Autonominen piirikunta | |
Changji Huin autonominen prefektuuri | |
---|---|
valas. harjoitus 昌吉回族自治州 uig. سانجى خۇيزۇ ئاپتونوم ئوبلاستى | |
44°01′00″ s. sh. 87°19′00″ itäistä pituutta e. | |
Maa | Kiina |
autonominen alue | Xinjiangin uiguurit |
Historia ja maantiede | |
Neliö |
|
Aikavyöhyke | UTC+8:00 |
Väestö | |
Väestö | |
Digitaaliset tunnukset | |
postinumerot | 831100 |
Automaattinen koodi Huoneet | 新B |
Virallinen sivusto | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Changi -HUEIC Autonomous Okrug ( Kit . Pr . _ _ _ _ _ _ Kiinan kansantasavallan uiguurien autonominen alue . Vallan istuin on Changji .
Pohjoisessa ja lännessä piiri rajoittuu Ili-Kazakstanin autonomisen piirikunnan Altain ja Chuguchakin piiriin, etelässä - Urumqin kaupunkialueeseen, Turfanin alueeseen ja Bayan-Mongolin autonomiseen piirikuntaan, idässä - Khamin alueella, koillisosassa - Mongoliassa. Lisäksi lännessä Changji-Huin autonomisen prefektuurin ja Chuguchakin prefektuurin välissä on osapiiritason kaupunki Shihezi, ja autonomisen prefektuurin keskustassa Wujiaquin osapiiritason kaupunki on erotettu erilliseksi osaksi. hallinnollinen yksikkö.
Nämä maat liitettiin Qing-imperiumiin vuonna 1697. Vuodesta 1762 lähtien he olivat Ili jiangjunin alaisia , ja vuonna 1884 heistä tuli osa vastikään muodostettua Xinjiangin maakuntaa.
Xinjiangin liittämisen jälkeen Kiinaan muodostettiin Dihuan erityisalue (迪化专区), ja näistä maista tuli osa sitä. 20. marraskuuta 1953 Dihuan erityisalue nimettiin virallisesti uudelleen Urumqin erityisalueeksi (乌鲁木齐专区).
Heinäkuun 8. päivänä 1954 Changjin, Urumqin ja Miquanin maakunnat erotettiin Urumqin erityisalueesta uudeksi Changji Huin autonomiseksi alueeksi (昌吉回族自治区). Maaliskuussa 1955 autonomisesta alueesta tuli autonominen alue. Vuonna 1958 Urumqin erityisalue lakkautettiin, ja Manasin, Hutubin, Qitain, Jimsarin, Fukangin ja Mori-Kazakstanin autonomisen piirikunnan läänit siirtyivät kokoonpanostaan Changji-Huin autonomisen alueen lainkäyttövaltaan. Vuonna 1959 Urumqin piirikunta siirrettiin Urumqin kaupungin viranomaisten toimivaltaan .
Vuonna 1971 Manasin piirikunnan alueella sijaitsevasta sotilasleiristä tuli virallisesti Shihezin kaupungin piirikunta , joka oli suoraan Xinjiangin Uygurin autonomisen alueen hallituksen alaisuudessa. Vuonna 1974 Xinjiangin tuotanto- ja rakennusjoukko hajotettiin ja Shihezhin piirikunta (石河子地区) perustettiin, ja viranomaisten pääkonttori oli Shihezin kaupungissa. Vuonna 1979 Shihezin piiri lakkautettiin, ja siihen sisältyvät maat jaettiin kaupungin Shihezin piirikunnan sekä Manasin ja Shawanin piirikuntien kesken .
Vuonna 1983 - Changji, vuonna 1994 - Fukang ja Miquan nostettiin asemaksi kaupunkimaihin.
Vuonna 2002 Wujiaquin sotilastilasta tuli virallisesti kaupunkikunta, joka on suoraan Xinjiangin Uygurin autonomisen alueen hallituksen alainen.
Vuonna 2007 Miquanin kaupunki hajotettiin ja sen alue siirrettiin Urumqin kaupunkialueelle, jossa siitä ja entisestä Dongshanin alueesta muodostettiin Midong.
Vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan alueella asuu 1503,1 tuhatta ihmistä.
Ihmiset | väestö | Jaa |
---|---|---|
Kiinalainen | 1 129 384 | 75,14 % |
Hui ihmiset | 173 563 | 11,55 % |
kazakstanilaiset | 119 942 | 7,98 % |
Uiguurit | 58 984 | 3,92 % |
Mongolit | 6062 | 0,4 % |
Dongxiang | 2908 | 0,19 % |
Manchus | 2828 | 0,19 % |
Uzbekit | 2189 | 0,15 % |
Muut | 7237 | 0,48 % |
Maakunta on jaettu 2 kaupunkilääniin, 4 lääniin ja 1 autonomiseen piirikuntaan:
# | Tila | Nimi | Hieroglyfit | Pinyin | Uiguurien kieli (arabialainen kirjoitus) |
Uiguurien kieli (latinalainen kirjoitus) |
Väestö ( noin 2003) |
Pinta- ala (km²) |
Väestötiheys ( /km²) |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
yksi | kaupunkimaakunta | Changji | 昌吉市 | Changjí shì | سانجى شەھىرى | Sanji Shehiri | 390 000 | 8.023 | 49 |
2 | kaupunkimaakunta | Fukang | 阜康市 | Fukang ujo | فۇكاڭ شەھىرى | Fukang Shehiri | 160 000 | 8,596 | 19 |
3 | lääni | Hutubi | 呼图壁县 | Hūtúbì xiàn | قۇتۇبى ناھىيىسى | Qutubi Nahiyisi | 210 000 | 9.929 | 22 |
neljä | lääni | Manas | 玛纳斯县 | Mǎnàsī xiàn | ماناس ناھىيىسى | Manas Nahiyisi | 170 000 | 10,398 | 19 |
5 | lääni | Qitai | 奇台县 | Qítái xian | گۇچۇڭ ناھىيىسى | Guchung Nahiyisi | 230 000 | 22.965 | 10.5 |
6 | lääni | Jimasar | 吉木萨尔县 | Jímùsà'ěr xian | جىمىسار ناھىيىسى | Jimisar Nahiyisi | 130 000 | 8,988 | 16 |
7 | Mory-Kazakstanin autonominen piirikunta | 木垒哈萨克自治县 | Mùlěi Hāsakè zìzhìxiàn | ئاپتونوم ناھىيىسى مورى قازاق | Mori Qazaq Aptonom Nahiyisi | 90 000 | 19.612 | 7 |
Alueen talous perustuu maatalouteen ja kivihiilen louhintaan.
![]() |
---|
Xinjiangin Uygurin autonomisen alueen hallinnollinen jako | ||
---|---|---|
kaupunkialueet | ||
Kaupunkimaakunnat osakuntatasolla | ||
Piirit | ||
Autonomiset alueet, joilla on osamaakuntaa | ||
Autonomiset alueet |