Vastustajan työntö on tekniikka, jota käytetään
Kehitetty työntötekniikka sopivilla harjoitussarjoilla niiden kehittämiseen on tyypillistä sellaisille painille, joissa vastustajan karkottaminen kilpailualueelta ( ringout ) on tärkein tai yksi tärkeimmistä tavoista saavuttaa voitto kaksintaistelussa, esimerkiksi japanilaiseen sumopainiin ja joihinkin kansallisiin painityyleihin sekä kiinalaiseen kamppailulajiin Sanda . Kamppailulajeissa, joissa vallitsee iskutekniikka, työntö on yksi tavoista tuoda lähestyvä vastustaja ulos kliinisestä sopivalle etäisyydelle lyövää yhdistelmää varten, esimerkiksi korealaisessa taekwondon kamppailulajissa työntöjä (kutsutaan milgi ) ja push strikes ( miro ) ovat sallittuja toimia, joissakin kamppailulajeissa (esimerkiksi nykyaikaisessa nyrkkeilyssä 1970-luvulta lähtien) työntäminen voi olla kiellettyä säännöillä. Vaikka tietyn urheilulajin säännöt tai urheiluliiton säännöt pitävät työntöä kiellettynä tekniikkana, tämä ei estä urheilijoita sisällyttämästä sitä arsenaaliinsa (erinomaisten ammattinyrkkeilijöiden joukossa voidaan mainita George Foreman , jonka manageri Dick Sadler neuvotteli aiemmin taistelujen järjestäjien kanssa, että erotuomari ei pidä hänen taistelijansa toimia kehässä liian puolueellisena).
Sumopainissa, jossa työntötekniikkaa (nimeltään osi-zumoa , 押し相撲) on erityisesti kehitetty, on kaksi työnnön perustyyppiä työntöelimestä riippuen:
Rintatyöntö ( klassinen paini )
Headbutt ( vapaapaini )
Käsin työntö vartaloa vasten ( amerikkalainen jalkapallo )
Olkapään työntö ( Australialainen jalkapallo )
Olkapään työntö ( rugbyseitsemän )
Olkapään työntö ( rantarugby )
Käsin työntö kasvoille ( rugbyseitsemän )
itsepuolustuslajit | |||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ilman aseita |
| ||||||||||||||||||||
Aseella |
| ||||||||||||||||||||
Taistelujen muodot |
| ||||||||||||||||||||
Katso myös : Kamppailulajit • Käsitaistelu • Nyrkit • Itsepuolustus • Taistelu |