Changji Huin autonominen prefektuuri

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 11. huhtikuuta 2021 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
Autonominen piirikunta
Changji Huin autonominen prefektuuri
valas. harjoitus 昌吉回族自治州
uig. سانجى خۇيزۇ ئاپتونوم ئوبلاستى
44°01′00″ s. sh. 87°19′00″ itäistä pituutta e.
Maa  Kiina
autonominen alue Xinjiangin uiguurit
Historia ja maantiede
Neliö
  • 73 484,68 km²
Aikavyöhyke UTC+8:00
Väestö
Väestö
  • 1 428 587 henkilöä ( 2010 ) [1]
Digitaaliset tunnukset
postinumerot 831100
Automaattinen koodi Huoneet 新B
Virallinen sivusto
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Changi -HUEIC Autonomous Okrug ( Kit . Pr . _ _ _ _ _ _ Kiinan kansantasavallan uiguurien autonominen alue . Vallan istuin on Changji .

Maantiede

Pohjoisessa ja lännessä piiri rajoittuu Ili-Kazakstanin autonomisen piirikunnan Altain ja Chuguchakin piiriin, etelässä - Urumqin kaupunkialueeseen, Turfanin alueeseen ja Bayan-Mongolin autonomiseen piirikuntaan, idässä - Khamin alueella, koillisosassa - Mongoliassa. Lisäksi lännessä Changji-Huin autonomisen prefektuurin ja Chuguchakin prefektuurin välissä on osapiiritason kaupunki Shihezi, ja autonomisen prefektuurin keskustassa Wujiaquin osapiiritason kaupunki on erotettu erilliseksi osaksi. hallinnollinen yksikkö.

Historia

Nämä maat liitettiin Qing-imperiumiin vuonna 1697. Vuodesta 1762 lähtien he olivat Ili jiangjunin alaisia , ja vuonna 1884 heistä tuli osa vastikään muodostettua Xinjiangin maakuntaa.

Xinjiangin liittämisen jälkeen Kiinaan muodostettiin Dihuan erityisalue (迪化专区), ja näistä maista tuli osa sitä. 20. marraskuuta 1953 Dihuan erityisalue nimettiin virallisesti uudelleen Urumqin erityisalueeksi (乌鲁木齐专区).

Heinäkuun 8. päivänä 1954 Changjin, Urumqin ja Miquanin maakunnat erotettiin Urumqin erityisalueesta uudeksi Changji Huin autonomiseksi alueeksi (昌吉回族自治区). Maaliskuussa 1955 autonomisesta alueesta tuli autonominen alue. Vuonna 1958 Urumqin erityisalue lakkautettiin, ja Manasin, Hutubin, Qitain, Jimsarin, Fukangin ja Mori-Kazakstanin autonomisen piirikunnan läänit siirtyivät kokoonpanostaan ​​Changji-Huin autonomisen alueen lainkäyttövaltaan. Vuonna 1959 Urumqin piirikunta siirrettiin Urumqin kaupungin viranomaisten toimivaltaan .

Vuonna 1971 Manasin piirikunnan alueella sijaitsevasta sotilasleiristä tuli virallisesti Shihezin kaupungin piirikunta , joka oli suoraan Xinjiangin Uygurin autonomisen alueen hallituksen alaisuudessa. Vuonna 1974 Xinjiangin tuotanto- ja rakennusjoukko hajotettiin ja Shihezhin piirikunta (石河子地区) perustettiin, ja viranomaisten pääkonttori oli Shihezin kaupungissa. Vuonna 1979 Shihezin piiri lakkautettiin, ja siihen sisältyvät maat jaettiin kaupungin Shihezin piirikunnan sekä Manasin ja Shawanin piirikuntien kesken .

Vuonna 1983 - Changji, vuonna 1994 - Fukang ja Miquan nostettiin asemaksi kaupunkimaihin.

Vuonna 2002 Wujiaquin sotilastilasta tuli virallisesti kaupunkikunta, joka on suoraan Xinjiangin Uygurin autonomisen alueen hallituksen alainen.

Vuonna 2007 Miquanin kaupunki hajotettiin ja sen alue siirrettiin Urumqin kaupunkialueelle, jossa siitä ja entisestä Dongshanin alueesta muodostettiin Midong.

Väestö

Vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan alueella asuu 1503,1 tuhatta ihmistä.

Kansallinen kokoonpano (2000)

Ihmiset väestö Jaa
Kiinalainen 1 129 384 75,14 %
Hui ihmiset 173 563 11,55 %
kazakstanilaiset 119 942 7,98 %
Uiguurit 58 984 3,92 %
Mongolit 6062 0,4 %
Dongxiang 2908 0,19 %
Manchus 2828 0,19 %
Uzbekit 2189 0,15 %
Muut 7237 0,48 %

Hallinnolliset jaot

Maakunta on jaettu 2 kaupunkilääniin, 4 lääniin ja 1 autonomiseen piirikuntaan:

# Tila Nimi Hieroglyfit Pinyin Uiguurien kieli
(arabialainen kirjoitus)
Uiguurien kieli
(latinalainen kirjoitus)
Väestö
(
noin 2003)
Pinta-
ala (km²)

Väestötiheys (
/km²)
yksi kaupunkimaakunta Changji 昌吉市 Changjí shì سانجى شەھىرى Sanji Shehiri 390 000 8.023 49
2 kaupunkimaakunta Fukang 阜康市 Fukang ujo فۇكاڭ شەھىرى Fukang Shehiri 160 000 8,596 19
3 lääni Hutubi 呼图壁县 Hūtúbì xiàn قۇتۇبى ناھىيىسى Qutubi Nahiyisi 210 000 9.929 22
neljä lääni Manas 玛纳斯县 Mǎnàsī xiàn ماناس ناھىيىسى Manas Nahiyisi 170 000 10,398 19
5 lääni Qitai 奇台县 Qítái xian گۇچۇڭ ناھىيىسى Guchung Nahiyisi 230 000 22.965 10.5
6 lääni Jimasar 吉木萨尔县 Jímùsà'ěr xian جىمىسار ناھىيىسى Jimisar Nahiyisi 130 000 8,988 16
7 Mory-Kazakstanin autonominen piirikunta 木垒哈萨克自治县 Mùlěi Hāsakè zìzhìxiàn ئاپتونوم ناھىيىسى مورى قازاق Mori Qazaq Aptonom Nahiyisi 90 000 19.612 7

Taloustiede

Alueen talous perustuu maatalouteen ja kivihiilen louhintaan.

Muistiinpanot

  1. Kiinan kansantasavallan kuudes kansallinen väestölaskenta

Linkit