Aleuttilainen kirjoitus

Aleutilainen kirjoitus  - Aleutin kielen kirjoitus . Olemassaolonsa aikana se toimi erilaisilla graafisilla perusteilla ja sitä uudistettiin toistuvasti. Tällä hetkellä aleuttikielinen kirjoitus Yhdysvalloissa toimii latinalaisella kirjaimella . Aleuttien kirjoittamisen historiassa on 4 vaihetta:

Lähetyssaarnaajien aakkoset

Aleutilaisten kirjoitusten syntyminen liittyy Aleutien saarten liittymiseen Venäjän valtakuntaan . Aleutinkielisen aineiston ensimmäisenä tallennuksena pidetään englantilaisen merivoimien upseerin J. Kingin vuonna 1778 kirjoitettua käsikirjoitusta. Ensimmäinen painettu sanakirja, joka sisältää yksittäisiä aleut-sanoja, on P. S. Pallasin kaikkien kielten ja adverbien vertaileva sanakirja aakkosjärjestyksessä , julkaistu Pietarissa vuosina 1790-1791 [1] . Se sisältää Unalaskan saaren murteen sanoja kyrillisillä merkinnöillä lisättynä kirjaimella Ӷ ӷ [2] .

1800-luvun alussa ortodoksiset lähetyssaarnaajat käänsivät useita kristillisiä rukouksia aleutin kielelle, mutta aleutin kirjoittamisen ja säännöllisen aleutinkielisten kirjojen julkaisun alku liittyy Innokentyn (Veniaminov) toimintaan , josta vuonna 1824 tuli pappi Huanalasken saarella. Vuonna 1826 hän käänsi paikallisten asukkaiden Ivan Pankovin ja Semjon Kryukovin avulla "Kristillisen opetuksen perusteet" aleutin kielelle. Tämä teos julkaistiin vuonna 1834, mutta virheiden vuoksi painos peruttiin. Vuonna 1840 julkaistiin tarkistettu painos [3] . Tässä painoksessa käytettiin kyrillistä kirjoitusta (kirkkoslaavilainen kirjoitus). Tämän kirjan aakkoset ovat seuraavassa muodossa: A a, G g, D d, I ja, K k, Ԟ Ԟ ԟ , L l, M m, N n, Ҥ ҥ, C s, T t, U y, X x, H h, b b, b b, Yu u, I i . Painos käytti myös ylikirjaimia diakriittisiä merkkejä [4] .

Tätä painosta seurasivat muut - kristillisten uskonnollisten tekstien käännökset ja joukko alukkeita. Eri versioissa käytettiin aakkosten eri versioita. Joten vuoden 1893 aakkosessa aakkoset ovat hieman erilaiset: A a, G g, G̑ g̑, D d, I ja, K k, Ԟ ԟ, L l, M m, H n, Ҥ ҥ, C s, T t, U y, X x, X̑ x̑, H h, b b, b b, Yu yu, I i [5] . ("Aleutti-Kodiak-alkukirjassa" (1848) on annettu toisen, etäsukulaisen, mutta vieraan systeemisen Alutik - kielen, joka kuuluu eskimojupik -ryhmään, aakkoset : A a, G g, Ӷ ӷ, D d, F f, I i, K k, Ԟ ԟ, L l, M m, N n, Ҥ ҥ, P p, T t, U y, Ў ў, X x, H h, Sh w, b b, N s, b b , Yu u, I i [6] .)

