Rabbi Akivan aakkoset

" Rabbi Akivan aakkoset " (hepr. " Otiot de Rabbi Akiva ") - juutalaisuudessa aggadinen tutkielma ( midrash ) heprealaisten aakkosten kirjainten nimistä [1] . Saatavana kahdessa versiossa [1] :

• Vaihtoehto A  esittää kiistan heprean aakkosten kirjainten välillä maailmanhistorian ensimmäisen sanan muodostamisen kunniaksi - " Gereshit " ;
• vaihtoehto B  on kokoelma allegoris-mystisiä hagadisia tekstejä, jotka ovat saaneet vaikutteita eri kirjainten nimistä ja joissa jokainen kirjain muodostaa erityisen akrostikon ( notarikon ). [yksi]

Aloittaessaan teoksensa sanoilla " Rabbi Akiva sanoi", molempien versioiden kääntäjät pitävät kirjoittajuutensa Akivasta (I-II vuosisatoja). Molemmat versiot esitetään yhdessä Amsterdamin painoksessa 1708, ikään kuin täydentäen toisiaan. [yksi]

On olemassa kolmas versio, nimeltään "Midrash de-Rabbi Akiva al ha-Taggin ja Tziyunim" [2] , joka johtuu Akivasta ja joka tutkii aakkosten kirjaimia löytääkseen jokaisesta niistä symbolisen merkinnän Jumalasta , luomisesta , Toora , Israel sekä juutalaiset tavat ja rituaalit. Tämän version julkaisi Jellinek [3] (1873). [yksi]

Vaihtoehto A

Vaihtoehto A  - Jellinekin mukaan muinaista alkuperää ja päinvastoin viimeistä alkuperää Blochin mukaan - asettaa kiistan heprean aakkosten kirjainten välillä kunniasta muodostaa ensimmäinen sana maailmanhistoriassa - " Gereshit ". Tämä midrash on jatkoa Genesis Rabbah ja Shir ha-Shirim Rabbah (V, 11) legendalle ja kertoo, että aakkosten ensimmäinen kirjain - aleph  (א) - valitti Jumalalle kirjainvedon suosimisesta , joka alkaa Pentateukin ja rauhoittui vasta, kun hänelle luvattiin aloittaa kymmenen Jumalan käskyä Siinain vuorella (אנכי - minä olen ). [yksi]

Sisältö

Kaikki kirjaimet , alkaen viimeisestä tav , ovat vaatineet ensisijaisuutta. Mutta ne kaikki hylättiin vedonlyöntiin , sanan braha ("siunaus", "ylistys") alkukirjain, joka valittiin. Vain alefi osoitti vaatimattomuutta, ei osallistunut yleisiin valituksiin; hänelle myönnettiin, että tämä on ensimmäinen kaikkien kirjainten sarjassa (tarkoittaa jumalallista yhtenäisyyttä ), ja hänelle luvattiin ensimmäinen paikka Siinain ilmoituksen tekstissä [1] .

Tähän kilpailuun liittyy aggadinen esittely eri kirjainten muodoista ja tulkinta aakkosten eri kirjainyhdistelmistä: esimerkiksi:

• yhdistämällä aakkosten 1. kirjaimen viimeiseen, 2. toiseen lopusta, 3. kolmanteen lopusta jne., saamme yhdistelmän hepr. ‏ את בש גר דק ‏‎ jne.:
  • 1) את (partikkeli, joka ilmaisee akusatiivin tapausta [4] tai "lähellä" [5] );
  • 2) בש ;
  • 3) גר (" ger ", ulkomaalainen [6] ; proselyytti [7] ; neofyytti [8] ; kääntyä juutalaiseksi [9] );
  • 4) דק (ohut eli liian ohut [10] );
• jos yhdistämme ensimmäisen kirjaimen 12:een, 2:n kirjaimeen 13 jne., saamme yhdistelmän אל בם גן דס ‎:
  • 1) אל (Jumala [11] );
  • 2) בם  ;
  • 3) גן (puutarha [12] );
  • 4) דס  ;

samaan aikaan tällaisille kaksikirjaimille sanoille etsitään enemmän tai vähemmän sopivaa moralisoivaa merkitystä [1] .

Kommentit

Vaihtoehto A erottuu suunnitelman suuresta yhtenäisyydestä ja, kuten Jellinek [13] osoitti , on vanhempi kuin vaihtoehto B. Jos se ei ole sama, niin se seuraa suoraan ajassa " sapattia ", jonka mukaan (104a) koululaiset Joshua ben Levin aikakausi (3. vuosisadan alku) opetti juutalaista oppia käyttämällä osoitettuja muistotekniikoita , samalla kertoen heille moraalisäännöistä. Jellinek uskoo jopa, että tämä midrash on sävelletty tarkoituksena esitellä lapsille aakkoset. [yksi]

Aakkoset r. Karaite Solomon ben-Yeruham hyökkäsi vakavasti Akibaan ja pilkkasi sitä 1000-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Vaihtoehto A tunsi myös karaite Yehuda Gadassi 1200-luvulla [14] . [yksi]

