BDNF

Aivoista peräisin oleva neurotrofinen tekijä ( myös aivoista peräisin oleva neurotrofinen tekijä ) on ihmisen  proteiini , jota koodaa BDNF -geeni [2] [3] . BDNF - viittaa neurotrofiineihin , aineisiin, jotka stimuloivat ja tukevat hermosolujen kehitystä.

Toiminnot

BDNF vaikuttaa tiettyihin keskus- ja ääreishermoston hermosoluihin, mikä auttaa nousevien hermosolujen selviytymistä, lisää uusien hermosolujen ja synapsien määrää ja erilaistumista [4] [5] . Aivoissa se on aktiivinen hippokampuksessa , aivokuoressa ja etuaivoissa  , jotka ovat vastuussa oppimisesta ja muistista [6] . Se ilmentyy myös verkkokalvossa, motorisissa neuroneissa, munuaisissa , syljessä ja eturauhasessa [7] .

BDNF on tärkeä pitkäkestoiselle muistille [8] . Vaikka suurin osa nisäkkään aivojen hermosoluista muodostuu kohdussa, jotkut aikuisen aivojen osat säilyttävät kyvyn luoda uusia hermosoluja kantasoluista prosessissa, jota kutsutaan neurogeneesiksi . Neurotrofiinit  ovat proteiineja, jotka auttavat stimuloimaan ja hallitsemaan tätä prosessia, yksi aktiivisimmista on BDNF [9] [10] [11] . Hiiret, jotka ovat syntyneet ilman kykyä syntetisoida BDNF:ää, kärsivät aivojen ja sensorisen hermoston kehityshäiriöistä ja kuolevat pian syntymän jälkeen, mikä viittaa siihen, että BDNF:llä on tärkeä rooli normaalissa hermoston kehityksessä [12] . Muita BDNF:lle rakenteellisesti sukua olevia neurotrofiineja ovat NT-3, NT-4 ja NGF.

BDNF syntetisoituu endoplasmisessa retikulumissa ja vapautuu tiheistä ydinrakkuloista. Se on leimattu karboksipeptidaasi E:llä (CPE), ja tämän leiman hajoamisen uskotaan aiheuttavan ongelmia BDNF:n lajittelussa vesikkeleissä. Hiiren fenotyyppi ilman BDNF:ää voi olla ongelmallinen, mukaan lukien synnytyksen jälkeinen kuolleisuus. Muita ominaisuuksia ovat aistihermoston vauriot, jotka vaikuttavat koordinaatioon, vestibulaariseen laitteistoon, kuuloon, makuaistiin ja hengitykseen. Tällaisilla hiirillä on myös pikkuaivojen poikkeavuuksia ja sympaattisten hermosolujen lukumäärän kasvu.

Tietyt liikuntatyypit lisäävät huomattavaa (kolmekertaista) BDNF-synteesiä ihmisen aivoissa, mikä liittyy osittain harjoituksen aiheuttamaan neurogeneesiin ja parantuneeseen kognitiiviseen toimintaan [13] [14] [15] [16] . Niasiini näyttää lisäävän BDNF:n ja TrkB:n (tropomyosiinikinaasi B -reseptorin) vapautumista [17] .

Vuorovaikutukset

BDNF:n vuorovaikutus TrkB :n kanssa [18] [19] on osoitettu . Vuorovaikutuksia BDNF:n ja reeliinin signalointiketjujen välillä on myös havaittu [20] . :237 Aivojen kehityksen aikana Cajal-Retzius-solut vähentävät reeliinin ilmentymistä BDNF:n vaikutuksesta [21] . Samanlainen väheneminen reeliinin ilmentymisessä havaittiin myös neuroniviljelmillä tehdyissä tutkimuksissa.

Katso myös

• Losmapimodi  on prototyyppilääke, joka voi lisätä BDNF:ää; Masennuksen hoitoon liittyvää tutkimusta
• CRTC1  - aktivoi BDNF :n

Muistiinpanot

1. ↑ Robinson RC, Radziejewski C., Stuart DI, Jones EY Aivoista peräisin olevan neurotrofisen tekijän/neurotropiini 3 -heterodimeerin rakenne  //  Biochemistry : Journal. - 1995. - huhtikuu ( osa 34 , nro 13 ). - s. 4139-4146 . - doi : 10.1021/bi00013a001 . — PMID 7703225 .
2. ↑ Jones KR , Reichardt LF Ihmisen geenin molekyylikloonaus, joka kuuluu hermokasvutekijäperheeseen  //  Proceedings of the National Academy of Sciences . - National Academy of Sciences , 1990-10-01. — Voi. 87 , iss. 20 . - P. 8060-8064 . — ISSN 0027-8424 . - doi : 10.1073/pnas.87.20.8060 . Arkistoitu alkuperäisestä 24. syyskuuta 2015.
3. ↑ Maisonpierre PC et ai. Ihmisen ja rotan aivoista peräisin oleva neurotrofinen tekijä ja neurotrofiini-3: Geenirakenteet, jakaumat ja kromosomaaliset  lokalisaatiot  // Genomiikka . - Academic Press , 1.7.1991. — Voi. 10 , iss. 3 . - s. 558-568 . - doi : 10.1016/0888-7543(91)90436-I .
4. ↑ Acheson A. et ai. Autokriininen BDNF-silmukka aikuisten aistihermosoluissa estää solukuoleman   // Luonto . - 30.3.1995. — Voi. 374 , iss. 6521 . - s. 450-453 . - doi : 10.1038/374450a0 . Arkistoitu alkuperäisestä 7. helmikuuta 2016.
5. ↑ Huang EJ , Reichardt LF NEUROTROPHINS: Roles in Neuronal Development and Function  // Annual Review of Neuroscience. - 1.1.2001. - T. 24 , no. 1 . - S. 677-736 . - doi : 10.1146/annurev.neuro.24.1.677 . Arkistoitu alkuperäisestä 24. syyskuuta 2019.
6. ↑ Yamada K. , Nabeshima T. Aivoista johdettu neurotrofinen tekijä/TrkB-signalointi muistiprosesseissa  // Journal of Pharmacological Sciences. - 1.1.2003. - T. 91 , no. 4 . - S. 267-270 . doi : 10.1254 /jphs.91.267 . Arkistoitu alkuperäisestä 7. helmikuuta 2016.
7. ↑ Mandel AL , Ozdener H. , Utermohlen V. Pro- ja Mature Brain -peräisen neurotrofisen tekijän tunnistaminen ihmisen syljessä // Oral Biology  Archives. - 01-07-2009 - T. 54 , no. 7 . - S. 689-695 . — ISSN 0003-9969 . - doi : 10.1016/j.archoralbio.2009.04.005 .
8. ↑ Bekinschtein P. et ai. BDNF on välttämätön pitkäaikaisen muistin säilymisen edistämiseksi  // Proceedings of the National Academy of Sciences  . - National Academy of Sciences , 19.2.2008. — Voi. 105 , iss. 7 . - P. 2711-2716 . — ISSN 0027-8424 . - doi : 10.1073/pnas.0711863105 . Arkistoitu alkuperäisestä 3. tammikuuta 2016.
9. ↑ Zigova T. et ai. BDNF:n kammionsisäinen anto lisää äskettäin syntyneiden neuronien määrää aikuisen hajulampussa  // Molecular and Cellular Neuroscience. - 1998-07-01. - T. 11 , no. 4 . - S. 234-245 . - doi : 10.1006/mcne.1998.0684 .
10. ↑ Benraiss A. et ai. Adenoviraalinen aivoperäinen neurotrofinen tekijä indusoi sekä neostriataalista että hajuhermosolujen rekrytoitumista endogeenisistä esisoluista aikuisen etuaivoissa  //  The Journal of Neuroscience. - 01.09.2001. — Voi. 21 , iss. 17 . - P. 6718-6731 . — ISSN 0270-6474 . Arkistoitu alkuperäisestä 30. toukokuuta 2017.
11. ↑ Pencea V. et ai. Aivoista peräisin olevan neurotrofisen tekijän infuusio aikuisen rotan lateraaliseen kammioon johtaa uusiin neuroneihin striatumin, septumin, talamuksen ja hypotalamuksen parenkyymissa  //  The Journal of Neuroscience. - 01.09.2001. — Voi. 21 , iss. 17 . - P. 6706-6717 . — ISSN 0270-6474 . Arkistoitu alkuperäisestä 30. toukokuuta 2017.
12. ↑ Ernfors P. et ai. Tutkimukset aivoista peräisin olevan neurotrofisen tekijän ja neurotrofiini-3:n fysiologisesta roolista knockout-hiirissä  (englanniksi)  // The International Journal of Developmental Biology. - 1995-10-01. — Voi. 39 , iss. 5 . - s. 799-807 . — ISSN 0214-6282 .
