Pozhenyan, Grigori Mihailovitš
| Grigory Pozhenyan | ||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 20. syyskuuta 1922 | |||||||||||||||||||||||||||||
| Syntymäpaikka | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Kuolinpäivämäärä | 20. syyskuuta 2005 (83-vuotias) | |||||||||||||||||||||||||||||
| Kuoleman paikka | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Kansalaisuus (kansalaisuus) | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Ammatti | runoilija , lauluntekijä , käsikirjoittaja | |||||||||||||||||||||||||||||
| Suunta |
sosialistinen realismi , realismi |
|||||||||||||||||||||||||||||
| Genre | runo | |||||||||||||||||||||||||||||
| Teosten kieli | Venäjän kieli | |||||||||||||||||||||||||||||
| Palkinnot |
|
|||||||||||||||||||||||||||||
| Palkinnot |
|
|||||||||||||||||||||||||||||
Grigory Mihailovich Pozhenyan ( 20. syyskuuta 1922 , Kharkov - 19. syyskuuta 2005 , Moskova ) - Neuvostoliiton ja Venäjän etulinjan runoilija, kirjailija, Moskovan kirjailijaliiton jäsen , kahdesti Venäjän valtionpalkinnon saaja, useiden käsikirjoitusten kirjoittaja . Suuren isänmaallisen sodan jäsen .
Elämäkerta
Syntynyt 20. syyskuuta 1922 Harkovassa. Isä - Mihail Abramovich (Aramovich) Pozhenyan [4] [5] [6] , armenialainen , yksi Harkovin traktoritehtaan perustajista ja Ukrainan siviili-, teollisuus- ja rakennusrakenteiden tutkimuslaitoksen johtaja Harkovissa [7] . Äiti Elizaveta Lvovna Kerner (1899–?), alun perin Elisavetgradista , juutalainen , lääketieteen kandidaatti [5] , työskenteli terapeuttina [8] , myöhemmin Harkovin lääketieteellisen instituutin ihmisen anatomian osastolla professori R. D. Sinelnikovin kanssa [9 ] ; kesäkuusta 1941 lähtien - lääketieteen majuri (3. luokan sotilaslääkäri), evakuointisairaalan nro 3336 terapeuttisen osaston päällikkö, sitten Leningradin rintaman nro 291 [10] , Punaisen ritarikunnan haltija Tähti [11] [12] , monografian kirjoittaja bilirubiinin vaihteluista lyijyn kanssa kosketuksissa olevien työntekijöiden veressä” (yhdessä I. M. Markuksen kanssa, Kharkov: Scientific Thought, 1928). Jotkut elämäkerran kirjoittajat tarjoavat erilaisia näkemyksiä runoilijan isän alkuperästä [13] [14] [15] [16] . Pozhenyanin Isänmaallisen sodan ritarikunnan I asteen [17] ja Punaisen tähden ritarikunnan [18] palkintolistoissa osseetien kansallisuus on ilmoitettu . Perhe asui Mordvinovski-kadulla, talonumero 17 [19] .
Vuonna 1939 hän valmistui Harkovin lukiosta nro 6. Hän lähti palvelemaan Mustanmeren laivastoon . Hän tapasi sodan Molotov-risteilijää koskevan ensimmäisen artikkelin esimiehenä.
Odessan puolustamisen aikana hän kuului 2. ratsuväedivisioonan tiedustelupurjehtijaryhmään. Pozhenyanin nimi on listattu 13 erityisen ansioituneen merimies-partiolaisen nimien joukkoon muistolaatalla, joka on kiinnitetty Odessassa osoitteessa Pasteur Street 27 sijaitsevan rakennuksen seinään [20] .
Hän aloitti taistelun sodan ensimmäisenä päivänä ensimmäisessä sabotaasiosastossa . Ensimmäinen räjäytetty silta - Varvarovsky , Nikolaev . Viimeinen on Belgradissa [21] .
Yhtenä taistelujaksona, johon Pozhenyan osallistui, viitataan usein elokuun 1941 operaatioon, kun joukko tiedustelupurjehtijia onnistui valloittamaan takaisin vedenottoaseman viholliselta Belyaevkassa , jonka romanialaiset joukot vangitsivat . Tiedustelijat yrittivät käynnistää irrotetut pumput ja toimittaa vettä sen puutteesta kärsivään Odessaan . Lähes kaikki operaatioon osallistuneet merimiehet kuolivat. G. Pozhenyan haavoittui, mutta hänet katsottiin kuolleeksi. Näihin tapahtumiin perustuen Grigory Pozhenyan kirjoitti käsikirjoituksen pitkälle elokuvalle " Jano ". Kun elokuva julkaistiin näytöille, tiedustelupurjehtijien saavutus tuli laajalti tunnetuksi.
