Baškiirirunous on kokoelma baškirien runollisia teoksia.
Baškiirirunous syntyi ja kehittyi itämaisen runouden puitteissa. Baškiirirunouden alkuperä olivat 800-luvun Orkhon-Jenisein kirjoitusten muistomerkit: Yusuf Balasagunin "Kutadgu Bilik", Mahmud Kashgarin "Divanu Lugat at-Turk", Kul Galin, Kutbin, Khorezmin ja Saif Sarain runot ja dastanit . , Khusem Katib, luotu 13-14-luvuilla. Filosofinen näkemysjärjestelmä elämästä, ympäröivästä maailmasta kokonaisuudessaan heijastui baškiirien eeppisissa runoissa " Ural-batyr ", " Akbuzat ", " Akhak-Kola ". Runoilijat-filosofit T. Yalsygul, A. Kargaly, X. Salikhov, Sh. Zaki, G. Sokry olivat baškiirisufismin merkittäviä edustajia . Baškiirien kansanlaulut heijastivat myös baškiirien taipumusta filosofisiin näkemyksiin.
Baškiirien runouden piirre on sen yhteys kansanperinteisiin. Sesen Kubagush, Karas, Baik, Buranbay , Ishmukhamet [1] jättivät suuren panoksen 1600-1700-luvun baškiirien suulliseen runouteen . Sesenin luovuus kuuluu erityiseen runollisen taidon kouluun, joka vaikutti pahaa vastaan taistelevan ja isänmaataan puolustavan henkilön koulutukseen.
Runoilija-improvisoijana Salavat Yulaev tunnettiin Bashkortostanissa . Baškiirien ihanteena tuolloin oli soturi-laulaja. Salavat lauloi kotimaisista Ural-avaruksistaan, ihmisistä ja heidän muinaisista tavoistaan. Runoilija-soturin runoissa sanat rakkaudesta vähenivät vähitellen, ja sankarillisuuden ja rohkeuden motiivit kuulostivat yhä vahvemmin. Salavat Julajevin runoja ei ole säilynyt alkuperäisinä. Salavatin jälkeen vapausliike lopetettiin, isänmaan puolustajien henki horjutettiin suuresti. Runous itsessään oli pysähtyneisyydessä. Tällä hetkellä satiirisia runoja kirjoittaneen runoilija Mandi Kutush Kipchakin työ putosi.
Vähitellen kirjoitettua runoutta ilmestyi Bashkortostanissa. Vuonna 1789 Ufasta tuli Venäjän muslimien virallinen keskus. Tästä seurasi se, että Bashkortostanin runouteen vaikutti voimakkaasti islam, erityisesti sufilaisuus. 1800-luvulla sufirunoilijoiden T. Yalsygul al-Bashkordin , A. Kargalyn, H. Salikhovin, Sh. Zakin ja G. Sokroyn runoudessa vallitsi uskonnolliset ja mystiset tunnelmat .
"Olet runoilija vuorten yläpuolella, Olet runoilija ruohon alla, Hidasta ja nopeaa Olet aina oikeassa kaikessa... Sinulla on ajan kiire Hidastui hieman Alistuva ja itsepäinen, Herra ja palvelija... …Voi aika, olen lapsi Sinun on orpo. Ahdistunut ei vitsillä Ja itken syystä: Minuun vangittuna Koko maailma ja jokainen hetki. Auringonlaskun hiljaisuudessa Sain totuuden." 'Mustai Karim. "Runoilija, olet korkeampi kuin vuoret"1800-luvun lopulla baškiirien runoudessa tapahtui muutoksia. Baškiirien kansanperinteen, venäläisen ja idän klassisen runouden vaikutuksesta valaistumisen ideat kehittyvät. Tällä hetkellä runoilijat M. Akmulla, M. Umetbaev työskentelevät. Taistelu tsarismin siirtomaasortoa vastaan, baškirien rohkeus ja isänmaallisuus heijastui 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun runouteen.
