| chibcha | |
|---|---|
| oma nimi | chibcha, muisca, mosca |
| Maat | Kolumbian keskiylängöt |
| Tila | Sukupuuttoon kuollut |
| Sukupuuttoon kuollut | 1700 - luvulla |
| Luokitus | |
| Kategoria | Etelä-Amerikan kielet |
| Oikeat Chibchan-kielet | |
| Kirjoittaminen | Ei |
| Kielikoodit | |
| GOST 7.75-97 | chib 792 |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | chb |
| ISO 639-3 | chb |
| WALS | msc |
| IETF | chb |
| Glottolog | chib1270 |
Chibcha , Muisca tai Mosca on sukupuuttoon kuollut Etelä-Amerikan kieli, joka kuuluu Chibchan-kieliryhmään . Ennen Etelä-Amerikan kolonisaatiota se oli Chibcha Muiscan valtiomuodostelmien kieli . Kaarle III:n 10. toukokuuta 1770 päivätyllä kuninkaallisella peruskirjalla intialaisten kielten käyttö kiellettiin. .
Ensimmäisen kieliopin ja sanakirjan nimeltä "Gramatica en la Lengua General del Nuevo Reino, llamada Chibcha o Mosca" laati pastari Bernardo de Lugo vuonna 1619 , ja sen painotti Madridissa Bernardino Guzmán . Tämä kirja sisältää myös kaksi sonettia espanjaksi ja moscaksi. De Lugo huomauttaa, että intialaisilla ei ollut omaa kirjoitustyyliä kieliopin aikana eikä koskaan aikaisemmin.
Tunnettujen tekstien mukaan voidaan koota seuraava Chibcha-foneemien taulukko:
Vokaalit
| edessä | Keskikokoinen | Takaosa | |
|---|---|---|---|
| Korkea | i | u | |
| Kohtalainen | e | γ | o |
| Matala | a |
Konsonantit
| labiaalinen | alveolaarinen | palataalinen | velar | glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|
| kuurot okklusiivit | s | t | k(q) | '(h) | |
| occlusivas sonoras | b | g | |||
| nenät | m | n | η(ng) | ||
| fricativas sordas | f | s | ŝ (ch) | ||
| africadas sordas | z (ç) /ts/ | ||||
| vibrantes | †(r) | ||||
| aproximantes | w(gu) |
Ääntä Z ei lausuttu äänekkäästi, vaan kuten kastilialainen S. Myös chibcha-kielessä käytettiin ääntä ja kirjainta Y (kreikan "upsilon"): esim. I am - hүcħaguү, lausun ү avoimen suun kautta, sulkematta huulia, eikä kieli kosketa kitalaen . Tällaiset äänet lausuttiin erityisellä tavalla: ha, he, hei, ho, hu, samoin kuin cħa, cħe, cħi, cħo, cħu, hү, nү, gү, guү. Loput olivat lähellä kastilialaisia.
Bernardo de Lugon mukaan puheessa oli kahdeksan osaa: substantiivi, pronomini, verbi, partisiippi, prepositio, adverbi, välilause ja konjunktio.
Asiasanat olivat samat sekä adjektiivien että substantiivien kohdalla. Tapaukset muodostettiin lisäämällä partikkeleita ja sanoja nominatiiviseen tapaukseen, joka ei sisältänyt eikä sallinut niitä.
Suku tunnistetaan merkityksen ja kontekstin perusteella. Se koskee eläimiä ja rationaalisia ja ei-älykkäitä olentoja sekä lintuja, mutta ei kasveja ja muita esineitä.
Numerot. Yksikkö on yksi ja monikko monta. Monikon tunnistaa partikkeli, joka on lisätty tapausten partikkelien eteen - mabiê , eli "monet", "monet". Tämä partikkeli ei muodosta pronominien tai numeroiden monikkoa. Siksi sana Muүsca pl. tulee olemaan Muүsca mabiê , joka tarkoittaa "monia miehiä", tai on parempi sanoa "monet ihmiset".
Substantiivit ovat perus- ja johdettuja. Esimerkiksi sana suâ - aurinko on tärkein, ja suê - espanja - johdannainen, koska intiaanit, kun he näkivät espanjalaiset ensimmäisen kerran, sanoivat heidän olevan Auringon lapsia, minkä vuoksi he kutsuivat heitä että.
On myös yksinkertaisia ja yhdistettyjä substantiivija. Yksinkertainen - gûa - Sierra ja guas hucâ - Guascan kylä, joka koostuu kahdesta substantiivista guâ ja shuca - eli rinteestä, ja koska tämä kylä asuttiin vuoren rinteessä, siksi se sai nimensä.
Yhdeksän pronominia:
Viimeiset neljä ovat sekä demonstratiivisia (yhdistämällä verbeihin) että possessiivisia (yhdistämällä substantiivien kanssa). Ensimmäiset viisi paremman äänen saamiseksi lisäävät perään esimerkiksi hiukkasia nүqү tai nүсà . Hүcħa nүqү tai Hүcħa nүsà jne.
Hүcħa - I - yksinkertainen pronomini. Hүcħa nүqү on yhdistelmäpronomini.
He myös sanovat Hүcħacħanүqү lisäämällä cħa, kun he puhuvat animoidusta esineestä eli "minä itse".
Pronominin "I" käänneYKSIKKÖNUMERO
monikko
YKSIKKÖNUMERO
monikko
On myös kaksi käännettämätöntä pronominia: cħa - yksikön 1. persoonalla. ja mà - yksikön 2. persoonalla. Suurimmaksi osaksi niitä käytetään imperatiivin kanssa, vaikka myös muiden aikamuotojen kanssa, mutta vain yksikön kanssa. Monikko tulee olemaan: Mi (pronominista Um ) ja Chi (pronominista Зhu )
Verbiä Guү - "olla" - käytettiin myöntävissä lauseissa muodossa Hүcħaguy - "minä olen", kieltämisissä muodossa Hүcħa үn Зha - "en minä", kyselylauseissa nimellä Muê guà - "sinä?".
Verbin "Olla, olemassa" käänne myönteisissä lauseissaOlemassa olevan ajan ilmaisu:
yksikkö
monikko
Tällä verbillä ei ole Past Emperfect aikamuotoa, samoin kuin Long Past ja Future Perfect.
Menneisyys on samanlainen kuin nykyisyys, kuten espanjalaisessa Preterito Perfectossa.
Tulevaisuuden epätäydellinen:
yksikkö
monikko
Nykyaika, pakottava:
Muodostettu nimellä Future imperfect - * Muê үngà . - tulet. Lisätään myös hiukkanen Co :ta .
Muodostunut erilaisista sanoista ja partikkeleista:
Yli 10 lukujen kohdalla käytetään sanaa Qhicħa ja se sijoitetaan ennen numeroita 1-10. Lisäksi Qhicħa Hubchìhicà tarkoittaa 20, mutta sitä voidaan kutsua myös guêta . Numerot alkaen 21 on jo muodostettu eri säännön mukaan.
| Andien kulttuurit | |
|---|---|
| Bolivia | |
| Kolumbia | |
| Peru | |
| Ecuador |
|
| Katso myös Esikolumbiaaniset sivilisaatiot Inkat Intian kielet Etelä-Amerikassa Patagonian kulttuurit | |