Lähetyssaarnaajien julkaisu ja opetus kouluissa jatkui Alaskassa 1910-luvun alkuun asti, jolloin kaikki Aleutisaarten koulut muutettiin englanniksi opetusvälineeksi [7] . Käsinkirjoitetussa versiossa tätä aakkosta käytettiin kuitenkin ortodoksisten aleutien tarpeisiin ainakin 1980-luvun alkuun asti [8] [3] .

latinaa Yhdysvalloissa

Vuonna 1968 alkuperäiskansojen kielten opetus sallittiin jälleen Alaskan kouluissa. Tältä osin vuonna 1972 aleutin aakkoset kehitettiin latinalaisten aakkosten perusteella (perustuu Atka saaren murteeseen ). Vuodesta 1973 lähtien kirjoja on julkaistu ja opetettu kouluissa tällä aakkosella. Tämä aakkosto on yksi Veniaminov-aakkosten translitteroinnin muunnelmista [3] .

Aakkoset ovat seuraavat [9] :

A a Aa aa (Bb) Chch D d (Ff) G g X x Ĝ ĝ
X̂ x̂ HH minä i II II Kk l l hl hl M m hm hm
N n Hn hn Ngng Hng-hng (O o) (Pp) Q q (Rr) S s
T t U u uu uu (vv) W w Hw hw V v hy hy Zz

Aleuttilainen kirjoitus Neuvostoliitossa ja Venäjällä

Pieni ryhmä aleuteja asuu Venäjällä, komentajasaarilla . Heidän kokonaismääränsä on pieni ja pysynyt melko vakaana viimeisen sadan vuoden aikana - 584 ihmistä vuonna 1897 [10] , 482 henkilöä vuonna 2010 [11] , mukaan lukien noin 250 ihmistä itse Komentajasaarilla ( Nikolskoje -kylä ) [12] .

1930-luvun alussa Neuvostoliitossa kehitettiin latinalaistettujen aleutien aakkosten projekti, jonka tavoitteena oli opettaa komentajasaarten aleuteja heidän äidinkielellään. Aleuuttien [13] pienen määrän vuoksi tätä aakkostoa ei kuitenkaan otettu käyttöön eikä käytetty käytännössä: vain E. P. Orlovan kokoama käsinkirjoitettu aluke "Agadqix hanakux" (Auringonnousu) on säilynyt . Alla on aleutilaiset aakkoset , jotka hyväksyttiin ensimmäisessä koko Venäjän konferenssissa pohjoisten kansojen kielten ja kirjoittamisen kehittämisestä [ 14 ] :

Vuonna 1983 Neuvostoliitossa yritettiin luoda kyrillisiin aakkosiin perustuva aleutilainen kirjoitus. Asiantuntijat kehittivät aakkoset ja laativat käsikirjan opettajille, mutta se jäi käsikirjoitukseen. Vuonna 1994 julkaistiin aleutti-venäläinen ja venäjä-aleut-sanakirja tällä aakkosella. 1980-luvun puolivälistä lähtien aleutin kieltä on yritetty opettaa koulussa [15] .

Aleuttikyrilliset aakkoset [16] :

A a Ā ā ( b b ) ( sisällä ) G g Ӷ ӷ Gў gў ( D d ) D̆ d̆ ( E e ) (Hänen) ( joo yo ) ( F w ) K h Ja ja
Ӣ ӣ th ʼй ʼй K to Ӄ ӄ L l ʼL ʼl Mm mm N n ʼN ʼn Ӈ ӈ ʼӇ ʼӈ ( Oi voi ) (Ō ō)
( P p ) ( R p ) C kanssa T t sinä u Ӯ ӯ ( F f ) x x Ӽ ӽ ( C c ) HH ( Wh ) ( sinä sinä u ) ( Ъ ъ ) ( s )
(ы̄ ы̄) ( b b ) ( Ööh ) (Ē ē) ( juu joo ) (Yū yū) ( olen ) (I± i±) ʼ ʼЎ ʼў

Aakkosten vastaavuustaulukko

Taulukossa näkyy nykyaikaisten aleutilaisten kyrillisten ja latinalaisten aakkosten vastaavuus [16] .

