Maxim Grek

Maxim Grek
Μάξιμος ο Γραικός

Maxim Grek
Nimi maailmassa Mihail Trivolis
On syntynyt 1470 Arta , Kreikka( 1470 )
Kuollut 21. tammikuuta 1556 Sergiev Posad( 1556-01-21 )
kunnioitettu ortodoksiassa _
Kanonisoitu 6. kesäkuuta 1988 Venäjän ortodoksisen kirkon paikallisneuvostossa
kasvoissa pastori
pääpyhäkkö pyhäinjäännöksiä Trinity-Sergius Lavran Sergiuksen ruokasalissa
Muistopäivä 21. tammikuuta ( 3. helmikuuta ),
jäännösten paljastaminen 21. kesäkuuta ( 4. heinäkuuta )
Wikilähde logo Työskentelee Wikisourcessa
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Maxim Grek ( kreikaksi Μάξιμος ο Γραικός ; maailmassa - Mikhail Trivolis , kreikka Μιχαήλ Τριβώλης . 1470 , Pojan 1470, 1470,  1. tammikuuta 26 , trijnologis , kirjoita Arta26 , Kreikka Etninen kreikkalainen. Venäjän kirkon pyhimykseksi kanonisoima muistoa vietetään Juliaanisen kalenterin mukaan 21. tammikuuta ( 3. helmikuuta ) ja 21. kesäkuuta ( 4. heinäkuuta ) ( jäännökset paljastetaan vuonna 1996) .

Elämäkerta

Varhaiset vuodet

Kreikkalaisessa Artan kylässä vuonna 1470 syntynyt Maxim Kreikka tuli aristokraattisesta perheestä. Varakkaat vanhemmat antoivat hänelle erinomaisen koulutuksen. Valmistuttuaan koulusta Korfun saarella hän ehti jo 20-vuotiaana tämän itsehallinnollisen alueen valtuustoon, mutta epäonnistui.

Tappion jälkeen Kreikkalainen Maxim lähti Italiaan pääasiassa opiskelemaan muinaisten kreikkalaisten kieltä ja filosofiaa. Hän asui ja opiskeli Padovassa , Milanossa , Mirandolassa [2] , erityisesti Firenzessä (jossa oli arvokas Medici -kirjasto ). Venetsiassa hän kommunikoi läheisesti merkittävien humanistien kanssa - Aldus Manutiuksen (jolta hän opiskeli "kirjakauppaa", todennäköisesti lähteiden tutkimista ja editointia) ja Ianos Laskariksen kanssa, josta (vuodesta 1503) tuli hänen kreikan opettajansa. Kreikkalainen Maxim koki voimakkaimman vaikutuksen dominikaanisen munkin ja Firenzen San Marcon luostarin , Girolamo Savonarolan apotin saarnoista . Teloituksensa jälkeen hän lähti (oletettavasti vuonna 1505) Athokselle , missä hän otti tonsuroinnin Vatopedin luostarissa [3] . Vuonna 1515 suurruhtinas Vasily III pyysi luostarin apottia lähettämään hänelle munkki Savvan kääntämään hengellisiä kirjoja. Jälkimmäinen oli kuitenkin niin vanha, että munkit päättivät lähettää sen sijaan energisen Maximuksen Kreikan. Maxim ei puhunut venäjää, mutta koska munkit takasivat hänet, hän meni Moskovaan ja hänet vastaanotettiin siellä suurella kunnialla.

Lähetystö Moskovaan

Vuonna 1518 Zikhnian metropoliitin Gregoriuksen johtama delegaatio saapui Moskovaan Konstantinopolin patriarkka Theoliptukselta. Syynä vierailulle oli almu , mutta metropoliita Gregory toi mukanaan kirjeen patriarkasta. Viestissä metropoliitta Varlaam on nimetty vanhaan tapaan Kiovan ja koko Venäjän metropoliitiksi. Venäjän metropoliitti kieltäytyi kuitenkin ottamasta vastaan ​​siunausta patriarkasta. Ilmeisesti vierailevat kreikkalaiset kysyivät usein, miksi venäläiset metropolit eivät menneet Konstantinopoliin vihkimään, ja tämä ärsytti Moskovan yhteiskuntaa. Myös Maxim Grek saapui Moskovaan osana delegaatiota. Hän ilmaisi toistuvasti hämmentyneensä kieltäytymisestään vastaanottaa Moskovan Konstantinopolin metropoliittaa. Venäläiset yrittivät vakuuttaa oppineet kreikkalaiset, he puhuivat jonkinlaisista patriarkaalisista teoista, mutta kukaan ei voinut toimittaa asiakirjoja itse. Myöhemmin Kreikkalainen Maxim kirjoitti esseen, jossa hän yritti vakuuttaa vastustajansa ortodoksisuuden puhtauden säilyttämisestä ja jumalattoman kuninkaan hallinnasta [4] [5] .

Kreikkalaisen Maximin ensimmäinen suuri työ Venäjällä oli selittävän psalterin käännös yhdessä venäläisten kääntäjien ja kirjanoppineiden Dmitri Gerasimovin ja Vlas Ignatovin kanssa, jonka Venäjän papisto ja suurruhtinas hyväksyivät. Vasily III hylkäsi hänen pyyntönsä palata kotiin, Maxim jatkoi kääntämistä ja loi myöhemmin ruhtinaallisen kirjaston ja korjasi kirjoja palvontaa varten.

Paini

Havainnoimalla venäläisen elämän "puutteita" ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta, jotka olivat ristiriidassa hänen kristillisten ihanteidensa kanssa, Maxim Grek alkoi arvostella viranomaisia ​​ja houkutteli useita samankaltaisia ​​​​ihmisiä, kuten Ivan Bersen-Beklemishev , Vassian Patrikeev , Fjodor Zharenoy ja muut. Mitä tulee kysymykseen luostarin omaisuuksista, jotka olivat jo jakaneet koko Venäjän papiston kahteen sovittamattomaan leiriin, Kreikkalainen Maxim asettui Nil Sorskyn ja hänen vanhimpiensa ( ei-omistajien ) puolelle. Tämä teki hänestä yhden joosefilaisten pahimpia vihollisia, koska he tukivat luostarien oikeutta omistaa maata. Maxim Grek ja hänen seuraajansa tuomitsivat Venäjän sisä- ja ulkopolitiikan puutteet, kritisoivat osan venäläisen papiston elämäntapaa ("raharyöstäjät"), paikallisviranomaisten tukijärjestelmää, talonpoikien "lypsämistä", ja erityisesti koronkiskonta kirkossa, koron laskeminen [6] .

Kreikkalaisen Maximin suhde Vassian Patrikejeviin, Ivan Bersen-Beklemisheviin ja Turkin suurlähettilään Skinderiin, metropoliita Danielin vihamielisyys häntä kohtaan ja kreikkalaisen kielteinen asenne Vasilyn aikomukseen erota vaimostaan ​​ratkaisi hänen kohtalonsa.

Paikallisneuvosto vuonna 1525 syytti Maximusta kreikkalaista harhaoppista, suhteista Turkin hallitukseen; hänet erotettiin ehtoollisesta ja vangittiin Joseph-Volotskin luostariin . Kiinnitysolosuhteet olivat erittäin ankarat.

Vuonna 1531 hänet kutsuttiin neuvostoon toisen kerran: häntä vastaan ​​nostettiin uusia syytteitä, erityisesti liturgisten kirjojen "vahingoista". Maxim karkotettiin Tver Otrochin luostariin Tverin piispan Akakiyn valvonnassa , joka kunnioitti häntä suuresti ("ikään kuin ateriaa varten hänellä olisi harmaat hiukset yhdessä pyhän kanssa ja hän syö yhdestä lautasesta" [7] ) mahdollisuus lukea ja kirjoittaa; mutta vasta vuonna 1541 hänen annettiin osallistua pyhiin mysteereihin .

Kreikkalaisen Maximin kielteisestä asenteesta venäläistä autokefaliaa kohtaan tuli myös yksi syytöksistä vuosien 1525 ja 1531 oikeudenkäynneissä. Oikeudenkäynnissä munkki Maxim vahvisti kielteisen asenteensa venäläistä autokefaliaa kohtaan [8] .

Vuonna 1551 tai 1547 itäpatriarkkaiden ja metropoliitta Macariuksen toistuvien vetoomusten jälkeen Kreikkalainen Maximus siirrettiin lepäämään Trinity-Sergius-luostariin . Pyhä Macarius antoi osan opetuksistaan ​​Suuren Menaionille (yhteensä jopa 365 tekstiä kuuluu pastoriin).

Kuolema ja kirkkaus

Kreikkalainen Maxim kuoli Trinity-luostarissa taivaallisen suojelijansa, munkki Maxim tunnustajan muistopäivänä . Hänet haudattiin Trinity-luostariin, lähelle temppelin luoteisseinää Pyhän Hengen laskeutumisen nimissä apostoleille (Pyhä Henki).

Ylistetty pyhimykseksi paikallisneuvostossa 1988 .

24. kesäkuuta 1996, rukouspalveluksen jälkeen Pyhälle Maximille, arkeologinen tutkimus alkoi Pyhän Hengen kirkon luoteisseinällä. 3. heinäkuuta 1996 munkin pyhäinjäännökset paljastettiin ja sijoitettiin väliaikaiseen pyhäinjäännökseen Lavran Pyhän Hengen kirkossa. Nyt pyhäinjäännökset ovat Trinity-Sergius Lavran ruokasalissa.

Dmitry Likhachev kutsui Maxim Grekiä "ensimmäiseksi intellektuelliksi Venäjällä" [9] .

Sävellykset

Maxim jätti jälkeensä lukuisia luonteeltaan erilaisia ​​kirjoituksia: teologisia, anteeksiantavia, henkisiä ja moraalisia; lisäksi Maximilta on säilytetty viestejä ja kirjeitä yksityishenkilöille. 1500-luvun puolivälistä lähtien hänen teoksiaan on jaettu lukuisissa käsinkirjoitetuissa luetteloissa, esimerkiksi Trinity-Sergius Lavran kirjastossa on tällaisia ​​käsikirjoituksia: nro 200 , nro 201

1600-luvulla, kirkkouudistuksen aikana, kahden niistä syttyi kiistat uudistajien ja vanhauskoisten välillä . Tosiasia on, että niissä Kreikkalainen Maxim selitti oppia kahden sormen sormen koostumuksesta [10] [11] [12] ja erityisestä hallelujasta . Vähentääkseen muinaisia ​​riittejä 1600-luvulla uskonpuhdistajat julistivat nämä kaksi kirjoitusta vääriksi ilman mitään syytä, koska he pitivät vanhoja riittejä harhaoppisina. Historioitsijat Golubinsky ja Kapterev kiistivät virheellisen näkemyksen näiden kahden teoksen väärentämisestä. Sensuurin syistä näitä kahta Maximin teosta ei sisällytetty vallankumousta edeltäviin painettuihin julkaisuihin.

Vuoteen 1917 asti Maximin teoksia julkaistiin kahdesti. Kolmessa osassa, painos 1859-1862, käsikirjoitusten tekstit on kirjoitettu uudistuksen jälkeisillä kirjaimilla:

Ja kolmen osan julkaiseminen venäjänkielisenä käännöksenä vuosina 1910-1911:

Esseen "Tarina joistakin osittain hämmentyneistä sanonnoista Gregory theologian sanassa" (n. 1530) Maxim Kreikka kertoi ensimmäistä kertaa venäjäksi Amerikan löytämisestä [13] [14] [15] :

[N]nykypäivän portugalilaiset ja espanjalaiset ... äskettäin, noin 40 tai 50 vuotta sitten ... löysivät monia saaria, joista jotkin ovat ihmisten asuttamia ja toiset ovat asumattomia; ja Kuuban maa … [Ja] nyt siellä on avattu uusi maailma ja uusi ihmisten seurakunta.

