Bilinsky, Leon von

Leon von Bilinsky
Saksan kieli  Leon Ritter von Biliński
Cisleithanian valtiovarainministeri
30. syyskuuta 1895  - 30. marraskuuta 1897
Edeltäjä Eugen von Böhm-Bawerk
Seuraaja Eugen von Böhm-Bawerk
Cisleithanian valtiovarainministeri
10. helmikuuta 1909  - 9. tammikuuta 1911
Edeltäjä Adolf von Yorkas-Koch
Seuraaja Robert Meyer
Itävalta-Unkarin valtiovarainministeri
12. helmikuuta 1912  - 7. helmikuuta 1915
Edeltäjä Istvan Burian von Reijer
Seuraaja Ernest von Koerber
Puolan valtiovarainministeri
31. elokuuta 1919  - 9. joulukuuta 1919
Edeltäjä Stanislav Karpinsky
Seuraaja Vladislav Grabsky
Syntymä 15. kesäkuuta 1846 Zalishchyky , Galician ja Lodomeria , Itävallan valtakunta( 1846-06-15 )
Kuolema 14. kesäkuuta 1923 (76-vuotias) Wien , Itävalta( 14.6.1923 )
Suku Bilinsky Sasovin vaakunasta [d]
Lähetys
koulutus
Nimikirjoitus
Palkinnot
taisteluita
Työpaikka
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Leon von Bilinsky ( saksa , puola. Leon Ritter von Biliński , 15. kesäkuuta 1846  - 14. kesäkuuta 1923 ) oli Itävalta-Unkarin ja Puolan valtiomies, tiedemies ja taloustieteilijä. Cisleithanian valtiovarainministeri 1895-1897 ja 1909-1911 ; _ _ _ _ _ Puolan valtiovarainministeri vuonna 1919 .

Elämä ja ura

Syntynyt Zalishchykyssä ( Galician ja Lodomerian kuningaskunta ). Vuosina 1862-1865 hän opiskeli taloustiedettä Lembergin yliopistossa , vuoteen 1871 mennessä hänestä tuli professori . Hän on toiminut yliopistossa erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä. Vuodesta 1878  - rehtori .

Vuosina 1892 - 1895 hän johti Itävallan rautateiden valtionhallintoa. Vuosina 1900 - 1907  - Itävalta-Unkarin pankin puheenjohtaja. Vuosina 1907 - 1914 - Reichsratin  edustajainhuoneen jäsen , vuodesta 1900 - herrashuoneen ( Heerenhaus )  elinikäinen jäsen . Reichsratissa hän johti "Puolan klubia" - valtakuntaan kuuluvia Puolan maita edustavien kansanedustajien yhdistystä. Hän toimi Cisleithanian valtiovarainministerinä Badenyn kabinetissa ja pääsi vuonna 1896 sopimukseen Unkarin kanssa valtion budjettitulojen jakamisesta. Vuonna 1911 työskennellessään Binert-Schmerlingin kabinetissa hän joutui konfliktiin parlamentin kanssa ja joutui eroamaan.

Itävalta-Unkarin valtiovarainministeri

Helmikuun 20. päivänä keisari Franz Joseph nimitti Bilinskyn koko imperiumin valtiovarainministeriksi (ja samaan aikaan, kuten kaikki valtiovarainministerit vuodesta 1879 lähtien, Bosnia ja Hertsegovinan siviilikuvernööriksi ). Toimiessaan Bosnian siviilihallinnon päällikkönä Bilinsky joutui yhteen sotilaallisen kuvernöörin Oskar Potiorekin kanssa . Potiorek, joka kuului "haukkapuolueeseen", kohteli serbien enemmistöä halveksivasti , kun taas Bilinsky pyrki varmistamaan heidän uskollisuutensa Itävalta-Unkarin viranomaisia ​​kohtaan. Lopulta siviilikuvernööri ei kyennyt estämään Potiorekin kulkua, joka saavutti Bosnian maapäivien sulkemisen ja Serbian julkisten yhdistysten likvidoinnin.

Maltillisesta asenteestaan ​​huolimatta Bilinsky kannatti heinäkuun kriisin aikana kovaa painostusta Serbiaa kohtaan . Ensimmäisen maailmansodan puhjettua hän ehdotti ehdokkuuttaan Galician kenraalivaltuutettuun , jonka tarkoituksena oli esittää puolalaisille vetoomus kapinaan Venäjää vastaan ​​. Hanketta ei toteutettu kenraalipäällikön Götzendorfin kehotuksesta , koska hän piti tällaista toimenpidettä ennenaikaisena.

itävaltalais-puolalainen

Bilinsky tuki "Itävalta-Puola" -hankkeen toteuttamista - Venäjään kuuluneiden Puolan maiden liittämistä Itävalta-Unkarin valtakuntaan ja laajan autonomian myöntämistä yhdistyneelle Puolalle Puolan perustamiseen asti. Kolmiyhteinen monarkia. Elokuun alussa 1914 hän ehdotti keisarin ja ulkoministeri Berchtoldin puolesta julistuksen julkaisemista Galician ja Lodomerian kuningaskunnan yhdistämisestä Venäjän Puolaan, erillisen hallituksen ja maapäivien perustamisesta. Pääliittolainen Saksa sekä Transleitanian hallituksen päällikkö Istvan Tisa vastustivat ehdotusta jyrkästi . sen seurauksena sitä ei pantu täytäntöön. Bilinskyn suunnitelman epäonnistumisesta huolimatta "trialismin" ideasta keskusteltiin aktiivisesti Itävallan hallitsevissa piireissä sodan loppuun asti. Bilinskyn ehdotusten hylkääminen aiheutti pettymyksen Itävalta-Puolan aateliston piireissä: Itävalta-Unkarin johtoa syytettiin liiallisesta mukautumisesta Saksaa kohtaan.

Vuosina 1914-1917 hän johti Puolan korkeinta kansallista komiteaa ( Naczelny Komitet Narodowy ).

Joulukuussa 1915 Bilinsky varoitti ulkoministeri Istvan Burian von Raij'ta erillisen provinssin muodostamisesta, jossa valtion hallinto olisi saksaksi tai ruteeniksi , sodan aikana vangitun Itä-Galician alueelle . Hänen mielestään tällainen päätös johtaisi ennemmin tai myöhemmin uuteen sotaan Venäjän kanssa.

Itsenäisessä Puolassa

Elokuussa 1919 Jozef Pilsudski kutsui Bilinskyn Puolan valtiovarainministerin virkaan Ignacy Jan Paderewskin hallitukseen . Jonkin ajan kuluttua Bilinsky jätti tehtävänsä ja vetäytyi julkisesta toiminnasta. Viime vuosina hän työskenteli Itävaltalais-Puolalaisen pankin pääjohtajana Wienissä .

Toimii

Muistiinpanot

  1. Österreichische Akademie der Wissenschaften Itävallan biografinen sanakirja  (saksa) / Hrsg.: Österreichische Akademie der Wissenschaften - doi:10.1553/0X0028103D

Kirjallisuus