13. ↑ Kristin L. Szuhany, Matteo Bugatti, Michael W. Otto. Meta-analyyttinen katsaus harjoituksen vaikutuksista aivoista peräisin olevaan neurotrofiseen tekijään  // Journal of Psychiatric Research. - T. 60 . - S. 56-64 . - doi : 10.1016/j.jpsychires.2014.10.003 .
14. ↑ Joshua Denham, Francine Z. Marques, Brendan J. O'Brien, Fadi J. Charchar. Harjoitus: Toiminnan laittaminen epigenomiin  //  Urheilulääketiede. – 27.10.2013. — Voi. 44 , iss. 2 . - s. 189-209 . — ISSN 0112-1642 . - doi : 10.1007/s40279-013-0114-1 . Arkistoitu alkuperäisestä 5. kesäkuuta 2018.
15. ↑ Cristy Phillips, Mehmet Akif Baktir, Malathi Srivatsan, Ahmad Salehi. Fyysisen aktiivisuuden neuroprotektiiviset vaikutukset aivoihin: lähempi katsaus troofisten tekijöiden signalointiin  // Frontiers in Cellular Neuroscience. – 1.1.2014. - T. 8 . - S. 170 . - doi : 10.3389/fncel.2014.00170 . Arkistoitu alkuperäisestä 7. helmikuuta 2016.
16. ↑ Ilkka Heinonen, Kari K. Kalliokoski, Jarna C. Hannukainen, Dirk J. Duncker, Pirjo Nuutila. Elinkohtaiset fysiologiset reaktiot ihmisten akuuttiin fyysiseen harjoitteluun ja pitkäaikaiseen harjoitteluun   // Fysiologia . – 11.11.2014. — Voi. 29 , iss. 6 . - s. 421-436 . — ISSN 1548-9213 . - doi : 10.1152/physiol.00067.2013 . Arkistoitu alkuperäisestä 7. helmikuuta 2016.
17. ↑ Linshan Fu, Venkatesh Doreswamy, Ravi Prakash. Keskushermoston hermoston rappeutumisen biokemialliset reitit niasiinin puutteessa  // Neural Regeneration Research. – 15.8.2014. - T. 9 , no. 16 . - S. 1509-1513 . — ISSN 1673-5374 . - doi : 10.4103/1673-5374.139475 . Arkistoitu alkuperäisestä 29. toukokuuta 2016.
18. ↑ Haniu, M; Montestruque S., Bures E J., Talvenheimo J., Toso R., Lewis-Sandy S., Welcher A., ​​Rohde M F. Interactions between brain-derived neurotrophic factor and the TRKB-reseptorin. Kahden ligandia sitovan domeenin tunnistaminen liukoisessa TRKB:ssa affiniteettierottelulla ja kemiallisella silloituksella  //  J. Biol. Chem.  : päiväkirja. – YHDYSVALLAT, 1997 . — lokakuu ( osa 272 , nro 40 ). - P. 25296-25303 . — ISSN 0021-9258 . — PMID 9312147 .
19. ↑ Naylor, Ruth L; Robertson Alan G. S., Allen Shelley J., Sessions Richard B., Clarke Anthony R., Mason Grant G F., Burston Judy J., Tyler Sue J., Wilcock Gordon K., Dawbarn David. Ihmisen TrkB-reseptorin erillinen domeeni määrittää sitoutumiskohdat BDNF:lle ja NT-4:lle   // Biochem . Biophys. Res. commun. : päiväkirja. – Yhdysvallat, 2002 . maaliskuuta ( nide 291 , nro 3 ). - s. 501-507 . — ISSN 0006-291X . - doi : 10.1006/bbrc.2002.6468 . — PMID 11855816 .
20. ↑ Fatemi, S. Hossein. Reelin Glykoproteiini: rakenne, biologia ja roolit terveydessä ja  sairauksissa . - Berlin: Springer, 2008. - S. 444 sivua. — ISBN 978-0-387-76760-4 . Arkistoitu 6. kesäkuuta 2011 Wayback Machinessa ; katso luku "Tarina kahdesta geenistä: Reelin ja BDNF"; s. 237-245
21. ↑ Ringstedt T., Linnarsson S., Wagner J., Lendahl U., Kokaia Z., Arenas E., Ernfors P., Ibáñez CF BDNF säätelee reeliinin ilmentymistä ja Cajal-Retzius-solujen kehitystä   aivokuoressa / neuronissa : päiväkirja. - Cell Press , 1998. - Elokuu ( osa 21 , nro 2 ). - s. 305-315 . — PMID 9728912 . Arkistoitu alkuperäisestä 14. elokuuta 2020.

Linkit

• BDNF_  _
• BDNF:n nopea vaikutus ionikanaviin (artikkeli)