Sevastopolista evakuoinnin jälkeen Grigori Poženjan lähetettiin yhdessä muiden merijalkaväen kanssa luultavasti Karjalassa taistelleeseen 67. sotilaskivääriprikaatiin. [22] (Monien Pozhenyanin kollegoiden suunta tiedustelupurjehtijien joukossa tähän kokoonpanoon on vahvistettu asiakirjoilla). Hän haavoittui kahdesti ja haavoittui kerran.
Aloitettuaan sodan punalaivaston sotilaana, hän päätti sen luutnanttina . Amiraali F. S. Oktyabrsky sanoi Grigory Pozhenyanin epätoivoisesta rohkeudesta sodassa :
”En ole koskaan tavannut laivastossani huligaanimpaa ja riskialttiimpaa upseeria! Yhtenäinen rosvo! Esittelin hänelle Neuvostoliiton sankarin tittelin! Ja sitten Eltigenin maihinnousun aikana hän heitti poliittisen työntekijän yli laidan! .. Luonnollisesti seurasi valitus sotilasneuvostolle. He alkoivat perustaa tuomioistuimen. Mutta he tulivat järkiinsä ja rajoittuivat siihen tosiasiaan, että he likvidoivat idean sankarista "
— Ivan Stadnyuk [23]Hän aloitti runouden kirjoittamisen ja julkaisun sodan aikana, vuonna 1943 hän oli sotilastoimittaja Karjalan rintaman 7. ilma-armeijan "Combat Watch" -sanomalehden [24] , myöhemmin - kirjeenvaihtaja "Red Chernomorets" -sanomalehdelle . 17] . P. I. Musyakovin kirjassa "Piiritetyssä Sevastopolissa. Krasny Chernomorets -sanomalehden kirjoittajat Grigory Pozhenyanista sanovat:
"Täällä Sevastopolissa ja ennen kaikkea laivastolehdessä paljastettiin Punaisen laivaston tiedustelijan Grigory Pozhenyanin merkittävä lahjakkuus."
- P. I. Musyakov [25]25. helmikuuta 1943 7. ilma-armeijan joukkojen määräyksestä 7. ilma-armeijan "Combat Watch" -sanomalehden sotilastoimittaja, nuorempi luutnantti G. M. Pozhenyan palkittiin mitalilla "Odessan puolustamisesta". Palkinnon hakemisen perusteita sisältävässä sarakkeessa ilmoitettiin: "Odessa. Tšernomortsevin erikoisyksikkö operaatioihin vihollislinjojen takana tiedusteluosaston komentajana elokuusta 1941 16. lokakuuhun 1941.
15. helmikuuta 1944 Mustanmeren laivaston komentajan nro 17c käskystä Krasny Chernomorets -lehden kirjeenvaihtaja, nuorempi luutnantti G. M. Pozhenyan sai Isänmaallisen sodan II asteen ritarikunnan. Palkintoluettelo (alunperin esitelty Punaisen tähden ritarikunnan myöntämistä varten), jonka BKA-71:n panssariveneen komentaja, nuorempi luutnantti Prokus allekirjoitti 16. marraskuuta 1943, ilmoitti:
"Toveri nuorempi luutnantti Pozhenyan kävi kahdesti sotilasoperaatiossa Eltigenin satamassa sanomalehden kirjeenvaihtajana. Koko kampanjan ajan loppuun saakka, jolloin vene joutui voimakkaaseen vihollisen tulipaloon, hän suoritti työnsä tallentamalla sotilaskampanjan yksityiskohtia. Kun vene seisoi ankarassa tulessa rantaan ja oli tarpeen purkaa nopeasti ammukset lastiruumasta ja veneiden keulasta. Pozhenyan yhdessä veneen hävittäjien kanssa, vaarasta huolimatta, osallistui aktiivisesti purkamiseen. Toisessa kampanjassa vähemmän vaarallinen toveri. Poženjan käyttäytyi vakaasti ja rohkeasti."
1. maaliskuuta 1944 nuorempi luutnantti G. M. Pozhenyan sai mitalin "Sevastopolin puolustamisesta". Palkinnon perusteena mainittiin: ”Komentaja on erotettu. merimiesten tiedusteluosasto osoitteessa 2 Kaval. divisioonat"
23. helmikuuta 1945 luutnantti G. M. Pozhenyanille myönnettiin mitali "Kaukasuksen puolustamisesta".