Elämännäytön luotettavuudesta tuli 1900-luvun alun baškiirirunoilijoiden M. Gafuri, Sh. Babich [2] , S. Yakshigulov, D. Yultiya, Y. Yumaev, Sh.
Lokakuun vallankumouksen ja sisällissodan vuosina Babich kirjoitti runoutta, joka loi ensimmäisenä kuvan Bashkortostanista. Mazhit Gafuri tervehti vallankumousta runolla "Punaisen lipun leimahtaa!". Shaikhzad Babich kirjoitti runot "Vapauden lahja", "Eläköön työntekijät!".
20-30-luvulla baškirin runoudessa kehittyi tällaisten perinteisten runouden genrejä, kuten oodi, balladi, runosarja, laululaji, sonettilaji. Nämä genret ovat näkyneet runoilijoiden M. Gafurin , Daut Yultyn , S. Kudashin , T. Yanabin , B. Ishemgulin , G. Amantain , G. Salyamin , R. Nigmatin , B. Bikbain , M. Khain , M. Tazhi , S.Kulibay , B.Walida , H.Karim , K.Dayan , M.Karim .
20-luvulta lähtien runoudessa alkaa jumalattomuuden ja ateismin aika. Uskonnolliset ja mytologiset kuvat vajosivat karikatyyrin tasolle.
Tasavallan ainutlaatuinen ilmiö tuolloin oli lukuisten nuorten runoilijoiden saapuminen runouteen: Galimov Salam , Rashit Nigmati , Bayazit Bikbai , Mukhamedyarov Hai , Salah Kulibay , Kadyr Dayan , Hanif Karim , Maksud Syundukle , Gainan Amitdin , Tazhi, Husain Kunakbai , Akram Vali , Haris Malikh , Mustai Karim .
30-luvulla asenne baškiirien kansanperinteeseen muuttui Neuvostoliitossa. Neuvostoliiton 1. kirjailijoiden kongressissa M. Gorki julisti, että "kirjallisuus alkaa ihmisten suullisesta luovuudesta". Neuvostoliiton ja kansallisten tasavaltojen kirjailijaliittojen perustamisesta tehtiin historiallinen päätös. Samaan aikaan 30-luvun runoudessa usko kommunistisiin ihanteisiin oli vahva. Usein tämä usko muuttui johtajien palvomiseksi. M. Hai julkaisi vuonna 1936 kokonaisen oodin kirjan "Songs about Stalinista".
Sodan aikana monet baškiirirunoilijat menivät rintamalle ja loukkaantuivat. Runoilijat M. Khai, Haris Malikh , Khusain Kunakbai ja Gali Ahmati kuolivat. Sotavuosien baškiirien runouden merkittävimmät teokset olivat Rashit Nigmatin runot "Älä ole pahoillani, poikani, fasistista!" (1942), "Kirjeitä morsiameltasi" (1943), M. Karimin runot "December Song" ja "Ulmesbay". 1900-luvun baškiirien kansaneepos sisältää M. Burangulovin Suuren isänmaallisen sodan aikana kirjoittamat kubairit "Isänmaallinen sota", "Yulai ja Salavat", "Karasakal".
Sodan jälkeen NSKP:n keskuskomitea teki päätökset (b) "Zvezda- ja Leningrad-lehdistä" [3] , "Draamateatterien ohjelmistoista ja toimenpiteistä niiden parantamiseksi" [4] , "Elokuvasta" "Suuri elämä". Päätöksiä tehtiin kulttuurihenkilöiden varoittamiseksi poliittisista harhaluuloista. Bashkiriassa Mukhametshi Burangulovin ja Bayazit Bikbayn teoksia kritisoitiin. 22. lokakuuta 1946 Baškiirin alueellinen puoluekomitea hyväksyi päätöksen "Bashkirian kirjailijaliiton työstä", jossa se asetti tehtäväksi toimintansa radikaalin uudelleenjärjestelyn. Tämä johti siihen, että runoilijoiden työssä pääteemoja olivat maan ennallistaminen, suuret rakennushankkeet, rauhan säilyttämisen merkitys ja kansojen ystävyys.
