Geiro, Regis

Régis Gayraud ( fr.  Régis Gayraud ; s. 1959 , Pariisi ) on ranskalainen slavisti , kääntäjä . Venäjän avantgardin tutkija, Iljazd - asiantuntija . Slavistien professori Blaise Pascal -yliopistossa Clermont -Ferrandissa .

Elämäkerta

Régis Gueiraud syntyi vuonna 1959 Pariisissa näyttelijäperheeseen. Regisin isä, joka valitsi taiteellisen uran 20-vuotiaana, lauloi operetissa ja palveli muun muassa Folies Bergère -teatterissa . Hänen isänsä taiteellisessa ympäristössä oli monia ensimmäisen muuttoaallon venäläisiä , joiden kanssa hän oli ystäviä. Isä Régis Geiron tytär ensimmäisestä avioliitostaan, jonka hän kasvatti yksin, varttui venäläisten keskuudessa, valmistui Sorbonnessa venäläiseksi ja meni naimisiin venäläisen Manuilovin kanssa ottamalla hänen sukunimensä [1] .

Régis Geiro ja hänen vanhempi veljensä Joel syntyivät isänsä toisessa avioliitossa, ja heidän vanhempansa jatkoivat kommunikointia venäläisten kanssa - jopa heidän poistuessaan lavalta. Venäläisten ystävien neuvosta Régisin isä taiteellisen uransa päätyttyä alkoi työskennellä taksinkuljettajana ("Tämä on hienoa työtä, voit seistä jossain parkkipaikalla, jossa takseille ei ole erityistä kysyntää, ja lukea kirjoja! ”) [1] .

Isäni venäläiset ystävät vierailivat usein talossamme. Ja erityisesti muistan yhden henkilön, jota me lapset kutsuimme Vova-sediksi. Hän oli perheemme suuri ystävä. Tuli usein meille. Vaikka hän kärsi astmasta, hän kiipesi portaat seitsemänteen kerrokseen. Ja veljeni ja minä opimme häneltä ensimmäiset venäjän sanat. Entinen merimies, hän oli myös hyvä piirtäjä ja opetti meille piirtämistä. Erittäin nöyrä, lempeä, poikkeuksellinen ystävällisyys. Meille kommunikointi hänen kanssaan oli eräänlaista runoutta. Hän toi aina jotain venäläistä, esitti kerran ikonin, näytti vanhoja valokuvia, kertoi aivan hurmaavia venäläisiä tarinoita. Ja ajattelen usein, että Vovan-sedän ansiosta aloin opiskella venäjää. <...> ... Koko ilmapiiri hänen kanssaan kommunikoinnissa oli täysin erilainen kuin ympärillämme tavallisessa elämässä. Se oli sisäänkäynti toiseen maailmaan, ainakin meistä lapsista näytti. Mutta tämä tunne jäi mieleeni. Sitä on myös vahvistettu ja kehitetty. Toinen muisto. Kun olin kymmenen vuotias, isäni vei meidät Etelä-Ranskaan lomien ajaksi. Hän halusi löytää ystävänsä, venäläisen taiteilijan Gruberin. Saavuimme tähän pikkukaupunkiin ja sitten saimme tietää, että Gruber oli kuollut, mutta he näyttivät meille talon, jossa hänen leski ja tyttärensä asuivat. Menimme sinne ja löysimme itsemme täysin venäläisestä ympäristöstä. Ja itse talo lukuisilla taiteilijan maalauksilla ja suurella umpeenkasvulla puutarhalla - kaikki tämä oli hyvin runollista [1] .

Kymmenenvuotiaana, lyseon kuudennella luokalla, Geiro alkoi vanhemman veljensä Joelin jälkeen opiskella venäjää saman opettajan johdolla kuin veljensä Juri Aleksejevitš Martinovski. (Joel siirsi kiinnostuksensa myöhemmin muinaiseen kreikkaan ja hänestä tuli klassisten kielten opettaja ja italian kielen kääntäjä ). [yksi]

Slavistien professori Blaise Pascal -yliopistossa Clermont-Ferrandissa [1] .

Ilja Zdanevitšin (Iljazd) työn johtava asiantuntija. Ilja Zdanevitšin, Aleksanteri Vvedenskin , Daniil Kharmsin , Kazimir Malevitšin , Vladimir Majakovskin , Igor Terentjevin , Boris Savinkovin ja useiden venäläisten nykykirjailijoiden teosten ranskan kielelle kääntäjä [1] .

Tieteellinen toiminta

Valmisteltiin julkaistavaksi maailman ensimmäiset kerätyt Iljazd -teokset venäjäksi.

Hän jäljitti venäläisen futurismin vaikutuksen ranskalaiseen avantgardiin , erityisesti Ilja Zdanevitšin ja Budutlyanin vaikutuksen lettrismiin (ensisijaisesti Isidor Izun työhön , joka käytti joitain venäläisten futuristien tekniikoita) [2] .

Palkinnot ja palkinnot

• Kansainvälinen merkki nimetty venäläisen futurismin isän David Burliukin mukaan [3]

Regis Geiro kirjallisuudessa

Régis Geiro on omistettu Sergei Biryukovin runolle "Oodi Regis Geirolle", joka sisältää erityisesti seuraavat rivit:

Bibliografia

• Poplavsky Boris . Yritys hyödyttömillä keinoilla: Tuntemattomia runoja. Kirjeet I. M. Zdanevichille / Kokoanut Regis Geiro. - M., Düsseldorf: Gilea , Blue Rider , 1997. - 160 s. - 1000 kappaletta.
• Geiro R. Ilyazd muotokuvissa ja luonnoksissa. M., Gilea-Iliazd-Club, 2015. 188 s.

• Ilja Zdanevichin arkistosta / Publ. R. Geiro // Menneisyys : Itä. kalenteri. Ongelma 5. M., 1991 . s. 123-164.
• Geiro R. Esipuhe // Iljazd (Ilja Zdanevich). Kokoelma teoksia 5 nidettä. - M., Düsseldorf, 1994. - T. 1 . - S. 14 .
• Gayraud R. Promenade autour de Ledentu le Phare // Iliazd. Ledentu le Phare. - Pariisi, 1995. - S. 95-97.
• Zdanevich I. Iliazda [: raportti] / Publ. R. Geiro // Runous ja maalaus: Teoskokoelma N. I. Khardzhievin muistoksi / Toim. M. B. Meilakh ja D. V. Sarabyanov . Moskova: Venäjän kulttuurin kielet , 2000 . s. 518-540. — ISBN 5-7859-0074-2
• Geiro R. Venäläisen avantgarden ryhmät ja lehdet Pariisissa (1920-1940) // Russian Paris. 1910-1960 / osavaltio. Venäjän museo ym. Almanakka. Ongelma. 35. Pietari, 2003. S. 65-70.
• Ilja Zdanevich (Iljazd) Kirjeet Morgan Philipsille Price / Esipuhe. ja huomata. R. Geiro. M.: Gilea, 2005, 192 s.
• Ilja Zdanevich (Iljazd) Futuristinen filosofia: Romaaneja ja tiukkaa draamaa / Esipuhe. R. Geiro; valmistautuminen teksti ja viestintä. R. Geiro ja S. Kudryavtseva, M.: Gilea, 2008,. 842 s.
• Ilja Zdanevich (Iljazd) Runollisia kirjoja. 1940-1971 / Esipuhe. ja kommentoida. R. Geiro, yhteensä. toim. S. Kudryavtseva, Moskova: Real Hylaea, 2014. 256 s.
• Ilja Zdanevich (Iljazd) Kachkarin kiipeily / Esipuhe. ja kommentoida. R. Geiro, comp. ja yleistä toim. S. Kudryavtseva, M. : Grundrisse, 2021. 208 s.
• Ilja Zdanevich (Iljazd) Paskatalo: raportteja ja puheita Pariisissa ja Berliinissä 1921-1926 / Kokoom., toimitettu. tekstit, intro. artikkeleita ja kommentteja. R. Gniro ja S. Kudryavtseva, yhteensä. toim. S. Kudryavtseva, M. : Gilea (In girum imus nocte et consumimur igni), 2021. 654 s.