28. toukokuuta 1945 Mustanmeren laivaston komentajan nro 87s käskystä Krasny Chernomorets -lehden kirjeenvaihtaja, luutnantti G. M. Pozhenyan sai Isänmaallisen sodan I asteen ritarikunnan. Krasny Chernomorets -lehden päätoimittajan eversti Plesko allekirjoittamassa palkintolistassa (alun perin esitetty Punaisen lipun ritarikunnan myöntämistä varten)
"Krasny Chernomoretsin kirjeenvaihtaja, luutnantti Pozhenyan Grigory Mihailovich, oli suoraan mukana kaikissa laivaston hyökkäysoperaatioissa: Novorossiyskin vapauttamisessa, Kertšin vapauttamisessa, Sevastopolin vapauttamisessa ja maihinnousuoperaatioissa laivaston länsirannikolla. Musta meri. Kirjeenvaihtajana hän osoitti itsensä näissä operaatioissa energisenä, aloitteellisena työntekijänä, upseerina - rohkeana ja vankkumattomana. Luutnantti Pozhenyan osallistui aktiivisesti Kerchin lähellä marssivien Krasny Chernomoretsien vapauttamiseen, laskeutuessa Krimille, lähellä Sevastopolia, sen vapauttamistaistelujen aikana ja Constantassa, ensimmäisen kuukauden aikana joukkojemme saapumisen jälkeen Romaniaan. Hän suoritti tehtävän tunnollisesti ja antoi kaikki huomattavat kykynsä ja voimansa asian hyväksi. Luutnantti Pozhenyan osallistui Odessan, Sevastopolin ja Kaukasuksen puolustamiseen. Aktiivisesta osallistumisesta laivojen ja yksiköiden taisteluoperaatioihin ja tunnollisesta työstä sanomalehdissä osoittaakseen Mustanmeren kansan sankaruutta ja rohkeutta Suuressa isänmaallissodassa luutnantti Pozhenyan on ansainnut Punaisen lipun ritarikunnan. jota anoin.
Pozhenyanin palkintoihin kuuluvat ns. "Eteläjousi " [ 26] , mitalisarja "Odessan puolustamiseksi", "Sevastopolin puolustamiseksi", "Kaukasuksen puolustamiseksi".
Jotkut julkaisut osoittavat, että Pozhenyan oli kahdesti ehdolla Neuvostoliiton sankarin titteliin [21] . Erityisesti Ivan Stadnyuk kirjoitti yhdestä sellaisesta ideasta lainaten amiraali F. S. Oktyabrskya [23] . Samanaikaisesti Neuvostoliiton sotilaiden "Kansan muisti" ja "Kansan feat" palkintojen perusteissa ei ole dokumentteja (realisoimattomia palkintoluetteloita tai palkintoja, joilla palkinnon asema on heikentynyt). Pozhenyanista tähän korkeimpaan arvoon.
Vuonna 1946 hän tuli M. Gorkin kirjalliseen instituuttiin (valmistui vuonna 1952), josta hänet erotettiin kahdesti häpeällisten ystävien ja opettajien ( P. G. Antokolsky ym.) tukemisesta.
G. M. Pozhenyanin ensimmäinen kirja oli runokokoelma "Tuuli merestä" (1955).
Grigory Pozhenyan osallistui elokuvien luomiseen : "Thirst" (1959), " Ei koskaan " (1962), "Farewell" (1966), "Juna kaukaiseen elokuuhun" (1971) ja muut. Laulu- ja runolevyjä julkaistiin 4 kappaletta .
Vuonna 1972 hän kirjoitti salanimellä Grivadiy Gorpozhaks (oikeiden kirjailijoiden nimien ja sukunimien yhdistelmä) yhdessä Vasili Aksjonovin ja Ovid Gortšakovin kanssa uuden parodian " vakoojatrilleristä ": " Jean Green on koskematon " [20] [ 27] .
Vuonna 1993 hän allekirjoitti neljäkymmentäkahden kirjeen .
Osallistui 9. toukokuuta 1997 päivätyn pääkaupunkishow'n " Field of Miracles " juhlapainokseen [28] .
Hän kuoli Moskovassa 19. syyskuuta 2005 83. syntymäpäivänsä aattona.
Hänet haudattiin Peredelkinon hautausmaalle [29] .
Kappaleet
G. Pozhenyanin lauluperintö sisältää yli kuusikymmentä kappaletta, joista monet sisältyivät Joseph Kobzonin , Juri Antonovin , Maya Kristalinskajan , Lev Leshchenkon , Muslim Magomajevin , Eduard Khilin , Oleg Anofrievin ja muiden kuuluisien esiintyjien ohjelmistoon. Hänen runoihinsa säveltäneitä säveltäjiä olivat muun muassa Andrei Petrov , Andrei Espay , Juri Saulsky , Jevgeni Stikhin , Eduard Kolmanovsky , Veniamin Basner , Mark Karminsky, elokuvaohjaaja Pjotr Todorovsky . Jotkut kappaleet ("Two Shores" elokuvasta "Thirst", musiikki A. Eshpay; " Song of a Friend " elokuvasta " The Way to the Pier ", musiikki A. Petrov; "Poppies", musiikki V. . Basner) olivat laajalti suosittuja.
Suurin osa kappaleista on luotu elokuvia varten. Seitsemän kahdeksasta Mikael Tariverdievin elokuvaan " Fewell " (1966) kirjoittamasta kappaleesta muodostivat syklin "Seitsemän laulua-resitatiivia Grigory Pozhenyanin säkeisiin" [30] .
G. Pozhenyan kirjoitti runoja laulusarjaan Juri Saulskyn musiikista Heinrich Böllin samannimiseen romaanin pohjalta lavastettuun näytelmään " Klovnin silmin läpi" Teatterin näyttämöllä . Moskovan kaupunginvaltuusto vuonna 1968. Teatterin lavalta soineet Gennadi Bortnikovin [31] esittämät kappaleet sisälsivät ohjelmistoonsa Elena Kamburova , Valentin Nikulin , Aleksanteri Gradsky , Valeri Leontiev , Valeri Obodzinsky .
| Lauluja Grigory Pozhenyanin runoista | |||
|---|---|---|---|
| Nimi | Musiikki | Esiintyjät | |
| Balladi lapsista (Linnut lentävät pesästä...) |
A. Zlotnik elokuvasta "Take Alive" |
I. Kobzon | |
| Balladi mastoista ("Ja lumi ei ole kevyttä, eikä ruoho ole ohutta ...") |
E. Stikhin | Jevgeni Stikhin | |
| Balladi miehistä ("Kun sodat alkavat...") |
A. Zlotnik elokuvasta "Take Alive" |
I. Kobzon | |
| Balladi sodan alusta (Se oli, se oli, se oli ...) |
A. Zlotnik elokuvasta "Take Alive" |
I. Kobzon | |
| Balladi kenttäpostista ("Meitä kaadetaan lyijyllä hyökkäyksessä...") |
A. Zlotnik elokuvasta "Take Alive" |
||
| Bird Ballad ("How I Wish...") |
E. Stikhin | Jevgeni Stikhin | |
| Rannat lähtevät ("Miksi on niin tuskallisen tukkoista...") |
Elmira Galeeva | Elmira Galeeva; S. Smagina ja Z. Eroshkina | |
| Klovnivalssi ("Elämän tärkkelyspitsi pyörii...") |
Y. Saulsky musiikista näytelmään "Through the Eyes of a Clown" |
G. Bortnikov; A. Gradsky; E. Kamburova; V. Obodzinsky; Ekaterina Efremova; | |
| Valkoisessa unessa | Pjotr Todorovsky elokuvasta "Pääkadulla orkesterin kanssa" |
Oleg Borisov | |
| Tule takaisin, sinusta tulee sankari | E. Stikhin elokuvasta "Following my course" |
I. Kobzon | |
| Uskon ("Riippumatta siitä, kuinka syksy juoksee...") |
E. Stikhin elokuvasta "Juna kaukaiseen elokuuhun" |
V. Nikulin | |
| Kevään kärsimys ("Ikkunan takana on kevätkevät...") |
E. Stikhin | N. Panteleeva ; V. Tolkunova | |
| Näin linnut lentävät... | M. Tariverdiev (sykli "Seitsemän laulua-resitatiivia Grigory Pozhenyanin säkeisiin") elokuvasta "Farewell" |
M. Tariverdiev | |
| Kaikki lentävät ("Jänis, valas ja mies...") |
S. Vasilchenko | Ryhmä "Dialogi" | |
| Kaikki toistaa itseään ("Toukokuun iltapäivällä ette näe toisianne...") |
E. Stikhin | Gully Chokheli ; G. Nenasheva ; G. Trofimov | |
| Kaikki mitä tulee tapahtumaan | V. Evushkin ; V. Popov |
V. Evushkin; V. Popov | |
| Anna ystävälle kaikki mitä voit | E. Stikhin | P. Todorovsky; V. Nikulin | |
| Kaksi rannikkoa ("Yö oli sadekuurojen kanssa...") |
A. Eshpay elokuvasta "Thirst" |
M. Kristalinskaya; G. Velikanova ; Rada Rai; V. Dvorjaninov; O. Nesterova; I. Ryzhova | |
| Kaksi pilveä ("Siellä on huomaamaton reuna...") |
P. Todorovsky | I. Brževskaja ; V. Troshin | |
| Kaksi kuilua ("Makaan ruohikolla, kuin lentäisin taivaalla...") |
A. Boldakov | Aleksei venäjä | |
| Delfiinit [Song-Fairy Tale] ("Sanon hyvästit - ja satulaan kynnyksestä...") |
M. Tariverdiev (sykli "Seitsemän laulua-resitatiivia Grigory Pozhenyanin säkeisiin") elokuvasta "Farewell" |