Sodan jälkeisinä vuosina monia baškiirien kirjailijoita ja runoilijoita, kuten Kadyr Dayania, Rashit Nigmatia, Jalil Kiekbaevia, syytettiin kansallisesta ahdasmielisyydestä kotimaansa kunnioittamisen vuoksi. Samaan aikaan Mustai Karim kirjoitti runosarjan "Eurooppa-Aasia", Rashit Nigmati runon "Olen baškiiri!".
NSKP:n XX kongressin jälkeen maassa alkaneen "sulan" jälkeen oli tilaa luovalle ajattelulle. Nuoret runoilijat Rami Garipov , Rafael Safin , Marat Karimov , Angam Atnabaev , Igebaev , jotka alkoivat julkaista 1950-luvulla, tulivat runouden pääpilariin.
60-luvun puolivälissä Rashit Nazarov , Timer Yusupov , Khasan Nazar , Irek Kinyabulatov , Safuan Alibai , Askhal Akhmet-Khuzha , Mukhamet Ilbaev, Musa Sirazhi, Makhmut Hibat, Rashit Shakur, An Ravilisa Baskir, Bar Sai Gabidullinnov runous Tagirova, Vafa Akhmadiev, Zigat Sultanov, Sulpan Imangulov; 70-80 -luvulla runoilijat Rif Miftakhov , Maulit Yamaletdinov , Asylguzha, Rif Tuigun, Ravil Nigmatullin , Rinat Khairi , Gulfiya Yunusova , runoilija Arslanov, Timer Gareevich jatkoivat satiiristen runojen kirjoittamista .
Maista alkanut perestroika, siirtyminen kapitalistiselle kehityspolulle 1990-luvun 90-luvulla myötävaikutti kansallisen itsetietoisuuden, vapaan ajattelun ja Bashkortostanin itsenäistymishalun kasvuun. Tällä hetkellä nuoret runoilijat Ramil Kul-Davlet , Khismat Yuldashev, Akhmer Utyabai, Rais Tulyakov, Tanzilja Davletberdina, Buranbai Iskuzhin , Iskandaria, Gabidulla, Yumabika Ilyasova, Rafiga Usmanova, Marat Kabirov, myöhemmin, Insur Shakham Yaguetki ja Finat Kabirov Zulfiya Khannanova , Salavat Abuzarov , Aisylu Garifullina, Gulnaz Kutueva.
Naisten runoudella oli merkittävä paikka 80- ja 1990-luvun baškiirien runoudessa. Ensimmäinen 1930-luvulla kirjoittanut baškiirikirjailija oli Khadia Davletshina. Zainab Biisheva työskenteli kirjallisuuden parissa 40-90-luvuilla. Hän teki merkittävän panoksen baškiiri-proosaan, draamaan ja runouteen. Myöhemmin Katiba Kinzyabulatova, Fauziya Rakhimgulova , Alfinur Vakhitova, Anisa Tagirova , Zubarzhat Yanberdina, Gulnur Yakupova , Guzel Galiyeva, Gulshat Akhmetkuzhina, Guzal Sitdykova , Urda Khalaks, Faniya Chanysheva , Urda Khalaks , Faniya Chanysheva , Aisylu Yaga , Khisamova , Minlegul Khismatullina , Dilya Bulgakova .
Muinaisista ajoista välitetty baškirien elämänarvojärjestelmä, maailman käsityksen erityispiirteet, harmonia heijastuu myös kirjallisuuteen. Kansallisen runouden ainutlaatuisuus heijastui runollisen teoksen rakentamisessa, sen säkeessä.
Baškiirien kirjalliset keskinäiset suhteet vaikuttivat baškiirirunouden strofisen järjestelmän kehittymiseen. Kansanperinteisiin perustuvat stanzat määrittävät baškiirien runouden ainutlaatuisuuden. Turkkilaisen jakeen erikoisuus selittyy kielen agglutinatiivisella rakenteella, jossa hallitsee semanttis-distektiivinen juuren morfeemi, joka alistaa sitä seuraavien liitteiden äänivärityksen.
