Königsbergin historiallinen alue | |
Steindamm | |
---|---|
Steindamm | |
Tarina | |
Ensimmäinen maininta | 1256 |
Osana kaupunkia | 1490 |
Tila päällekytkentähetkellä | lähiö |
Maantiede |
Steindamm ( saksaksi Steindamm ) on Saksalaisen ritarikunnan asutusalue , josta Königsbergin esikaupunki kehittyi . Se tunnetaan samannimisestä pää- ja kauppakadusta Königsbergissä ( Preussi ).
Steindamm, Saksalaisen ritarikunnan asutuksena, oli yksi ensimmäisistä, jotka asetettiin vuonna 1256 Pregelille . Se oli yhdistetty Königsbergin linnaan varastopadon kautta. Myöhemmin Steindamm-sillan padolta rakennettiin tie, joka johti Steindamm-portin läpi Coggenstrassella, sieltä pohjoiseen Altstadtin tuomioistuimelle (myöhemmin Heimarkt) ja meni Samlandiin [1] . Jo 1200-luvulla Steindammin kirkko rakennettiin Königsbergin ensimmäisenä kirkona.
Vuonna 1490 Steindamm sai sinettinsä ja tuomioistuimensa. Kolmen kaupungin yhdistyessä Königsbergiin oikeustalo toimi vuodesta 1724 lähtien myöhemmin anatomiana instituuttina. Vuonna 1867 se suljettiin [1] .
Steindammin kirkon lähellä sijaitsi vuonna 1843 rakennettu Berliner Hof, jonka julkisivua muokkasi myöhemmin Alfred Messel [2] . Korkeat rakennukset rakennettiin vasta vuosisadan vaihteessa, kun talous palautui valtakunnan perustamisen jälkeen. Yliopiston Mineralogista instituuttia (Steindamm 6) on kutsuttu "provinssin karkean naturalistisen esihistoriallisen tyylin ainoaksi helmeksi". 1800- ja 1900-luvuilla Steindammer Kaffeehaus, Kulmbacher ja Kückens Gaststätte olivat opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden kohtaamispaikkoja. Toista maailmansotaa edeltävinä vuosina Steindammin Hütte oli yksi niistä paikoista, joissa voit maistella Königsbergin pulloja [3] . Alhambra oli yksi ensimmäisistä monitoimirakennuksista 1900-luvulla.
Steindammin silta ja pato
Steindammin portti
Steindamm-portilta johtava kuja
Steindammin kirkko
Kirkolle johtava katu
Königsbergin piirit | ||
---|---|---|
Kaupunkien perustaminen | ||
Kaupunginosat 1700-luvulta lähtien | ||
Kaupunginosat 1900-luvulta lähtien |