M. Tariverdiev; E. Kamburova; O. Dzusova | |
| Kaikille ihmisille ("Älköön tämä laulu ole uusi ...") |
Y. Saulsky | "Yhtyeen ystävyys"; O. Anofriev | |
| Ystävälle ("Mikä on minulle tuohon valkoinen nukka...") |
P. Todorovsky elokuvasta "The Southern Cross Above Us" |
G. Velikanova; O. Mityaev | |
| Yolka tammikuussa ("Yolka tammikuussa vanhana uudenvuodenaattona...") |
I. Legin | E. Kamburova | |
| Miksi ihmiset riitelevät ("Laakson kielojen kelloilla ...") |
E. Stikhin | G. Nenasheva | |
| Jänis pilvissä ("He sanovat, älä lopeta, älä lopeta…”) |
Kim Breitburg | Ryhmä "Dialogi" | |
| Peilit ("Peilit, peilit, kuinka moni teistä on ollut...") |
Y. Saulsky musiikista näytelmään "Through the Eyes of a Clown" |
G. Bortnikov; E. Kamburova; V. Obodzinsky | |
| Ja silti voitimme ("Mutta se oli alussa, en voi valehdella ...") |
P. Todorovsky elokuvasta "Pääkadulla orkesterin kanssa" |
O. Borisov | |
| Kapteeni ("Roar, goofy, oceans ...") |
Slava Chernikov M. Muromov |
Slava Chernikov M. Muromov | |
| Kun ulkona on pimeää | E. Kolmanovsky | M. Khatuntseva | |
| Kun yläpuolellasi ei ole taivasta... | M. Lifshits elokuvasta "Tigers on Ice" |
||
| Kehtolaulu ("Suschevskaya-kadulla on vanha taloni…") |
E. Rosner | L. Mondrus | |
| Lullaby ("Varjoisella kadulla on taloni ...") |
P. Todorovsky elokuvasta "Pääkadulla orkesterin kanssa" |
O. Borisov | |
| Lehdet pyörivät ("Ikkunan ulkopuolella lehdet pyörivät...") |
E. Stikhin | N. Panteleeva | |
| Rakas, odota meitä ("Kun erossa päivästä toiseen...") |
A. Petrov elokuvasta "The Ring from Amsterdam" |
V. Ferapontov | |
| Maki ("Fedyuninsky-kukkuloilla - hiljaisuus ...") |
V. Basner (kuulostaa elokuvassa "Take Alive") |
I. Kobzon; E. Gil; Yu Antonov; L. Leštšenko; I. Tochilin | |
| Marie [Fewell to the Beloved] ("Heiluttaa yötä lyhdyn ikkunassa...") |
Y. Saulsky musiikista näytelmään "Through the Eyes of a Clown" |
G. Bortnikov; E. Kamburova; V. Obodzinsky; A. Gradsky; A. Galkin | |
| Koneistaja ("Päivä ja yö, päivä ja yö...") |
A. Eshpay elokuvasta "Kuljettaja ajoi junaa" |
E. Kibkalo | |
| Klovnin rukous ("Kiitos, Herra, sinulle...") |
Y. Saulsky musiikista näytelmään "Through the Eyes of a Clown" |
G. Bortnikov; E. Kamburova; V. Obodzinsky; A. Pugacheva ; V. Leontiev | |
| Monologi ("Tarvitsen hyvin vähän ollakseni onnellinen...") |
M. Tariverdiev (sykli "Seitsemän laulua-resitatiivia Grigory Pozhenyanin säkeisiin") elokuvasta "Farewell" |
M. Tariverdiev | |
| Meri ei lopu mihinkään ("Ei ole sellaisia meriä, sellaisia saaristoja...") |
A. Petrov elokuvasta "Ring from Amsterdam" |
E. Gil | |
| Ei meille ("Lasten yli olevat pullot eivät soi meille...") |
A. Eshpay elokuvasta "Thirst" |
||
| Erottelulla ei ole tietä ("Ei ole syyllisiä ja oikeita...") |
Y. Saulsky | V. Tolkunova | |
| Tarvitset jonkun jota rakastaa... | P. Todorovsky elokuvasta "Elämä on täynnä hauskaa" |
P. Todorovsky; S. Yakovenko | |
| Mistä ystävällisyydestä | V. Evushkina | V. Evushkina | |
| Laulu Kladenetsin rakentamisesta ("Meidän täytyy kaivaa kaivo ...") |
E. Martynenko | E. Martynenko | |
| Laulu ystävästä ("Jos kaikille on vain yksi ilo...") |