• Boris Savinkov, Souvenirs d'un terroriste toim. Champ Libre, Pariisi, 1982.
• Ivan Barkov, Prov Fomitch, teoksessa La Chambre rouge , nro 3, 1984, s. 42-47
• Lioubov Kovalevska, L'Affaire de tous (Dossier Tchernobyl) , traduit de l'ukrainien, Iztok , nro 13 (syyskuu 1986), s. 32-38
• Déclaration de la Commission provisoire de koordination du NSZZ "Solidarnosc" à propos de la katastrofi de Tchernobyl, traduit du polonais, Iztok, nro 13 (syyskuu 1986) P.
• Roy Medvedev, En memoire de Vladimir Litvinov , Iztok , nro 13 (syyskuu 1986), s. 43-45
• Iliazd, Le Ravissement , toim. Alinea, 1987 (reed. trad. revue, toim. Ginkgo, 2021)
• Izvestia du Comité révolutionnaire de Kronstadt , toim. Ressouvenances, 1988
• Vladimir Maiakovski, kommentoi ça va ? , toim. Clémence Hiver, 1988 ISBN 2-905471-07-7
• Boris Souvarine, Sur Lénine, Trostski et Staline (préface et entretien avec Michel Heller), toim. Allia, 1990; ruoko. Allia, 2007
• Boris Souvarine, Controverse avec Soljénitsyne (Préface de Michel Heller), toim. Allia, 1990
• Konstantin Vaguinov, Harpagoniade (1er chap.), julkaisussa Sauf-conduit n°2, toim. L'Âge d'homme, 1990, s. 141-142
• Igor Terentiev, Un record de tendresse , suivi de Iliazd , l'Iliazde, toim. Clemence Hiver, 1990
• Iliazd, Lettres à Morgan Philips Price , éd. Clemence Hiver, 1990
• Vladimir Voïnovitch, Les Aventures du soldat Ivan Tchonkine , skenaariot ja dialogit par l'auteur d'après son son, en vue d'une -sovitus cinématographique (ei julkista, elokuva realisé)
• Mikhaïl Iampolski, L'Intertexte contre l'intertexte ( Un chien andalou de Luis Buñuel), julkaisussa Études de lettres , revue de la faculté des lettres de l'université de Lausanne, n°2-1993, s. 79-110
• Mikhaïl Iampolski, L'Intertexte déconstructiviste 1 : la question de La Dentellière et L'Intertexte déconstructiviste 2 : la question des ânes pourris , in Revue belge du cinéma , nro 33-34-35 Un chien andalou : luennot, et 19 s. 67-70 et s.|15-118
• Elie Eganbury (Iliazd) , Nathalie Gontcharova, Michel Larionov, toim. Clemence Hiver, 1995
• Kazimir Malevitch, La Paresse comme vérité efektīva de l'homme , toim. Allia, 1995
• Michel Larionov, Manifestes , toim. Allia, 1995
• Victor Chklovski, Le Cornet de papier , teoksessa "Anthologie du cinéma invisible", tekstit réunis par C. Jacominot, toim. Jean-Michel Place/Arte painokset, 1995 (yhteistyö)
• Les Formalistes russes et le cinéma , textes de V. Chklovski et B. Eikhenbaum sur le cinématographe, toim. Nathan-Université, 1996, ruoko. L'âge d'homme, 2008 (yhteistyö)
• Alexandre Vvedenski (runoilija)|Alexandre Vvedenski, Un sapin de Noël chez les Ivanov , toim. Allia, 1996, 73s
• Gueorgui Kovalenko, La Peinture cubo-futuriste d'Alexandra Exter , julkaisussa "Ligeia, dossiers sur l'art", nro 21-22-23-24, lokakuu. 1997 - kesäkuu 1998,
• Vladimir Poliakov, Le Manifeste futuriste en tant que forme artistique , julkaisussa "Ligeia, dossiers sur l'art", nro 21-22-23-24, lokakuu 1997-juin 1998, s. 134-161
• Andreï Dmitriev, Le Fantôme du théâtre , roomalainen, ed. Fayard, 2004, 160 s. ISBN 2-213-62124-1
• Leonide Dolgopolov, La Poésie russe de la fin du XIXe siècle , julkaisussa Histoire de la littérature russe , tome 3: le temps du roman , toim. Fayard, 2005, s.
• Leonide Dolgopolov, Konstantin Sloutchevski , teoksessa Histoire de la littérature russe , tome 3: le temps du roman , toim. Fayard, 2005, s.
• Lev Ozerov, Konstantin Fofanov , teoksessa Histoire de la littérature russe , tome 3: le temps du roman , toim. Fayard, 2005, s.
• Olga Sedakova, La reception de Nikolaï Nékrassov , julkaisussa Histoire de la littérature russe , tome 3 : le temps du roman , toim. Fayard, 2005, s.
• Valéri Iskhakov, Une autre vie — une autre histoire , teoksessa La Prose russe contemporaine: nouvelles choisies , toim. Fayard, 2005, s.
• Alexandre Khourguine, Un truc idiot , teoksessa La Prose russe contemporaine: nouvelles choisies , toim. Fayard, 2005, s.
• Sergueï Nossov, Voyage en Amérique , teoksessa La Prose russe contemporaine: nouvelles choisies , toim. Fayard, 2005, s.
• Andreï Dmitriev, Retour , Andreï Dmitriev, Au tournant du fleuve , suivi de Retour , éd. Fayard, 2006, P. ISBN 2-213-62984-6
• Vilen Gorski, La Laure des grottes de Kiev , julkaisussa Les Sites de la mémoire russe , t. 1: Géographie de la memoire russe , (oh. G. Nivat), toim. Fayard, 2007, s.
• Sergueï Bytchkov, Les Écoles ecclésiastiques russes , paikassa Les Sites de la mémoire russe , t. 1: Géographie de la memoire russe , (oh. G. Nivat), toim. Fayard, 2007, s.
• Vilen Gorski, L'Académie spirituelle de Kiev , julkaisussa Les Sites de la mémoire russe , t. 1: Géographie de la memoire russe , (oh. G. Nivat), toim. Fayard, 2007, s.
• Mark Kharitonov, Amores novi , toim. Fayard, 2007, 128 s. ISBN 978-2-213-60742-9
• Victor Chklovski, L'Art comme procedé , toim. Allia, 2008, 50 s. ISBN 978-2-84485-267-0
• Valéri Iskhakov, Lecteur de Tchékhov , toim. Fayard, 2008, 252 s. ISBN 978-2-213-63174-5
• Mark Kharitonov, Projet Solitude , toim. Fayard, 2010, 242 s. ISBN 978-2-213-63171-4
• toim . _ _ _ _ _ Le Minotaure/Archives artistiques, 2016, 112 s. ISBN 978-2-916775-33-3
• Nikolaï Fiodorov, Philosophie de l'œuvre commune , yhteistyö Françoise Lesourd (oh.), Gérard Conio et Luba Jurgenson, Geneve: Éditions des Syrtes, 2021, Malli:Nb s. ISBN 978-2-940701-02-5