Vaihtoehto B

Vaihtoehto B  on kokoelma allegorisia ja mystisiä haggadahia (traktaatteja), jotka ovat saaneet vaikutteita eri kirjainten nimistä, ja jokainen kirjainnimi muodostaa erityisen akrostikon ( notarikon ). Joten esimerkiksi [1] :

• aleph, אלף ‎, edustaa hepr. אמת למד פיך ‎‎ - "totuta suusi totuuteen." Lisäksi aleph (א) on monien hyveiden nimien alkukirjain: uskon totuus (אמת‎), אמונה‎, Jumalan luova sana אמר‎ jne.
• Veto (ב) muistuttaa muodoltaan taloa (syötti; tästä nimi) ja edustaa sanojen ברכה‎ "siunaus", בינה‎ kontemplaatio ensimmäistä kirjainta, jota arvostetaan eniten lain tutkimisessa .
• Gimel (ג) viittaa gmilut hassadim (armo - ja erityisesti Jumalan armo), sateeseen (hepr. " geshem "), joka sataa Jumalan armosta, ja Hänen suuruutensa ( gedula ) taivaissa jne. [ 1 ]

Vaihtoehto B (jonka Graetz [15] pitää alkuperäisenä, kun taas heprealaiset Enoch ja Shiur Koma ovat vain katkelmia siitä) ei sisällä sisäistä suunnitelman yhtenäisyyttä, vaan se on vain yksinkertainen kokoelma haggadisista kohdista, jotka on napattu satunnaisesti. erilaisia ​​kabbalistisia ja midrash-teoksia, ilman mitään yhteyttä, paitsi puhtaasti ulkoinen, johtuen aakkosten kirjainten järjestyksestä; tämä muunnos perustuu myös " Shabbat " (104a). Jellinek osoitti, että sen kokoelma kuuluu suhteellisen tuoreeseen aikaan, kuten arabiankielisistä kirjaimista ja lukuisista arabialaisen elämän viitteistä käy ilmi. Se sai kuitenkin erityisen arvon niiden puhtaasti kabbalististen ajatusten varastona, jotka melkein unohdettiin niiden jumaluutta koskevien antropomorfisten näkemysten vuoksi , jotka loukkasivat myöhempien aikojen valaistuneempia ihmisiä. [yksi]

Talmud

Talmudissa todetaan [16] , että Moosekselle kerrottiin Siinailla , että jokaisesta Tooran kirjaimesta tulisi rabbi Akiva ben Josephin halakistiset tulkinnat ja että hän ja rabbi Eliezer  – Genesis Rabbahin (luku I) mukaan – olisivat pystyy löytämään piilotetun merkityksen muiden hepr. kirjainten kaksoismuodossa . מנצפ"ך ‎. [1]

Katso myös

• " Akiban kirja kirjekoristeesta " [17]
• Atbash
• " Ben-Siran aakkoset "

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Rabbi Akiba ben Josephin aakkoset // Brockhausin ja Efronin juutalainen tietosanakirja . - Pietari. , 1908-1913.
2. ↑ "Midrash de-Rabbi Akiva al ha-Taggin ve-Tziyunim" tai "Midrasch de-Rabbi Akiba al hatagin we siunim"
3. ↑ Bet ha-Midrasch, V, 31-33
4. ↑ Mekhilta // Jewish Encyclopedia of Brockhaus and Efron . - Pietari. , 1908-1913.
5. ↑ Ary, Raamatussa // Brockhausin ja Efronin juutalainen tietosanakirja . - Pietari. , 1908-1913.
6. ↑ Ulkomaalainen // Brockhausin ja Efronin juutalainen tietosanakirja . - Pietari. , 1908-1913.
7. ↑ Apologeetit ja anteeksipyyntö // Brockhausin ja Efronin juutalainen tietosanakirja . - Pietari. , 1908-1913.
8. ↑ Didascalia // Brockhausin ja Efronin juutalainen tietosanakirja . - Pietari. , 1908-1913.
9. ↑ Laiton // Brockhausin ja Efronin juutalainen tietosanakirja . - Pietari. , 1908-1913.
10. ↑ Rabbi Akivan aakkoset // Brockhausin ja Efronin juutalainen tietosanakirja . - Pietari. , 1908-1913.
11. ↑ Baelhada // Brockhausin ja Efronin juutalainen tietosanakirja . - Pietari. , 1908-1913.
12. ↑ Puutarha ja puutarhanhoito // Jewish Encyclopedia of Brockhaus and Efron . - Pietari. , 1908-1913.
13. ↑ Bet ha-Midrasch, VI, 40
14. ↑ katso Jellinek, l. s., III, XVII, 5
15. ↑ Monatsschrift, VIII, 70ff.
16. ↑ Miehet 29b
17. ↑ Akiba (ben-Joseph) kirja kirjekoristeesta // Jewish Encyclopedia of Brockhaus and Efron . - Pietari. , 1908-1913.

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Juutalaiset Brockhaus ja Efron
Bibliografisissa luetteloissa	J9U : 987007306748305171 VIAF : 183575933 WorldCat VIAF : 183575933