A. Petrov elokuvasta "Tie laiturille" |
O. Anofriev; E. Gil; M. Magomaev; V. Nikulin; N. Rastorguev ; A. Chernetsky ; A. Tarzalainen | |
| Keväällä Odessa ("Ja taas minulla ei ole hauskaa kanssasi ...") |
E. Galeeva; V. Ivanov |
E. Galeeva; V. Levinson | |
| Aavistus ("Lumi syö sumun...") |
E. Galeeva | E. Galeeva | |
| Rommi ("rommi, rommi, musta rommi...") |
E. Martynenko | E. Martynenko | |
| Hyvää voitonpäivää, kapteeni! ("Se laskeutuu kuin pöly...") |
Y. Markelov | I. Kobzon | |
| Olet pian aikuinen... | M. Tariverdiev (sykli "Seitsemän laulua-resitatiivia Grigory Pozhenyanin säkeisiin") elokuvasta "Farewell" |
M. Tariverdiev | |
| Männyt ("Männyt keväällä vaikenevat ...") |
M. Tariverdiev (sykli "Seitsemän laulua-resitatiivia Grigory Pozhenyanin säkeisiin") elokuvasta "Farewell" |
M. Tariverdiev | |
| Kiirehdi tekemään hyviä tekoja | E. Shchekalev | E. Shchekalev ja lapsikuoro (taiteellinen johtaja N. Brazhkina) | |
| Maa Tra-la-la-la ("Olipa kerran sykambrioosi..." |
M. Tariverdiev elokuvasta "Farewell" |
O. Strizhenov | |
| Sinä ja minä ("Koskaan ei ole liian myöhäistä rakastaa") |
E. Stikhin | G. Chokheli; G. Trofimov | |
| Jokin ei toimi minulla... | E. Galeeva | E. Galeeva | |
| Mistä hän rakasti, mistä ei pitänyt... | V. Evushkina | V. Evushkina | |
| Tämä elämän pantomiimi... | Vjatšeslav Ivanov | Vera Ivanova | |
| Tämä valkoinen kaista | V. Ivanov | E. Smetanin | |
| Eräs joutui epätasaiseen taisteluun ("Se oli ...") |
E. Stikhin | V. Chemodanov | |
| Kaiverin nimesi | D. Smorgonskaja | V. Krivonos | |
| Tein päätöksen... | M. Tariverdiev (sykli "Seitsemän laulua-resitatiivia Grigory Pozhenyanin säkeisiin") elokuvasta "Farewell" |
M. Tariverdiev | |
| Olen vanhanaikainen kuin jackboot... | A. Ismagilov ; ? |
A. Ismagilov; Alexander ja Vladimir Frydenberg (duetto "Chizhi"); A. Kaydalov; A. Vdovin | |
| Olen sellainen puu ("Haluatko minun olevan kuin kuusi, vihreä...") |
M. Tariverdiev (sykli "Seitsemän laulua-resitatiivia Grigory Pozhenyanin säkeisiin") elokuvasta "Farewell" |
M. Tariverdiev; E. Kamburova; O. Dzusova |
Bibliografia
- 1955 - Tuuli merestä (runous); M., Neuvostoliiton kirjailija;
- 1956 - Myrskyiset yöt (esipuhe A. Makarov);
- 1960 - Elävien elämä;
- 1963 - Styopkinon meri;
- 1969 - Suuri tai hiljainen;
- 1971 - 30 vuotta myöhemmin (runot ja runot, esipuhe Y. Smeljakov. Odessa, Majak );
- 1973 - Mastot;
- 1975 - Talvitalo;
- 1977 - Tendrovskaya Spit;
- 1978 - Suosikit;
- 1978 - Fedyuninin korkeudet (runous);
- 1978 - Punainen unelma;
- 1981 - Unikot (runot ja runot);
- 1982 - Valittu (esipuhe I. Zolotussky);
- 1983 - Chase;
- 1985 - Upotus;
- 1987 - takaa-ajo;
- 1987 - Maan kukkulat;
- 1989 - Meren leipä;
- 1990 - Jäähyväiset merelle. Runoja. (E. Yu. Sidorovin esipuhe, Moskova, Kustantaja "Kniga", painanut First Model Printing House, 302 sivua, pienoiskoko 100 × 78 mm, levikki 7000 kopiota , suojapaperi, värikuvia);
- 1990 - 40 matinea (runous);
- 1995 - Sitkeytesi puolustaminen (runous);
- 1997 - Runot;
- 2001 - Asters (runoa ja proosaa, esipuhe F. Iskander );
- 2005 - Näin linnut lentävät pois ... (eri vuosien runoja, viimeinen elinikäinen painos; esipuhe Y. Solomonov).
Filmografia
- 1959 - " Thirst " (käsikirjoittaja ja sanoitus)
- 1960 - "Hurrikaania vahvempi" (sanoittaja)
- 1961 - " Kuljettaja ajoi junaa " (sanoittaja)
- 1962 - " The Way to the Pier " (sanoittaja)
- 1962 - " Ei koskaan " (käsikirjoittaja)
- 1964 - " Zastava Ilyich " ( cameo kohtauksessa " Runoilijoiden illat " ammattikorkeakoulussa )
- 1965 - " Lauvueen kuolema " (resitatiiviteksti)
- 1965 - "The Southern Cross Above Us" (sanoittaja)
- 1966 - Hyvästi ( käsikirjoittaja, ohjaaja, sanoittaja)
- 1971 - "Juna kaukaiseen elokuuhun" (käsikirjoittaja, runoja ja sanoituksia)
- 1971 - Tigers on Ice (sanoittaja)
- 1973 - " The Strongest " (sanoittaja)
- 1974 - " Seuraa kurssiani " (sanoittaja)
- 1974 - "Mikä hymy sinulla on" (sanoittaja)
- 1975 - "The Fearless Race Car Guys" (sanoittaja)
- 1981 - " Ring from Amsterdam " (sanoittaja)
- 1982 - "Running" (sanoittaja)
- 1982 - "Take Alive" (sanoittaja)
- 1986 - " Pääkadulla orkesterin kanssa " (sanoittaja)
Palkinnot
- Ritari "Ansioista isänmaalle" III asteen (6. lokakuuta 1997) - hänen suuresta panoksestaan venäläiseen kirjallisuuteen [32]
- kaksi Isänmaallisen sodan ritarikuntaa, 1. luokka (28.05.1945 [33] , 06.04.1985 [34]
- Punaisen tähden ritarikunta (15.02.1944 [35] )
- Kunniamerkin ritarikunta ( 17. syyskuuta 1982 ) - palveluksista neuvostokirjallisuuden alalla ja kuudennenkymmenennen syntymäpäivän yhteydessä [36]
- Mitali "Odessan puolustamisesta" [37]
- mitali "Sevastopolin puolustamisesta" [38]
- mitali "Kaukasuksen puolustamisesta" [39]
Palkinnot
- M. Gorkin mukaan nimetty RSFSR:n valtionpalkinto (1986) - runokokoelmasta "Pursuit" (1983)
- Venäjän federaation valtionpalkinto (1995)
Muistiinpanot
- ↑ Grigory Pozhenyan: miten hän asui ja työskenteli? Arkistoitu 5. syyskuuta 2015 Wayback Machinessa , shkolazhizni.ru .
- ↑ "Neuvostoliiton lauluntekijöiden muistolaatat avattiin Harkovassa" Arkistokopio 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa , dozor.kharkov.ua .
- ↑ Grigory Pozhenyanin muistolaatta Arkistokopio 8. elokuuta 2020 Wayback Machinessa , shukach.com.
- ↑ Tietoja Ugolyokista (Uusi aika) . Haettu 16. huhtikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2020.
- ↑ 1 2 Harkovin historiaa muistolaatoilla . Haettu 16. huhtikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 14. helmikuuta 2019.
- ↑ Ukrainan SSR:n korkeimman talousneuvoston Ukrainan siviili-, teollisuus- ja insinöörirakenteiden tutkimuslaitoksen tieteellisten julkaisujen kokoelmassa vuodelta 1933 Mihail Abramovich Pozhenyan (ensimmäinen toimittajaluettelossa) ja Ilja Jakovlevich Shtaerman on lueteltu joukossa. toimittajat .
- ↑ Pozhenyan M., Yaroshchuk V. Suunnittelun ja kirjanpidon organisointi on tärkein keino torjua rakentamisen tappioita. For Rationalization, 1930. No. 3, s. 20-21 Arkistoitu 30. elokuuta 2021 Wayback Machinessa (katso myös täältä Arkistoitu 30. elokuuta 2021 Wayback Machinessa )
- ↑ Kaikki Kharkiv (1930), s. 175 (103), Elizaveta Lvovna Kerner, yleislääkäri . Haettu 16. huhtikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 28. syyskuuta 2020.
- ↑ "Elämä on kuin Grigory Pozhenyanin meri". Arkistoitu 28. tammikuuta 2015 Wayback Machinessa "Armenian Hour", 27. lokakuuta 2012.
- ↑ Evakuaatiosairaala 3336 ("Meidän voittomme") . Haettu 16. huhtikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 8. tammikuuta 2020.
- ↑ "Äiti palasi kotiin 45:llä majurin arvolla" . Haettu 4. marraskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 19. elokuuta 2018.
- ↑ E. L. Kerner "Kansan muisti" -sivustolla . Haettu 16. huhtikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 13. elokuuta 2020.