• Biryukov Sergei. Siitä, kuinka ranskalaisesta älymystöstä tuli venäläinen kirjailija, ja monista muista asioista Sergei Biryukovin ja Régis Geyrot'n keskustelussa  // Lapset Ra . - 2012. - Nro 7 (93) .
• Haastattelu Régis Geiron kanssa, TV-kanava Culture, 17. joulukuuta 2015

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 6 Biryukov Sergey . Siitä, kuinka ranskalaisesta älymystöstä tuli venäläinen kirjailija, ja monista muista asioista Sergei Biryukovin ja Régis Geyrot'n keskustelussa  // Lapset Ra . - 2012. - Nro 7 (93) .
2. ↑ Ivanov Victor . V. Khlebnikovin vuosipäivään. Venäläisen futurismin isän "merkki" Lyonissa  // RIA Sibir . - 2010 - 26. lokakuuta. Arkistoitu alkuperäisestä 30. syyskuuta 2015.
3. ↑ Kansainvälinen merkki, joka on nimetty venäläisen futurismin isän David Burliukin mukaan . Uusi venäläisen kirjallisuuden kartta . Haettu 29. syyskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 12. tammikuuta 2015. (määrätön)
4. ↑ Biryukov Sergei . Oodi Régis Geirolle . Euraasian lehtiportaali. Haettu 30. syyskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 1. lokakuuta 2015. (määrätön)