| Ancash Quechua | |
|---|---|
| oma nimi | Anqash rimay |
| Maat | Peru |
| Alueet | Ancash , jotkin Huanucon alueen provinssit |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 1 miljoona ihmistä |
| Luokitus | |
| Kategoria | Etelä-Amerikan kielet |
| Ketšua I | |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | sisältyy que |
| ISO 639-3 |
qwa (Korong-ketsua); qwh (Waylas Quechua); qws (pohjoinen konchukos-ketsua); qxn (Sioua Quechua); qxo (Eteläkonchukos-ketsua); qvn (Huamalies Quechua). |
| Maailman kielten atlas vaarassa | 997 |
| Glottolog | huay1239 |
Ancash Quechua ( espanjaksi: quechua ancashino ) on kieli, joka kuuluu Keski-ketsuaanien kieliryhmään . Se jakautuu useisiin keskenään ymmärrettäviin murteisiin. Liikenteenharjoittajien kokonaismäärä on noin miljoona ihmistä.
Ancash Quechua on levinnyt suurimmalle osalle Ancashin aluetta , pääasiassa ylängöillä, sekä Marañonin , Huacaibamban ja Huamaliesin maakunnissa , Huanucon departementissa . Monet Ancash Quechua -isoglossit ovat kuitenkin läsnä myös muissa Huanucossa, Etelä -Ancashissa ja Cahatambon maakunnassa olevissa ketsuan murteissa .
Ancash Quechuassa on kolme lyhyttä vokaalifoneemia ja kolme pitkää vokaalifoneemia.
| edessä | keskikokoinen | takaosa | |
| ylempi | iː_ _ | u ː | |
| jännittämätön yläosa | ɪ | ʊ | |
| rento alempi | ɐ | ||
| alempi | aː_ _ |
Allofonit /e̞/ ja /o̞/ (foneemit /ɪ/ ja /ʊ/ vastaavasti) lausutaan kosketuksessa /q/:n kanssa.
Callejón de Huylasissa sekä joillakin viereisillä alueilla esiintyy monoftongisaatioilmiötä (joidenkin diftongien siirtyminen pitkiksi monoftongeiksi. Lisäksi tällä alueella voi esiintyä pitkiä vokaalia pidentymisen seurauksena.
| Segmentti | Monoftongisaatio | Esimerkki | Käännös | ||
|---|---|---|---|---|---|
| ɐ | /ɐj/ | [eː] | / ɐjwɐj / _ _ | [ eː w eː ] | mennä |
| /ɐw/ | [oː] | / jɐw / | [ jo ] | Hei | |
| ɪ | /ɪj/ | [iː] *(kaikilla murteilla) | / pʊrɪj / | [ pʊɾiː ] | kävellä |
| /ɪː/ | [eː] | /pʊr iː / | [pʊɾ eː ] | [Minä menen | |
| ʊ | /ʊj/ | [iː] | / tiːpʊj / | [tiːp iː ] | syke (sydämen) |
| /ʊː/ | [oː] | / ʊɾkʊː / | [ ʊɾkː ] | otsani | |
| Labial | Alveolaarinen | Postiveolaarinen | Retroflex | Palatal | takaisin kielellinen | Uvular | Glottal | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| räjähtävä | s | t | k | q | |||||
| afrikkalaiset | ʦ | t͡ʃ | ʈʂ | ||||||
| frikatiivit | Kuuro | s | ʃ | χ | h | ||||
| ääneen saanut | ʁ | ||||||||
| nenän- | m | n | ɲ | ||||||
| Keskeiset likiarvot | w | ɾ | j | ||||||
| Lateraaliset approksimantit | l | ʎ | |||||||