Kyrillinen latinan kieli Kyrillinen latinan kieli Kyrillinen latinan kieli Kyrillinen latinan kieli Kyrillinen latinan kieli
a a yo - m m t t s -
ā aa ja - ʼm hm klo u ȳ -
b b h z n n ӯ uu b -
sisään v ja i ʼn h n f f uh -
G g ӣ ii ӈ ng X x ē -
ӷ e th y ʼӈ hng ӽ x̂ Yu -
gў w ʼth hy noin o c - Yu -
d - to k noin oo h ch minä -
ď d ӄ q P s sh - minä -
e - l l R r sch - ʼ h
ē - ʼl hl Kanssa s b - ʼў hw

Muistiinpanot

  1. ↑ Pohjois-Amerikan intiaanien käsikirja: Kielet. V. 17 / William C. Sturtevant. - Valtion painotalo, 1996. - s. 25. - 957 s. — ISBN 9780160487743 .
  2. ↑ Vertaileva sanakirja kaikista kielistä ja adverbeista aakkosjärjestyksessä . - Pietari. , 1790-1791.
  3. ↑ 1 2 3 Knut Bergsland. Aleut kielioppi . - Fairbanks: Alaskan yliopisto, 1997. - P.  7-12 . - 400 kappaletta.  — ISBN 1-55500-064-9 .
  4. ↑ John Veniaminov. Osoitus tiestä taivasten valtakuntaan, opetus aleut-ketun kielellä . - M. , 1840. - 134 s.
  5. ↑ Aleut primer . - Pietari. , 1893.
  6. ↑ I. Tyzhnov. Aleutian-Kodiak primer = K̑i ԟtám shўida ashmukát. - Pietari. , 1848.
  7. ↑ E. V. Golovko. Aleut-verbin morfologia. Väitös filologisten tieteiden kandidaatin tutkintoa varten . - L . : Neuvostoliiton tiedeakatemian kielitieteen instituutin Leningradin haara, 1984.
  8. ↑ Alaskan ortodoksiset tekstit . Pohjois-Amerikan kaikkien pyhien ortodoksinen kirkko. Haettu 9. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 25. maaliskuuta 2015.
  9. ↑ E. V. Golovko. Aleuttikieli // Suuri venäläinen tietosanakirja. - M . : Suuri venäläinen tietosanakirja, 2005. - T. 1 . - S. 473 . — ISBN 5-85270-329-X .
  10. ↑ Venäjän valtakunnan ensimmäinen yleinen väestölaskenta vuonna 1897 Väestön jakautuminen äidinkielen, maakuntien ja alueiden mukaan . Demoskooppi. Käyttöpäivä: 9. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 4. helmikuuta 2012.
  11. ↑ Koko Venäjän väestölaskenta 2010 . Käyttöpäivä: 16. joulukuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 3. helmikuuta 2012.
  12. ↑ Mikrodataa vuosien 2002 ja 2010 väestönlaskennoista. (linkki ei saatavilla) . Haettu 14. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 27. maaliskuuta 2019. 
  13. ↑ E. V. Golovko. Aleutin kieli Venäjän federaatiossa. Filologian tohtorin tutkinto .. - Pietari. : Institute for Linguistic Research RAS, 2009. - s. 42.
  14. ↑ 1. koko venäläisen pohjoisten kansojen kielten ja kirjoittamisen kehittämistä käsittelevän konferenssin materiaalit. - M. - L. , 1932.
  15. ↑ Maailman kirjoitetut kielet: Venäjän federaation kielet / V. Yu. Mikhalchenko. - M. : Academia, 2003. - T. 2. - S. 17-26. — 848 s. - 1000 kappaletta.  — ISBN 5-87444-191-3 .
  16. ↑ 1 2 E. V. Golovko. Sanakirja aleutti-venäläinen ja venäjä-aleutti: opas peruskoulun oppilaille. - Pietari. : Kustantajan "Enlightenment" osasto, 1994. - S. 14. - 320 s. - 200 kappaletta.  — ISBN 5-09-002312-3 .