E (vanhan mongolian aakkoston kirjain)

ᠡ( Mong. e үseg , e useg ; Manchu. ᡥᡝᡵᡬᡝᠨᡳ ᡝ, khergeni e ) on vanhan mongolian aakkosten toinen kirjain , jota käytettiin mongolian kielen kirjoittamiseen , jota käytettiin aiemmin myös burjaatin kielessä , ja hieman muunnetussa muodossa - kalmykin , oiratin , mantšun ja sibinin kielissä.

Käyttö

Mongolian kielen chakhar -murteella se tarkoittaa ääntä [ ə ] [1] [2] ja khalkhassa - [ i ], [ e ], [ ə ] tai nollaa [3] .

Todo-bichig , muunnelma vanhasta mongolialaisesta kirjaimesta, jota on käytetty kalmykin ja oiratin kielten kirjoittamiseen 1600-luvulta lähtien ja jota Kiinan oiratit ovat edelleen käyttäneet [4] , käyttää erilaista kirjainta -ᡄ, joka tarkoittaa ääntä [ e ] [5] ja pitkää ääntä [ e ː ], kirjainta e käytetään yhdessä erikoismerkin udang (ᡃ) —ᡄᡃ[6] .

Evenki - aakkostossa , joka perustuu Kiinassa käytettyyn vanhaan mongolialaiseen kirjoitustapaan, se tarkoittaa ääntä [ ə ], latinalaisessa versiossa se vastaa kirjainta E e [7] .

Manchu-aakkosissa kirjain edustaa myös ääntä [ ə ] [8] . Myös manchu-kirjoituksessa kirjaimella on erilainen keski- ja loppumuoto, jotka eroavat mongolilaisista tonkan (oikealla pisteen) läsnäololla.

Burjaatin aakkostossa , joka perustui vanhaan mongolialaiseen kirjoitustapaan, se merkitsi ääntä [ e ] [9] .

Alkuperä

E useg tulee vanhasta uiguurikirjaimesta aleph [10] [11] [12] , joka puolestaan ​​tulee sogdilaisesta kirjaimesta aleph ( 𐼰 ) .

Kirjoittaminen

• Eristetty "E"

• "E" sanan alussa

• "e" sanan keskellä

• "E" sanan lopussa (orchitsa, taittoviiva)

• "E" sanan lopussa (tsatslaga)

• Eristetty "E" todo-bichigissä

• "e" sanan alussa todo-bichigissä

• "E" sanan keskellä todo-bichigissä

• "e" sanan lopussa todo-bichigissä

• Eristetty "E" Manchussa

• "E" sanan alussa manchuksi

• "E" sanan keskellä manchuksi

• "E" sanan lopussa manchuksi

Muistiinpanot

1. ↑ Mongolian perinteinen kirjoitus . cjvlang.com . Haettu 7. joulukuuta 2017. (määrätön)
2. ↑ Kirjoittaminen |  Opiskele mongolia . www.studimongolian.net . Haettu 14. joulukuuta 2017.
3. ↑ Svantesson, Jan-Olof. Mongolian fonologia  (englanniksi) . - Oxford University Press , 2005. - S. 40-42. — ISBN 0-19-926017-6 .
4. ↑ Musaev K. M. Euraasian kansojen kielet ja kirjoitukset. - Almaty: "Gylym", 1993. - S. 132. - 242 s. - 100 kappaletta.  - ISBN 5-628-01418-4 .
5. ↑ Yakhontova N. S. Oiratin kirjallinen kieli 1600-luvulla. - M . : Itämainen kirjallisuus, 1996. - S. 17. - 151 s.
6. ↑ Nominkhanov Ts. D. Essee kalmykin kirjoittamisen historiasta . - M . : Nauka , 1976. - S. 8, 10. - 140 s. - 1000 kappaletta.
7. ↑ Ewengki gisөng (Tөttan isir). - 2011. - S. 3. - 102 s. - ISBN 978-7-5311-8257-3 .
8. ↑ Gorelova, L. Manchu Grammar, s. 59. Brill, 2002.
9. ↑ Poppe N. N. Burjaat-Mongolian kielitiede. - L .: AN SSSR, 1933. - S. 74-93. — 119 s. - 750 kappaletta.
10. ↑ Daniels , Peter T. Maailman kirjoitusjärjestelmät  . - Oxford University Press , 1996. - P. 539-540, 545-546. — ISBN 978-0-19-507993-7 .
11. ↑ Clauson, Gerard. Turkin ja mongolilaisen kielitieteen opinnot  (englanniksi) . - Routledge , 2005. - S. 111, 113. - ISBN 978-1-134-43012-3 .
12. ↑ Janhunen, Juha. Mongolilaiset  kielet . - Routledge , 2006. - S. 35. - ISBN 978-1-135-79690-7 .

Kirjallisuus

• Luvsandendev A., Pyurbeev G. Ts. Suuri akateeminen mongoli-venäläinen sanakirja. M. , 2001.
• Zakharov I. I. Täydellinen mantšuria-venäläinen sanakirja. SPb. , 1875.

Linkit

• Hoodam bichigin elementtejä
• ᠡosoitteessa Scriptsource.org 
• ᡄosoitteessa Scriptsource.org 
• ᡝosoitteessa Scriptsource.org