Hebraismi (filologia)

Hebralaisuus  on lainaus- tai jälkipaperi heprean kielestä [1] . Lainauslähde voi olla myös nykyheprea .

Esimerkkejä hebraismista venäjäksi

Lainat kreikan kautta

Jotkut lainaukset hepreasta venäjään tulivat kreikan kielen kautta . Esimerkiksi,

• heprealainen שק (sak) ("laukku") > muu kreikka σάκκος "laukku" > venäjä sak , net [2]
• heprealainen כד (kad) ("kannu")> muu kreikka. κάδος "maljakko, kannu" > venäjä. " amme ", "tub" [3] .

Uskonnolliset juhlat

Suuri määrä hebraisuuksia tuli venäjän kieleen Raamatusta tai liittyy uskonnolliseen terminologiaan. Esimerkiksi Messias Mashiachista ( hepr. משיח ( mashíah) ‎ "voideltu"); halleluja , serafit , kerubi , Gehenna (paikan nimestä) ja monet muut sanat.

Lainaukset arabian kielellä

Kokonainen joukko sanoja tuli venäjän kieleen arabian kautta [4] . Esimerkiksi shaitan ("paholainen") on hepreasta. שטן ‏‎ saatana [5] [6] (vrt. saatana ).

Fraseologismit

Venäjän kieleen on päässyt paljon ilmaisuja Raamatusta [4] .

Esimerkiksi kasvosi hiessä (1. Moos. 3:19) , päässäsi (Sir. 27:28) ja muissa.

Itkevän ääni erämaassa ( Jes.  40:3 ) - Kuulujan ääni erämaassa (RBO-käännös). [7] [8]

Oikeat nimet

Suuri osa venäläisistä (ja yleisesti eurooppalaisista) nimistä on raamatullista heprealaista alkuperää [9] . Esimerkiksi nimillä Ivan , Anna , Semjon , Mihail on juutalaiset juuret. Kaikki nimet, joissa on pääte "-el", kuten Michael, Gabriel, Daniel, Ariel, Israel, Raphael, ovat löytäneet kristillisissä maissa feminitiivinsä : Michaela, Gabriella, Daniella, Ariella jne.

Jiddish

Jotkut seemiläistä alkuperää olevat sanat tulivat venäjän kieleen jiddishin kautta : Tales , Hochma ja muut. Monet näistä sanoista olivat alun perin osa varkaiden ammattikieltä (" feni "), jossa jiddishin ja aškenazin heprean lainausten määrä on erityisen havaittavissa [4] [10] [11] .

Esimerkiksi [12] [11] :

• "ksiva" ("asiakirja") - jiddiš כתיבה [ksívə] "koristekirje"
• "vadelma" ("bunkkeri, suoja, suoja", "kennel") - mahdollisesti hepreasta. מלונה "mökki"
• "leikkiä" ("paeta, paeta") - jiddish מאַכן פּליטה [máxn̩ plejtə] "paeta"
• "havir" ("se, jolle varastettu lompakko annetaan hälytyksen sattuessa") - jiddiš חבר [xávər] "ystävä"
• "hevra" ("varkaiden jengi") - jiddiš חברה [xévrə] "yritys"
• "hochma" ("vitsi, vitsi") - jiddish חכמה [xóxmə] "viisaus, vitsi"
• "shaher-maher" ("petollinen kauppa") - saksa. jiddish שׂאַכערן‎ [sáchərn] "kauppaa"
• "shitvis/shutvis" ("varkaiden jengi") - jiddiš שותפות [ʃútfəs], [ʃítfəs]) "kumppanuus"
• "shmira" ("vartija") - jiddiš שמירה [ʃmírə] "suoja, talisman"

Lainauksia modernista hepreasta

Viime vuosikymmeninä tietty määrä sanoja on tullut venäjän kieleen nykyhepreasta [4] . Esimerkiksi kibbutz , knesset , aliyah , ulpan .

Katso myös

• semitismit

Muistiinpanot

1. ↑ O. S. Akhmanova. Kielellisten termien sanakirja .
2. ↑ Vasmerin etymologinen sanakirja Sak Vasmerin sanakirjassa
3. ↑ Vasmerin etymologinen sanakirja
4. ↑ 1 2 3 4 Dr. Baruch Podolsky . Venäjän-heprean kielen kontaktien historiasta // Tri Baruch Podolskyn suuri heprea-venäläinen-heprea-sanakirja ja tohtori Baruch Podolskyn heprean oppimisohjelmat.
5. ↑ Oxford Dictionary Arkistoitu 31. tammikuuta 2016 Wayback Machinessa Arabia šayṭān hepreasta śāṭān. (Englanti)
6. ↑ The American Heritage Dictionary arkistoitu 1. helmikuuta 2016 Wayback Machinessa arabia šayṭān, kieli Ge'ez śayṭān, aramea sāṭānā, heprea  śāṭān
7. ↑ Biblezoom - Raamatun tekstin syvällinen tutkimus. Sitä suositellaan kirkkojen pastoreille, opettajille ja teologisten oppilaitosten opiskelijoille. . biblizoom.ru Haettu 28. joulukuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. joulukuuta 2019. (määrätön)
8. ↑ Is.40 . azbyka.ru. Haettu: 28.12.2019. (Venäjän kieli)
9. ↑ Pankin V. M., Filippov A. V. Kielikontaktit: lyhyt sanakirja, Flint, 2011 hebraismit
10. ↑ Zalman Kaufman. nro 32, s. 81-97. - In: Venäjän kirjallisuuden juutalaiset siksakit // "Juuret".
11. ↑ 12 Paul Wexler . Hebräische und aramäische Elemente in den slavischen Sprachen: Wege, Chronologien und Diffusionsgebiete  (saksa)  // Zeitschrift für Slavische Philologie: aikakauslehti. - 1983. - Bd. 43 . - S. 229-279 .
12. ↑ Alla Kucherenko. Xiva virtahepolle (16. elokuuta 2006). Haettu 23. tammikuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 5. helmikuuta 2016. (määrätön)