Nykyaikaisessa baškiirin runoudessa eniten käytetty strofinen muoto on neliso. Siellä on idästä lainattu beit (pari) (Sh. Babichin "Gazazil", Sh. Aminev-Tamyanin "Ural" , "Vapauden aamu", M. Gafurin "Onnea etsimässä", "Mystery") M. Karimin "Smile").
Itämaisesta runoudesta lainattu säkeistöryhmä musammat, joka perustuu ensimmäisen säkeen viereiseen riimijärjestelmään, joka on sopusoinnussa seuraavan säkeen kanssa, jonka ensimmäinen osa koostuu keskenään riimituista säkeistä. Baškiirin runoudessa musammat-stanzaista eniten käytetty on murabba (neljäsri, jonka riimijärjestelmä on aaaa bbba). Murabba löytyy M. Kashgarin "Divan Lugat-at-Turkista", Y. Balasagunskyn tutkielmasta "Kutadgu bilig", K. Galin runosta "Kissai Yusuf" ja muut.
Nykyaikaisessa baškiirin runoudessa on merkkejä länsimaisista strofisista muodoista - neliö, jossa on ristiriimu (abab). Tämä muoto löytyy soneteista. Baškiirin runoudessa on 3 tyyppistä sonettia (M. Khain, Y. Kulmuyn, A. Tagirovan sonetit): Shakespearean tai Englanti (3 ababia + 1. vuosisata); italia (2 abab tai abba + vgv gvg tai vgd vgd); ranska (2 abba + vvg dgd tai vvg dgd). Sonettiseppeleen monimutkainen runorakenne (yhdistää 14 sonettia loogisilla, figuratiivisilla ja muodollisilla yhteyksillä ja viidestoista pääsonetti) vaatii suurta runollista taitoa. Tämä muoto on A. Tagirovan teoksissa "Äidin polku", "Bytyry", "Sikazen rullat".
Tärkeä strofoa muodostava osa säkeistössä on riimi. Baškiirien runoudessa on 4 tyyppistä riimejä: vierekkäinen (aa) (R. Nazarov: "Vuorelle on vaikea kiivetä", interline (abvb), risti (abab), kattava (abba).
R. Nigmati käytti aksenttisäkettä toonisen versifikaation muotona, joka perustuu painotettujen tavujen likimääräiseen tasa-arvoon rivissä, jossa on mielivaltainen määrä painottamattomia tavuja, ja käytti R. Nigmati V. V. Majakovskin runojen ja runojen käännöksissä baškirin kielelle. , runoilijat Sh. Babich teoksessa "Khalkym өson" ("Vala kansalle"), G. Salam teoksessa "Yorәk turendә" ("Sydämen syvyyksissä"), A. Utyabay teoksessa "Urlangan Ural" ("Varastettu Ural" ), "Azatlyk" (" Vapaus"), "Khanyar" ("Tikari").
Vuonna 1939 nimitys "Baškiirin ASSR:n kansanrunoilija" otettiin käyttöön Baškirin SSR:ssä ja vuonna 1996 Valko-Venäjän tasavallassa - "Baškortostanin tasavallan kansanrunoilija". Kunnianimitys myönnetään "erinomaisille runoilijoille, joilla on erityiset ansiot baškiirien kirjallisuuden kehittämisessä, jotka ovat luoneet syvästi ideologisia ja erittäin taiteellisia teoksia, jotka ovat erittäin suosittuja ihmisten keskuudessa ja jotka ovat aktiivisia yhteiskunnallisessa ja poliittisessa toiminnassa".
Titteli "Baškiirin ASSR:n kansanrunoilija" myönnettiin runoilijoille Mazhit Gafuri , Rashit Nigmati , Mustai Karim ja Saifi Kudash .
"Baškortostanin tasavallan kansanrunoilijan" tittelin saivat Rami Garipov , Nazar Najmi , Bikbaev, Ravil Tukhvatovich (Baškortostanin hymnin kirjoittaja), Atnabaev, Angam Kasimovich , Karimov, Marat Nabievich , Timepovich, Yusi , Filipov . , Alexander Pavlovich , Igebaev , Abdulkhak Khazhmukhametovich , Kadim Aralbay .
Vuonna 1943 BASSR otti käyttöön nimen People's Sesen BASSR ( Bashkortostanin kansan sesen ). Tittelit myönnettiin: M. A. Burangulov, F. D. Davletshin , S. A. Ismagilov .
Baškiirin runouden ja sen historian ongelmia tutkivat tiedemiehet Zainab Biishevan mukaan nimetyn Sterlitamakin valtion pedagogisen akatemian filologisista tiedekunnista, Baškirin osavaltion yliopistosta [5] ja M. Akmullan mukaan nimetystä Baškiirin valtion pedagogisesta yliopistosta .
Tutkitaan kysymyksiä jakeen rakentamisesta baškiirin runoudessa, säkeistöstä, riimistä baškirin runoudesta, genremuotoja, runon sävellystekniikoita, runon yhteyttä baškiirien filosofiaan [6] .
Kirjallisuuskriitikot Akhmedyanov, Kim Abuzarovich , Bikbaev, Ravil Tukhvatovich , G. F. Kunafin , G. B. Khusainov , I. V. Stebleva antoivat merkittävän panoksen baškiirien versifikaatioteoriaan.
Vuonna 2019 julkaistiin yleistävä monografia baškirin versifikaatiosta "1900-luvun baškirin säkeet", jossa kirjoittaja lähestyy tätä materiaalia modernin tilaston ja data-analyysin menetelmin aseistettuna. Baškiirien runouden keskeinen muoto on kansanlaulumuoto "uzun-kuy" ("pitkä laulu"), joka on 9- ja 10-tavuisten rivien vuorottelu. Näiden ja muiden monografian muotojen toimintaa tarkastellaan kaikilla tasoilla, foniikasta sanastoon ja kielioppiin [7] [8] .
Baškiirirunoilijat julkaisevat teoksiaan Valko-Venäjän tasavallan aikakauslehdissä: "Literary Bashkortostan" [9] , " Belskie open spaces ", "Agidel" [10] ja muut.
Baškiirirunoilijat yhdistyvät Bashkortostanin tasavallan kirjailijoiden liitossa . He osallistuvat kansainvälisille festivaaleille "Shir Akshamlari" ("Ruoluillat") Tarsuksessa (Turkki), runoiltoille Ufassa, esiintyvät kaupungin kirjastoissa, matkustavat tasavallan syrjäisille alueille.
Baškiirien runouden antologia. Voices of Ages” / toim. S. Sharipova - Ufa: Kitap, 2001. - 816 s.
Akhmedyanov K. A. "Kirjallisuuden teoria". - Ufa: baškiirien kirjojen kustantaja, 1971. - P.263.
Khusainov G. B. "Baškiiriversio". - Ufa: Gilem, 2002. - P.130. (bashissa.)
Bikbaev, R. "Modernin baškiirirunouden evoluutio". M., 1991.
Orekhov B.V. Bashkir XX vuosisadan säe. Pietari: Aleteyya, 2019. 344 s. ISBN 978-5-907189-29-4
Baškiirien tietosanakirja. Ch. toim. M. A. Ilgamov osa 1. A-B. 2005. - 624 s.; ISBN 5-88185-053-X . v. 2. V-Zh. 2006. −624 s. ISBN 5-88185-062-9 .; v. 3. Z-K. 2007. −672 s. ISBN 978-5-88185-064-7 .; v. 4. L-O. 2008. −672 s. ISBN 978-5-88185-068-5 .; v. 5. P-S. 2009. −576 s. ISBN 978-5-88185-072-2 .; v. 6. Ihmisneuvostot. taloutta. -U. 2010. −544 s. ISBN 978-5-88185-071-5 ; v. 7. F-Ya. 2011. −624 s. tieteellinen toim. Bashkir Encyclopedia, Ufa.
http://ufa-gid.com/encyclopedia/poez.html
http://www.husainov.com/node/17
Baškiirirunous suuren isänmaallisen sodan aikana Arkistoitu 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machineen