EFHF | ||||||||||
| Tiedot | ||||||||||
| Näkymä lentokentälle | Siviili | |||||||||
| Maa | ||||||||||
| Sijainti | Helsinki , Suomi | |||||||||
| avauspäivämäärä | 1936 | |||||||||
| Operaattori | Finavia | |||||||||
| NUM korkeus | 17 | |||||||||
| Verkkosivusto | efhf.fi ( fin.) | |||||||||
| Kartta | ||||||||||
| Kiitotiet | ||||||||||
|
||||||||||
| Tilastot (2010) | ||||||||||
| Vuotuinen matkustajaliikenne | viisikymmentä | |||||||||
|
Lähde: AIP Finland [2] Tilastot Finavialta [3] |
||||||||||
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | ||||||||||
Helsinki-Malmin lentoasema ( fin . Helsinki-Malmin lentoasema , ruotsi . Helsingfors-Malm flygplats ) ( IATA : HEM , ICAO : EFHF ) on yksi Helsingin kaupungin kahdesta lentokentästä , joka sijaitsee Malmin kaupunginosassa, 10 km koilliseen kaupungin keskusta.
Ennen Vantaan lentoaseman avaamista vuonna 1952 se oli paitsi Helsingin, myös koko Suomen päälentoasema. Sitä käytetään tällä hetkellä pienissä lentokoneissa [4] ja koulutustarkoituksiin. Tämä on lentoonlähtöjen ja laskujen määrällä mitattuna Suomen toinen lentokenttä Vantaan jälkeen [5] .
Helsingin kaupunki myi lentokentän noin 12 miljoonalla eurolla [6] . Sen aluetta on tarkoitus käyttää asuinrakentamisen käyttöön. Suunnitelmat lentokentän sulkemisesta kohtasivat huomattavaa vastustusta [7] , ja julkinen aloite "Lex Malmi" sai 50 000 ääntä ja sai aikaan kansanedustajien keskustelun [8] .
Helsingin ensimmäinen maalentoasema, joka sijaitsee Tattarisuolla Malmin seudulla, aloitti toimintansa joulukuussa 1936 [9] . Nyt se on Malmin kaupunginosa Helsingissä. Aero Oy:n (nykyisin Finnair ) vesikoneet muutettiin välittömästi maalentokoneiksi ja alkoivat lentää uudelta lentoasemalta pienten koneiden mukana. Terminaalirakennuksen rakensivat funktionalistiseen tyyliin arkkitehdit Dag Englund ja Vera Roosendahl, ja se otettiin käyttöön vuonna 1938. [10] Viralliset avajaiset pidettiin 15. toukokuuta 1938.
Helsinki-Malmin lentoasema oli maailman ensimmäinen lentoasema, joka luotiin alun perin kansainväliseksi lentoasemaksi. Tämä teki matkustamisesta Suomen pääkaupunkiin paljon aiempaa nopeampaa. 1930-luvun loppuun mennessä. lentoliikenne muodostettiin kaikkien Suomen pääkaupunkien kanssa, ja vuonna 1940 tuli mahdolliseksi lentää jopa Petsamoon (nykyinen Petsamon kylä, Murmanskin alue) KaukoPohjolassa.
Talvisodan aikana siviililentoliikenne lopetettiin ja lentoasema oli Ilmavoimien käytössä. Siviilimatkustajaliikenne siirrettiin muille lentokentille. Vuosina 1941-1944. Lentokenttää on käytetty sekä sotilas- että siviilitarkoituksiin. Suomen vetäydyttyä sodasta syyskuussa 1944 lentoasema siirtyi Suomen liittoutuneiden valvontakomission hallintaan . Se palautettiin Suomeen vuonna 1946.
Sodan edetessä kehitettiin uusia ilmailutekniikoita, lentokoneista tuli suurempia ja tehokkaampia, ja lentokoneteollisuus ja kaupallinen lentomatkailu kukoisti. Mutta Malmin lentoasema ei ollut valmis näihin muutoksiin. Kävi ilmi, että kosteikkojen savimailla sijaitsevien Malmin lentokentän kiitoteiden uudelleensuunnittelu tulee liian kalliiksi. Tämä edellyttäisi paaluperustuksen rakentamista ja laajaa maaperän vahvistamista.
