Käänteiset kysymys- ja huutomerkit

Käänteinen kysymysmerkki ( ¿ ) ja huutomerkki ( ¡ ) ovat välimerkkejä , jotka alkavat vastaavasti kysely- ja huutolauseet kirjallisesti joissakin kielissä, kuten espanjassa , asturiassa , galiciassa ja varaissa .

Espanjaksi niitä kutsutaan: käänteinen kysely ( signos de interrogacion ) ja huutomerkki ( signos de exclamacion ).

Käyttö

Käänteisiä kysymys- ja huutomerkkejä käytetään ennen kysely- ja huutolauseen ensimmäistä kirjainta.

Ortografía de la lengua castellanan (1754) toisessa painoksessa käänteisiä kysymys- ja huutomerkkejä suositellaan osoittamaan kysymyksen alkua ja huutomerkkiä vastaavasti. . Nämä säännöt tulivat kuitenkin hiljalleen käyttöön. . Siellä on 1800-luvun kirjoja[ mitä? ] , johon näitä merkkejä ei ole kirjoitettu.

Niitä voidaan myös yhdistää useilla tavoilla ilmaisemaan kysymyksen yhdistelmä yllätyksellä tai epäuskolla. Alkumerkit näkyvät yleensä lauseen lopussa tavallisilla kysymys- ja huutomerkeillä (?, !), joita käytetään useimmissa eurooppalaisissa kielissä. On myös huomattava, että käänteiset merkit sijoitetaan tavallisten alapuolelle, eli ne ylittävät rivin alarivin. Espanjan kielessä käänteiset kysymysmerkit ja huutomerkit ilmestyivät vasta 1700-luvun puolivälissä, mutta ne eivät yleistyneet heti. Tällä hetkellä englannin kielen vaikutuksen alaisena on käänteinen suuntaus - laittaa kyltit vain loppuun. Espanjan kielen kuninkaallinen akatemia ( espanja:  Real Academia Española ) ehdotti käänteisiä merkkejä ensimmäisen kerran vuonna 1754 , ja ne otettiin käyttöön seuraavan vuosisadan aikana [1] .

Tietokoneissa käänteisiä merkkejä tukevat useat standardit, mukaan lukien ISO 8859-1 , Unicode ja HTML . Ne voidaan asettaa suoraan espanjankielisissä maissa käytettäviksi suunnitelluista näppäimistöistä tai vaihtoehtoisilla menetelmillä muilla näppäimistöillä. Käänteisiä huuto- ja kysymysmerkkejä voidaan myös kirjoittaa Compose -näppäimellä järjestelmissä, joissa sitä tuetaan.

Jotkut kirjoittajat eivät käytä näitä merkkejä lyhyissä lauseissa. Sama sääntö pätee katalaaniin [2] .

Nobel-palkittu Pablo Neruda kieltäytyi käyttämästä ylösalaisin olevaa kysymysmerkkiä [3] .

Kun kirjeenvaihtaja on Internetissä, hän voi jättää käänteiset merkit pois kirjoittamisajan säästämiseksi.

Historia

Käänteisiä kysymys- ja huutomerkkejä käytetään laajalti espanjassa ja toisinaan joissakin sen alkuperässä, kuten vanhassa galiciassa (nyt hyväksyttävä, mutta ei suositella) tai katalaanissa , sekä varain ja asturian kielessä. Espanjaksi niitä kutsutaan käänteiseksi kyselyksi (signos de interrogación ) ja huutomerkiksi ( signos de exclamación ). Espanjan kielessä kirjoitettaessa kysymys- ja huutomerkit sijoitetaan sekä lauseen loppuun että alkuun: vain alussa nämä merkit ovat "ylösalaisin" [4] .

1800-luvulla portugalin kieleen yritettiin ottaa käyttöön käänteisiä kysymys- ja huutomerkkejä , kuten mainitaan kirjassa Napoleão Mendes de Almeida  - "Metodical Grammar", kappale 970. Nämä merkit eivät kuitenkaan juurtuneet portugalin kieleen. Kieli.

Säännöt

• Kysymysmerkki el signo de interrogación ei sijoiteta vain lauseen loppuun, vaan myös alkuun käänteisenä ¿?.
• Huutomerkki el signo de admiración sijoitetaan myös käänteisenä ¡!:n alkuun, ja lauseen keskelle voidaan sijoittaa myös huutolause [5] .

Käyttöesimerkkejä

• ¿Como estas? (Mitä kuuluu?)
• ¿Qué día de la semana es hoy? (Mikä viikonpäivä tänään on?)
• ¡Hola! (Hei!)
• ¡Adios! (Hyvästi!)
• ¡¿Qué hases?! (Mitä sinä teet?!)
• ⸘Qué haces‽ (Mitä sinä teet‽) ( interrobangin käyttö ei ole yleistä)

Muistiinpanot

1. ↑ John Foley. Merkkien ja symbolien tietosanakirja. – Guinness. - M .: Veche, 1997. - S. 94-95. — 511 s. — ISBN 5-7838-0153-4 .
2. ↑ Institut d'Estudis Catalans (1996), Els signes d'interrogació i d'admiració (Acord de l'11 de juny de 1993) , Documents de la Secció Filològica , voi. III, s. 92–94 , < http://www.iecat.net/institucio/seccions/Filologica/llenguacatalana/documentsnormatius/docsf2.htm > Arkistoitu 6. syyskuuta 2011 Wayback Machinessa 
3. ↑ Pablo Neruda, Antología Fundamental (linkki ei saatavilla) . Arkistoitu alkuperäisestä 25. huhtikuuta 2012.  (määrätön)  (556 KB) , (kesäkuu 2008). ISBN 978-956-16-0169-7 . s. 7   (espanja)
4. ↑ Matveev S. A. Nopea espanja. Espanjan pikakurssi 30 päivässä. - Moskova: AST, 2015. - S. 12. - 288 s. - ISBN 978-5-17-088921-1 .
5. ↑ G. G. Dzhanpoladyan. Kaikki espanjan kielen säännöt kaavioissa ja taulukoissa. - M . : Astrel, 2013. - S. 250. - 269 s. - ISBN 978-5-271-46242-9 .

Linkit

• ¿ osoitteessa Scriptsource.org 
• ¡ osoitteessa Scriptsource.org