Painokset

Muistiinpanot

  1. ↑ Sinitsyna N.V., Zapolskaya N.N. Maxim Grek // BDT. Sähköinen versio (2017) . Arkistoitu 10. lokakuuta 2020 Wayback Machinessa ; Käyttöönottopäivä: 16.1.2021.
  2. ↑ Kashtanov S.M. I. Denisovin julkaisuja Maxim Kreikkalaisesta ja hänen elämäkerroistaan  ​​// Bysantin aika . - 1958. - T. XIV . - S. 293 .
  3. ↑ Golubinsky. Venäjän kirkon historia. T.2. Osa 1, s. 674.
  4. ↑ Pliguzov A.I. Kiista Venäjän kirkossa 1500-luvun ensimmäisellä kolmanneksella. - S. 240.
  5. ↑ Esseen nimi oli: "Legenda niille, jotka kieltävät nimityksen ja vannovat käsialallamme Venäjän metropoliitille ja koko pyhälle katedraalille, elleivät hyväksy nimittämistä metropoliin ja valtakuntaan latinalaisen uskon roomalaispaavilta ja Konstantinopolin patriarkasta aki, saastaisen kuninkaan jumalattomien turkkilaisten alueella, ja nimitetty älkää ottako heitä vastaan."
  6. ↑ Moraaliset kirjoitukset. Sana 4.
  7. ↑ Arkkimandriitti Macarius (Veretennikov). Pyhä Akaki, Tverin ja Kashinskyn piispa  (pääsemätön linkki) . // 1600-luvun Venäjän hierarkian historiasta.
  8. ↑ A. I. Pliguzov. Kiista Venäjän kirkossa 1500-luvun ensimmäisellä kolmanneksella. - S. 239-240.
  9. ↑ Likhachev D.S. Valitut artikkelit. Hän pelasti kunniamme . Arkistoitu 24. kesäkuuta 2017 Wayback Machineen
  10. ↑ Rev. Maxim Grek, Sl. ristin merkistä, jolla meidät merkitään: "Pitkän ja keskimmäisen pidennyksen kautta, kun olemme yhdistäneet kaksi luontoa Kristuksessa, eli tunnustamme itse Kristuksen Vapahtajaksi, että Jumala on täydellinen, ja ihminen on täydellinen kahdessa olemuksessa ja luonnossa, uskottu ja tunnettu. Sormen asennossa otsalla tunnustamme kaksi tätä, ikään kuin olisit syntynyt Jumalasta ja Isästä, koska myös sanamme tulee mielestä, ja kuten jos ylhäältä laskeudu alas puhuvan Jumalan sanan mukaan, kumarra taivaat ja laskeudu alas.Jumalan äidille hänen sikiämisensä on muuttumaton, ja asunnon yhdeksän kuukauden asuminen, me julistamme selvästi. Puhun niille juutalaisille, jotka vastusta äläkä tee parannusta . Haettu 8. huhtikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 24. syyskuuta 2015.
  11. ↑ Kolminaisuuden-Sergius Lavran kirjasto. osio: Käsikirjoitukset. 201. (K nro 1843.) Maximus kreikkalaiset sävellykset, huolellinen charter, 1600-luku, arkki, 595 arkkia, päähineet (fol. 1, 6) väreillä ja kullalla ovat erinomaisia ​​l. 429. Luku 85 Siellä l. 281. . Haettu 8. huhtikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 7. marraskuuta 2017.
  12. ↑ Kreikkalainen Maxim "Satu, kuinka tulla kuuluisaksi ristinmerkillä." . Haettu 8. huhtikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2015.
  13. ↑ Lazarev N. Ensimmäiset venäläiset tiedot uudesta maailmasta // Historical Journal. - 1943. - Nro 1 . - S. 72 .
  14. ↑ Fainshtein M. Sh. Ahead - Uusi maailma: Amerikan löytämisen historia ja sen käsitys Venäjällä. - M . : Indrik, 2005. - S. 82. - 176 s.
  15. ↑ Selitys joihinkin osittain käsittämättömiin sanoihin Gregory theologian sanassa // Pyhän Maximuksen kreikkalaisen teokset venäjäksi. - Pyhä kolminaisuus Sergius Lavra: Oma kirjapaino, 1911. - T. 3. - S. 28-29. — 191 s.

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat