Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton keskuskomitea | |
---|---|
Neuvostoliiton keskuskomitea | |
| |
Organisaation tyyppi | yhteinen valtionpäämies [d] jahallintoelin |
Pohja | |
Neuvostoliiton perustamissopimus 1922 | 1922 |
selvitystilaan | |
Neuvostoliiton perustuslaki vuodelta 1936 | 1938 |
Alaosastot | Tieteellinen komitea |
Neuvostoliiton keskuskomitea ( Neuvostoliiton CEC ) on Neuvostoliiton korkein valtiovaltaelin vuosina 1922-1938, joka muodostettiin Neuvostoliiton liittokokouksissa ja joka kokoontui ajoittain (ja käytännössä - episodisesti) istuntoihin Neuvostoliiton liittokokoukset.
Neuvostoliiton CEC valitsi puheenjohtajiston, joka oli Neuvostoliiton korkein auktoriteetti istuntojen välisinä aikoina, sekä CEC:n varapuheenjohtajat liittotasavaltojen lukumäärän mukaan. Neuvostoliiton keskustoimeenpanevan komitean varsinaiset istunnot oli kutsuttava koolle kolme kertaa vuodessa ja ylimääräiset istunnot oli kutsuttava koolle Neuvostoliiton keskustoimeenpanevan komitean puheenjohtajiston asetuksella Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston tai Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston pyynnöstä. liittotasavallan keskustoimikunta. Käytännössä vuosina 1922–1937 pidettiin 8 neuvostokongressia ja 24 keskusjohtokomitean istuntoa , jotka kestivät 1–12 päivää . Suurin osa Neuvostoliiton keskustoimeenpanevan komitean istunnoista pidettiin Moskovassa , yksi Leningradissa ja yksi Tiflisissä [1] .
Neuvostoliiton CEC muodosti Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston, Neuvostoliiton korkeimman oikeuden . Hän oli tilivelvollinen Neuvostoliiton liittokokoukselle.
Vuoden 1936 perustuslain mukaan Neuvostoliiton liittokokouksen ja sen keskuskomitean korvasi vuodesta 1938 Neuvostoliiton korkein neuvosto [2] korkeimpana valtiovallan elimenä .
Vuoteen 1924 asti Neuvostoliiton keskuskomitea oli yksikamarinen elin, joka perustettiin 1999-luvun 1999 artiklan perusteella. Neuvostoliiton perustamissopimuksen 6 artikla [3] . Koostui 371 liittotasavaltojen edustajasta, jotka valittiin suhteessa niiden väestöön. KVK:n puheenjohtajisto valittiin 19 jäsenenä .
Neuvostoliiton vuoden 1924 perustuslain [4] mukaan se koostui kahdesta kamarista: liittoneuvostosta ja kansallisuuksien neuvostosta . Keskushallituksen puheenjohtajistoon valittiin 21 henkilöä, ja siihen kuuluivat keskushallituksen puheenjohtajat, puheenjohtajiston sihteeri sekä liiton neuvoston ja kansallisuuksien neuvoston puheenjohtajisto.
RSFSR: stä
Ukrainan SSR:stä
Valko - Venäjän SSR:stä
ZSFSR :stä
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
---|
Neuvostoliiton keskuskomitean puheenjohtaja | ||
---|---|---|
Puheenjohtajiston puheenjohtaja Mihail Kalinin ( Venäjän SFSR :stä ) Grigori Petrovski ( Ukrainan SSR :stä ) Alexander Chervyakov ( BSSR :stä ) Mikhail Stakun (BSSR:stä) Nariman Narimanov ( ZSFSR :stä ) Gazanfar Musabekov (ZSFSR:stä) Faizulla Khodjaev ( UzSSR :stä ) Nedirbai Aitakov ( TurkSSR :stä ) Nusratullo Maksum ( TajSSR :ltä ) Abdullo Rakhimbaev (Tadžikistanin SSR:stä) |
Venäjän parlamentit | |
---|---|
Venäjän valtakunta | |
Venäjän valtakunta (1721-1917) | |
Venäjän tasavalta (1917-1918) | |
RSFSR / Neuvostoliitto (1917-1991) | |
Venäjän federaatio (vuodesta 1991) | |
Projektit |
Neuvostoliiton valtiovallan ja hallinnon instituutit | |||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
† Mukaan lukien Neuvostoliiton tasavallat ja niihin kuuluvat autonomiset tasavallat . |