Uusi, kansainväliset vaatimukset täyttävä Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin vuoden 1952 kesäolympialaisia varten Seutulassa. Säännölliset linjat siirrettiin asteittain Malmilta uudelle lentoasemalle, mutta Malmin lentoasema jatkui kaupallisten ja tilauslentojen käytössä useita vuosia. Lentoaseman tiedetään myös, että juuri häneltä 28. toukokuuta 1987 ("Neuvostoliiton rajajoukkojen päivänä") tarvittavan tankkauksen jälkeen alkoi saksalaisen lentäjän Matthias Rustin lennon viimeinen vaihe reitti Hampuri-Reykjavik-Helsinki-Moskova, Punainen tori, joka johti Neuvostoliiton puolustusministeri Sokolovin ja useiden sotilasjohtajien erottamiseen. Terminaalirakennuksessa oleva muistolaatta muistuttaa tästä tapahtumasta.
Nyt Malmin lentoasema on pienten lentokoneiden käytössä. Täällä koulutetaan sekä ammattilentäjiä että ilmailuamatöörejä, toimivat lentäjäkerhot. Täällä suoritetuista lennoista 75–80 % on koulutusta [11] , ja vuonna 2002 50 % kaikista suomalaisista lentäjistä ja kaksi kolmasosaa ammattilentäjistä koulutettiin täällä. Malmin lentoasemaa voidaan hätätilanteissa käyttää Vantaan lentoaseman vaihtoehtoisena lentokentänä, mutta vain kevyille matkustajalentokoneille. Lentokenttä oli Rajavartiolaitoksen käytössä vuoden 2016 loppuun saakka, jolloin valtio siirsi kaiken toimintansa muualle.
Malmin lentoasema on suosittu myös ulkoilun harrastajien keskuudessa, koska sen luonto on erittäin viehättävä. Täällä järjestetään myös lentonäytöksiä, jotka houkuttelevat kymmeniä tuhansia katsojia vuosittain. Kiinnostaa myös sotaa edeltävän lentokentän poikkeuksellisen hyvin säilynyt sisustus. Se sisällytettiin maailman 100 uhanalaisen kulttuuriperinnön listalle vuosina 2004 ja 2006. [12] Lisäksi Malmin lentoasema on Suomen listalla kansainvälisessä DoCoMoMo Workgroupissa , joka kuvaa, systematisoi ja säilyttää aikamme rakennuksia, monumentteja ja merkittäviä rakenteita [13] .
Malmin lentoaseman tulevaisuus on epävarma, sillä Helsingin kaupunki suunnittelee alueelle asuntorakentamista. Kaupungin viranomaisten aktiivisuus tähän suuntaan saavutti huippunsa 1990-luvulla, minkä jälkeen se väheni johtuen tarpeesta kehittää uusia alueita muualla kaupungissa. Vuoteen 2034 asti lentoaseman maa-alueen virallinen omistaja on Suomen valtio.
Liikenne- ja viestintäministeriö aloitti vuonna 2005 esiselvitykset lentoaseman siirtämisen mahdollisuudesta uudelle paikkakunnalle. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui se, että ministeriöllä tai millään muulla organisaatiolla ei ollut konkreettisia ehdotuksia asiasta. Ministeriö piti tältä osin mahdottomaksi jatkaa työtä ilman maankäytöstä vastaavien järjestöjen suostumusta. Kysymystä lentoaseman tulevaisuudesta voidaan pohtia vain suhteessa koko pääkaupunkiseudun tulevan maankäytön suunnitelmiin [14] .On täysin mahdollista, että Malmin lentoasema säilyy ainakin 2020-luvulle asti.
Vuonna 2014 aloitettiin neuvottelut valtion ja Helsingin kaupungin välillä lentoaseman alueen myynnistä 12 miljoonalla eurolla. Suunnitelmissa on rakentaa asuinalue 25 tuhannelle hengelle [15] .
| Lentokentät Suomessa | |
|---|---|
| Siviili | |
| Yhteinen | |
| Sotilaallinen | |