Sisällisriita [1] tai riita on sisäinen konflikti , sota joidenkin yhteiskuntaryhmien tai yksilöiden välillä valtiossa (pääasiassa feodaalissa [2] ), myös pitkään jatkunut riita tai taistelu sosiaalisten ihmisryhmien , erityisesti perheiden tai klaanit .
Sisälliskiista alkaa siitä, että toinen osapuoli (joskus väärin) kokee toisen osapuolen hyökkäävän, loukkaantuneen tai loukkaantuneena, kun kukaan ei hillitse sitä, esimerkiksi Asturian kuninkaan Alfonso III : n aikana alkoi verinen sisälliskiista , ja vuonna 910 hän voitti hänen poikansa, luopui valtaistuimesta Garciasin hyväksi [3] . Voimakas katkeruuden tunne saa aikaan koston ja kostonhalun, mikä saa toisella puolella tuntemaan kaunaa ja kostoa . Kiistaa ruokkii jatkuvasti pitkäaikainen keskinäinen väkivalta . Tämä jatkuva provokaation ja koston kierre tekee kansalaiskiistan rauhanomaisen lopettamisen erittäin vaikeaksi. Niinpä prinssi Jaroslav Osmosmyslin kuoleman jälkeen vuonna 1187 Galician ruhtinaskunnassa syntyi sisällisriita hänen poikiensa Olegin ja Vladimirin välillä, jota Unkarin kuningas Bela käytti hyväkseen ja miehitti Galichin [4] .
Riidoissa on usein mukana alkuperäisten osapuolten perheenjäseniä ja/tai työtovereita. Siten ne voivat jatkua sukupolvien ajan ja kärjistyä äärimmäisiksi väkivallanteoksiksi . Ne voidaan tulkita sosiaalisten suhteiden äärimmäiseksi laajentumiseksi, joka perustuu perheen kunniaan.
Varhaismodernin kauden alussa riitoja pidettiin laillisina oikeudellisina välineinä [5] ja niitä säänneltiin jossain määrin. Esimerkiksi serbilainen kulttuuri kutsuu sisällisriitoja serbiksi. krvna osveta , joka tarkoittaa "verisotaa", jolla oli sanattomat mutta erittäin tärkeät säännöt. [6] Heimoyhteiskunnissa veririidat yhdistettynä verirahojen käyttöön toimivat tehokkaana sosiaalisen kontrollin muotona rajoittamaan ja tukahduttamaan konflikteja yksilöiden ja ryhmien välillä, jotka ovat sukulaisuussuhteessa , mikä kuvattiin artikkelissa " The World of Civil Strife" ( englanniksi "The Peace in the Feud" , antropologi Max Gluckman [7] vuonna 1955.
![]() | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |