Paula de Braganza | |
---|---|
portti. Paula de Bragança | |
| |
Brasilian prinsessa | |
17. helmikuuta 1823 - 16. tammikuuta 1833 | |
Syntymä |
17. helmikuuta 1823 Rio de Janeiro , Brasilian valtakunta |
Kuolema |
16. tammikuuta 1833 (9-vuotias) Rio de Janeiro , Brasilian valtakunta |
Hautauspaikka | Pyhän Antoniuksen luostari Rio de Janeirossa |
Suku | braganca |
Nimi syntyessään | Paula Marianna Joanna Carlota Faustina Matias Francisco Xavera de Paula Micaela Gabriela Rafaela Gonzaga de Braganza |
Isä | Pedro I |
Äiti | Maria Leopoldina Itävallasta |
Lapset | Ei |
Suhtautuminen uskontoon | katolisuus |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Paula de Bragança ( portti Paula de Bragança ), Paula Mariana Joana Carlota Faustina Matias Francisco Xavier de Paula Micaela Gabriela Rafael Gonzaga de Bragança , ( portti. Paula Mariana Joana Carlota Faustina Matias Francisca Xavilaga de Braganza , 1. helmikuuta 23. , Rio de Janeiro , Brasilian valtakunta - 16. tammikuuta 1833, ibid) - Brasilian prinsessa , Brasilian keisarin Pedro I :n ja hänen ensimmäisen vaimonsa Itävallan Maria Leopoldinan tytär .
Hänestä tuli perheen viides lapsi, kolmen vuoden ikäisenä hän menetti äitinsä. Hänen kuolemansa jälkeen Paula sisarustensa ja veljensä kanssa kasvatti kasvatusneuvojat. Prinsessa osallistui isänsä häihin, joka solmi toisen avioliiton Leuchtenbergin herttuatar Amelian kanssa , josta tuli Paulan äitipuoli. Vuoden 1832 lopussa prinsessa sairastui hyvin. Hän kuoli 16. tammikuuta 1833 9-vuotiaana ja haudattiin Rio de Janeiroon .
Paula syntyi 17. helmikuuta 1823 San Cristovanin kuninkaallisessa palatsissa , joka sijaitsee Rio de Janeirossa , Brasilian valtakunnan pääkaupungissa [1] . Hänestä tuli Brasilian keisarin Pedro I :n , Portugalin kuninkaan João VI :n ja Espanjan Carlota Joaquinan pojan sekä Itävallan Maria Leopoldinan , keisari Franz II :n ja Napolin Maria Teresan tyttären, perheessä viides lapsi ja kolmas tytär . Paulan kaksi vanhempaa veljeä kuolivat ennen hänen syntymäänsä. Perheeseen syntyi yhteensä seitsemän lasta, mukaan lukien Brasilian tuleva keisari Pedro II . Ristiäisissään, jotka pidettiin viikkoa hänen syntymänsä jälkeen, hänelle annettiin nimi Paula Marianna Joanna Carlota Faustina Matías Francisco Xavera de Paula Micaela Garbiela Rafaela Gonzaga de Bragança . Piispa José Cayetano da Silva Coutinho kastoi prinsessan Carmelin Neitsyt Marian katedraalissa Rio de Janeirossa . Viimeiset neljä nimeä annettiin perinteisesti kaikille Brasilian keisarillisen perheen jäsenille. Paula sai päänimensä São Paulon kaupungin kunniaksi , jossa Brasilian itsenäisyysasiakirja allekirjoitettiin [2] . Prinsessa Pauloa imetti märkähoitaja syntymästä lähtien [3] .
Äitinsä kautta prinsessa oli Ranskan keisari Napoleon I : n serkku ja Itävalta-Unkarin keisari Franz Josephin serkku [4] . Keisarin tyttärenä hänelle annettiin arvonimi "Hänen keisarillinen korkeutensa" tittelillä Don [5] .
Vuotta ennen Paulan syntymää, syyskuussa 1822, Brasilia julistettiin itsenäiseksi Portugalista. Prinsessan syntymän aikaan hänen isällä oli vain kaksi vanhinta tytärtä ja Paulan oli määrä olla neljäs Portugalin valtaistuimen perimysjonossa. Portugalin lain mukaan häntä pidettiin kuitenkin ulkomaalaisena, joka syntyi Brasilian itsenäistymisen jälkeen, ja näin ollen hänet suljettiin perintölinjan ulkopuolelle [6] . Mutta hänen vuonna 1819 syntynyt vanhempi sisarensa Maria oli perintölinjassa ja nousi Portugalin valtaistuimelle kuningas João VI:n kuoleman ja keisari Pedro I:n luopumisen jälkeen 2. toukokuuta 1826 [7] .
11. joulukuuta 1826 keisarinna Maria Leopoldina, Paulan äiti, kuoli [8] [9] . Hänellä oli keskenmeno [10] [11] . Oikeudessa oli huhuja, että keisari Pedro itse osallistui Leopoldinan kuolemaan puolisoiden välisen väkivaltaisen riidan aikana. Oletettavasti keisari löi häntä vatsaan, jolloin keisarinna sai keskenmenon, johon hän kuoli. Hovinrouva Domitila de Castro ja Itävallan Brasilian ministeri Philippe von Marechal olivat todistamassa riitaa. Myöhemmin Marenshal kiisti tiedot keisarin osallisuudesta kuolemaan ja sanoi vain, että puolisoiden välillä oli riitaa eikä mitään muuta [12] [13] .
Keisari kaipasi suuresti Maria Leopoldinaa. Kolme vuotta ensimmäisen vaimonsa kuoleman jälkeen hän meni naimisiin Ranskan keisarinna Josephine de Beauharnais'n tyttärentyttären, Leuchtenbergin herttuatar Amelien kanssa . Häät pidettiin 17. lokakuuta 1829 [14] . Ameliasta tuli keisarin viiden lapsen äiti ensimmäisestä avioliitostaan. Uudessa avioliitossa syntyi vain yksi tytär, prinsessa Maria Amelia , joka kuoli 23-vuotiaana tuberkuloosiin [15] .
Pedro I luopui Brasilian valtaistuimesta 7. huhtikuuta 1831 tukeakseen tytärtään Portugalin kruunuvaatimuksissa, kun Pedron veli Miguel otti vallan [16] . Keisari otti tittelin " Braganzan herttua " ja yhdessä toisen vaimonsa [17] kanssa, joka oli silloin raskaana, hänen vanhin tyttärensä ja sisarensa Infanta Ana de Jesus lähti Portugaliin [18] . Isänsä lapset eivät enää näe [19] . Ennen lähtöään entinen keisari jätti holhoojakseen brasilialaisen diplomaatin, tiedemiehen, filosofin ja runoilijan José Bonifacio de Andrada y Silvan [20] .
Keisarin lapset rakastivat aikaa yhdessä, olivat tottelevaisia, ja sisaret auttoivat kaikin mahdollisin tavoin veljeään Pedro II :ta , josta tuli isänsä luopumisen jälkeen keisari [21] . Lapset kävivät säännöllisesti kirkossa, opiskelivat, soittivat soittimia yhdessä opettajien kanssa [22] . 9. huhtikuuta 1831 Pedro II julistettiin virallisesti keisariksi [23] . Hän ilmestyi sisarustensa kanssa Keisarillisen palatsin parvekkeelle [24] [25] .
Paulaa kuvailtiin oikeudessa "Leopoldinan ja Pedron lapsista hiljaisimmaksi ja lempeimmäksi, hän valitti harvoin terveydestään, vaikka hän oli usein sairas lapsuudesta asti" [26] . Usein hän ei sairauden vuoksi voinut osallistua tunneille sisarten ja veljensä kanssa [26] . Vuoden 1831 puoliväliin asti hän vietti aktiivista elämäntapaa ja osallistui, kun hän ei ollut sairas, kaikkiin kirkon jumalanpalveluksiin ja luokkiin. Mutta vuoden 1832 lopussa prinsessa sairastui vakavasti. Historioitsija Roderick Barmen väitti, että hän oli sairas aivokalvontulehdukseen [27] . Tutkija Mick Isle kuitenkin kirjoittaa, että hän sairastui malariaan . Lääkärit pistivät prinsessalle kiniiniä , käsiteltiin iilimatoilla ja sinappilaastareilla ja levittivät syövyttäviä aineita iholle, mikä sai prinsessan "huutamaan kivusta" [28] .
Prinsessa Paula kuoli kuukautta ennen 10. syntymäpäiväänsä, 16. tammikuuta 1833 [27] . Saatuaan tietää tyttärensä kuolemasta Braganzan herttua, joka oli tuolloin Porton kaupungissa , antoi José Bonifacio de Andradalle ja Silvalle kaksi käskyä:
Ensinnäkin, säästä minulle yksi hänen kauniista hiuksistaan. Toiseksi, jättää hänen ruumiinsa Neitsyt Marian katedraaliin samaan paikkaan, jonne hänen äitinsä Leopoldina on haudattu, jonka vuoksi itken edelleen ... Pyydän sinua tekemään tämän ...
— [29]Paulalle järjestettiin ylelliset valtion hautajaiset, jotka järjestettiin uudelleen vasta keisarillisen prinssin Afonson , keisari Pedro II:n pojan, kuolemassa vuonna 1847. Hänet haudattiin Pyhän Antoniuksen luostariin Rio de Janeirossa [30] . Seuraavana vuonna Braganzan herttua ja entinen keisari kuoli [31] .
Brasilian Paula - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot |
---|