- ↑ Andrey Krasnyashchikh . Kirjoittajat Harkovissa: Slutsky (alaviite 8, sit. Benedikt Sarnov "Viihdyttävä dialektiikka") Arkistoitu 8. helmikuuta 2020 Wayback Machinessa
- ↑ Mihail Ardov . Hän oli naapurini _ _ _ _ _ _
- ↑ Mihail Khazin . "Coast of Honor" arkistoitu 14. elokuuta 2020 Wayback Machinessa
- ↑ Benedict Sarnoff . Entertaining Dialectics Arkistoitu 30. elokuuta 2021 Wayback Machinessa
- ↑ 1 2 Julkinen sähköinen pankki "Ihmisten saavutus suuressa isänmaallissodassa 1941-1945" . Haettu 25. marraskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 2. joulukuuta 2013.
- ↑ Palkintolista "Kansan muisti" -sivustolla . Haettu 18. huhtikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 13. elokuuta 2020.
- ↑ Kaikki Kharkiv (1930), s. 87 (272), Elizaveta Lvovna Kerner . Haettu 16. huhtikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 28. syyskuuta 2020.
- ↑ 1 2 Stanislav Minakov. "The Red Dream of Grigory Pozhenyan" Arkistoitu 22. elokuuta 2019 Wayback Machinessa . "Yksi isänmaa", 20. syyskuuta 2011.
- ↑ 1 2 G. Pozhenyan. Lyhyt omaelämäkerta Arkistoitu 11. heinäkuuta 2014 Wayback Machinessa , 4. helmikuuta 2004, moscowwriters.ru .
- ↑ Kirjailija Gregory meni naimisiin: "Valitettavasti asun kuolleiden joukossa" - "FAKTAA" . Haettu 4. marraskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 19. elokuuta 2018.
- ↑ 1 2 Ivan Stadnyuk. Stalinin tunnustukset . - "Patriot", 1993. - S. 252. - 413 s.
- ↑ Ihmisten saavutus . www.podvignaroda.ru. Haettu 12. syyskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 24. syyskuuta 2015.
- ↑ P. I. Musjakov. Piirretyssä Sevastopolissa. Sanomalehden "Red Chernomorets" kirjoittajat. Arkistoitu 2. joulukuuta 2013 Wayback Machinessa , s. 502, imli.ru.
- ↑ Southern Bow -mitalisarja Arkistoitu 27. huhtikuuta 2017 Wayback Machinessa , livejournal.com
- ↑ Raevsky V. "Grivadiy Gorpozhaks: Jean Green on koskematon" Arkistoitu 3. joulukuuta 2013 Wayback Machinessa . Military Intelligence Veterans Fund, vrazvedka.com.
- ↑ Field of Miracles (9.05.1997) YouTubessa
- ↑ G. Pozhenyanin hauta Arkistokopio 3. joulukuuta 2013 Wayback Machinessa Celebrity Graves -verkkosivustolla.
- ↑ Grigory Pozhenyan Arkistoitu 15. marraskuuta 2013 osoitteessa Wayback Machine , 45parallel.net .
- ↑ Through the Eyes of a Clown Arkistoitu 30. marraskuuta 2012 Wayback Machinessa . Tietoja Heinrich Böllin romaanista ja Gennadi Bortnikovin näytelmästä, vilavi.ru.
- ↑ Venäjän federaation presidentin asetus 6. lokakuuta 1997 nro 1092
- ↑ Julkinen sähköinen dokumenttipankki "Feat of the People" . Haettu 25. marraskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 2. joulukuuta 2013.
- ↑ Julkinen sähköinen dokumenttipankki "Feat of the People" . Haettu 20. lokakuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 1. tammikuuta 2021.
- ↑ Julkinen sähköinen dokumenttipankki "Feat of the People" . Haettu 25. marraskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 2. joulukuuta 2013.
- ↑ Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 17. syyskuuta 1982 nro 7936-X "Kirjailija Pozhenyan G.M.:n myöntämisestä kunniamerkin kunniamerkillä" . Haettu 29. tammikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 29. tammikuuta 2018.
- ↑ Tietueen numero: 1530764033 Arkistoitu 12. helmikuuta 2012 Wayback Machinessa , 'Feat of the People'
- ↑ Tietueen numero: 1537252128 Arkistoitu 12. helmikuuta 2012 Wayback Machinessa , 'Feat of the People'
- ↑ Tietueen numero: 1537593601 Arkistoitu 12. helmikuuta 2012 Wayback Machinessa , 'Feat of the People'
Linkit
- Kirjailijan verkkosivusto resurssissa "Moskovan kirjailijat".
- Grigory Pozhenyan. Elokuva dokumenttisarjasta "Saaret". TV-kanava Kulttuuri .
- Grigory Pozhenyan . Sivustolla "Poems.ru"
- Grigory Pozhenyanin runot , grustno.hobby.ru
 Temaattiset sivustot | ||||
|---|---|---|---|---|
| ||||