Laivat (tietosanakirja)

Suda / Svida
kreikkalainen Σοῦδα / Σουΐδας
Genre tietosanakirja
Tekijä eri kirjailijoita [d]
Alkuperäinen kieli kreikkalainen
Ensimmäisen julkaisun päivämäärä 1000-luvun viimeinen kolmannes - 1100-luku
kustantamo tuntematon
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Suda ( kreikaksi Σοῦδα ; vanhentunut. Svida , kreikka Σουΐδας , latinalainen Suda , Suidas ; Dictionary of Court , Lexicon of Svida ) on suurin kreikankielinen tietosanakirja . Päivämäärä X-XI vuosisatojen ajan.

Tiedot

Tuomiosanakirjan (” τὸ μὲν παρὸν βιβλίον σοῦδα, οἱ Δὲ συνταξαμἐνοι τοῦτο ἄνδρες σόφοι”) toisella puoliskolla aloitettiin 10. vuosisadan toisella puoliskolla . Ei tiedetä, kuka ja miten tämän suurenmoisen teoksen on koonnut, vaikka on syytä olettaa, että kirjoittaja tai kirjoittajat kuuluivat papiston henkilöihin . Sen luomisaika on arvioitu teksteissä mainittujen Bysantin keisarien nimien perusteella. Ilmeisesti "Sudah" alettiin kirjoittaa myöhemmin kuin vuonna 970 . Joten esimerkiksi hänen artikkelissaan "Adam ('Αδάμ)" tapahtumia tuodaan keisari Johannes I Tzimiskesin ( 969 - 976 ) kuolemaan. Sitten tuomiota täydennettiin 1000-luvulla , mahdollisesti muiden kääntäjien toimesta.

Bysanttilaiset uskoivat pitkään, 1900-luvulle asti , että sana " Svyda " on sanakirjan laatijan nimi. Tässä he seurasivat Eustathiusta Thessalonikilaista (niin viitataan esimerkiksi Brockhausin ja Efronin sanakirjaan ). Nyt, alkaen F. Dölgeristä, " tuomioistuimen " merkitys liitetään kreikkalais-bysantinkieliseen sanaan, joka tarkoittaa kirjaimellisesti aitaa ja kuvaannollisesti linnoitusta, paalurakennusta. On kuitenkin myös mahdollista, että tämän teoksen kirjoittaja on Svida ( A.I. Ivanov ).

"Tuomioistuin" sisältää tulkinnan 30 000 sanakirjamerkinnästä, jotka ovat pääasiassa kreikkalais-antiikkialkuperää . Sanakirjaa laadittaessa termit ja erisnimet poimittiin sekä suoraan muinaisista lähteistä, joista monet ovat meidän aikanamme kadonneet, että myöhemmistä (myöhäisantiikista, bysanttilaisista jne.) kokoelmista. "Tuomioistuimia" koottaessa viitejulkaisut (etymologiset sanakirjat, sananlaskukokoelmat, antiikin kreikkalaisten klassisten kirjailijoiden scholia), jotka eivät ole säilyneet meidän päiviimme, sekä Raamattu ja apokryfit (joskus kadonneet) sekä Bysantin kronikot (esim. George Amartolin kronikkaa ) käytettiin.

Tuomio on erinomainen bysanttilaisen tieteen muistomerkki, historiallinen lähde, ainutlaatuinen täydellisyydessään antiikin ja Bysantin (ja jopa varhaisen Bulgarian) historiasta. Se sisältää paljon tietoa filologiasta, historiasta, taiteesta, luonnontieteistä ja on ikään kuin sanakirjallinen ja tietosanakirjakoodi aikakautensa muinaisesta ja bysanttilaisesta kulttuuriperinnöstä. Sanakirja sisältää lukuisia lainauksia muinaisista kirjailijoista, antaa lyhyitä elämäkertoja kuuluisista kirjailijoista, sofisteista ja poliitikoista muinaisina aikoina. Tuomio antaa myös tulkintoja joistakin antiikin kreikkalaisista sanoista, jotka ilmeisesti olivat poistuneet käytöstä 10. vuosisadalla. "Tuomioistuimen" filologinen materiaali ( kielioppi , sanasto , historia ja kirjallisuus ) on hallitseva .

Tuomion tarkoituksena oli termien valinnasta päätellen tarjota yksityiskohtaisin viiteaineisto 1000-luvun kreikkalaiselle, joka väitti olevansa koulutettu ja monipuolinen henkilö.

Sana "tuomioistuimet" on järjestetty hieman muutettuun aakkosjärjestykseen ; saman ääntämisen kirjaimet ryhmitellään, kaksinkertaiset konsonantit lasketaan yksinkertaisiksi:

α, β, γ, δ, αι, ε, ζ, ει, η, ι, θ, κ, λ, μ, ν, ξ, ο, ω, π, ρ, σ, τ, ο, ο χ, ψ . [yksi]

The Courtissa lainatut kirjoittajat

Tuomiossa mainitaan lukuisia kreikkalaisia, roomalaisia ​​ja myöhempiä kirjoittajia, joista osa tunnetaan vain tästä. Niistä, joista tuomioistuimen tiedot ovat varsin tärkeitä ja jotka täydentävät muinaista perinnettä, voidaan erottaa:

Painokset ja käännökset

Filosofi ja kielioppi Dimitri Chalkokondil julkaisi tuomion ensimmäisen kerran Milanossa vuonna 1499 . Aldine -painos Venetsiassa vuodelta 1516 eroaa toisinaan merkittävästi siitä, koska se perustuu erilaiseen käsikirjoitusperinteeseen.

Vuonna 1581 Baselissa , Sveitsissä , julkaistiin Tuomioiden latinankielinen käännös .

Venäjällä tunnettiin sanakirja "tuomioistuin" XVI vuosisadalta. Yli sata artikkelia siitä käänsi Maximus Kreikka (milanonkielisestä painoksesta vuodelta 1499).

Vuoteen 1998 mennessä The Courtsista ei ollut englanninkielistä käännöstä . Mutta vuodesta 2000 lähtien on kehitetty SOL-verkkoprojektia, jossa monet harrastajat kääntävät "tuomioistuimen" kreikasta englanniksi. Käännöksessä on käytetty tanskalaisen kirjastonhoitajan Ada Adlerin toimittamaa painosta (Suidae Lexikon, Leipzig, 1928-1938).

Muistiinpanot

  1. ↑ Gaisford, Thomas, toim., (1853) ( Suidae-lexicon: Graecè et Latinè Arkistoitu 18. elokuuta 2020 Wayback Machinessa , osa 1, osa 1, sivu XXXIX (kreikaksi ja latinaksi)

Kirjallisuus

Lähteet Tutkimus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat