Bilinsky, Leon von

Leon von Bilinsky ( saksa , puola. Leon Ritter von Biliński , 15. kesäkuuta 1846  - 14. kesäkuuta 1923 ) oli Itävalta-Unkarin ja Puolan valtiomies, tiedemies ja taloustieteilijä. Cisleithanian valtiovarainministeri 1895-1897 ja 1909-1911 ; _ _ _ _ _ Puolan valtiovarainministeri vuonna 1919 .

Elämä ja ura

Syntynyt Zalishchykyssä ( Galician ja Lodomerian kuningaskunta ). Vuosina 1862-1865 hän opiskeli taloustiedettä Lembergin yliopistossa , vuoteen 1871 mennessä hänestä tuli professori . Hän on toiminut yliopistossa erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä. Vuodesta 1878  - rehtori .

Vuosina 1892 - 1895 hän johti Itävallan rautateiden valtionhallintoa. Vuosina 1900 - 1907  - Itävalta-Unkarin pankin puheenjohtaja. Vuosina 1907 - 1914 - Reichsratin  edustajainhuoneen jäsen , vuodesta 1900 - herrashuoneen ( Heerenhaus )  elinikäinen jäsen . Reichsratissa hän johti "Puolan klubia" - valtakuntaan kuuluvia Puolan maita edustavien kansanedustajien yhdistystä. Hän toimi Cisleithanian valtiovarainministerinä Badenyn kabinetissa ja pääsi vuonna 1896 sopimukseen Unkarin kanssa valtion budjettitulojen jakamisesta. Vuonna 1911 työskennellessään Binert-Schmerlingin kabinetissa hän joutui konfliktiin parlamentin kanssa ja joutui eroamaan.

Itävalta-Unkarin valtiovarainministeri

Helmikuun 20. päivänä keisari Franz Joseph nimitti Bilinskyn koko imperiumin valtiovarainministeriksi (ja samaan aikaan, kuten kaikki valtiovarainministerit vuodesta 1879 lähtien, Bosnia ja Hertsegovinan siviilikuvernööriksi ). Toimiessaan Bosnian siviilihallinnon päällikkönä Bilinsky joutui yhteen sotilaallisen kuvernöörin Oskar Potiorekin kanssa . Potiorek, joka kuului "haukkapuolueeseen", kohteli serbien enemmistöä halveksivasti , kun taas Bilinsky pyrki varmistamaan heidän uskollisuutensa Itävalta-Unkarin viranomaisia ​​kohtaan. Lopulta siviilikuvernööri ei kyennyt estämään Potiorekin kulkua, joka saavutti Bosnian maapäivien sulkemisen ja Serbian julkisten yhdistysten likvidoinnin.

Maltillisesta asenteestaan ​​huolimatta Bilinsky kannatti heinäkuun kriisin aikana kovaa painostusta Serbiaa kohtaan . Ensimmäisen maailmansodan puhjettua hän ehdotti ehdokkuuttaan Galician kenraalivaltuutettuun , jonka tarkoituksena oli esittää puolalaisille vetoomus kapinaan Venäjää vastaan ​​. Hanketta ei toteutettu kenraalipäällikön Götzendorfin kehotuksesta , koska hän piti tällaista toimenpidettä ennenaikaisena.

itävaltalais-puolalainen

Bilinsky tuki "Itävalta-Puola" -hankkeen toteuttamista - Venäjään kuuluneiden Puolan maiden liittämistä Itävalta-Unkarin valtakuntaan ja laajan autonomian myöntämistä yhdistyneelle Puolalle Puolan perustamiseen asti. Kolmiyhteinen monarkia. Elokuun alussa 1914 hän ehdotti keisarin ja ulkoministeri Berchtoldin puolesta julistuksen julkaisemista Galician ja Lodomerian kuningaskunnan yhdistämisestä Venäjän Puolaan, erillisen hallituksen ja maapäivien perustamisesta. Pääliittolainen Saksa sekä Transleitanian hallituksen päällikkö Istvan Tisa vastustivat ehdotusta jyrkästi . sen seurauksena sitä ei pantu täytäntöön. Bilinskyn suunnitelman epäonnistumisesta huolimatta "trialismin" ideasta keskusteltiin aktiivisesti Itävallan hallitsevissa piireissä sodan loppuun asti. Bilinskyn ehdotusten hylkääminen aiheutti pettymyksen Itävalta-Puolan aateliston piireissä: Itävalta-Unkarin johtoa syytettiin liiallisesta mukautumisesta Saksaa kohtaan.

Vuosina 1914-1917 hän johti Puolan korkeinta kansallista komiteaa ( Naczelny Komitet Narodowy ).

Joulukuussa 1915 Bilinsky varoitti ulkoministeri Istvan Burian von Raij'ta erillisen provinssin muodostamisesta, jossa valtion hallinto olisi saksaksi tai ruteeniksi , sodan aikana vangitun Itä-Galician alueelle . Hänen mielestään tällainen päätös johtaisi ennemmin tai myöhemmin uuteen sotaan Venäjän kanssa.

Itsenäisessä Puolassa

Elokuussa 1919 Jozef Pilsudski kutsui Bilinskyn Puolan valtiovarainministerin virkaan Ignacy Jan Paderewskin hallitukseen . Jonkin ajan kuluttua Bilinsky jätti tehtävänsä ja vetäytyi julkisesta toiminnasta. Viime vuosina hän työskenteli Itävaltalais-Puolalaisen pankin pääjohtajana Wienissä .

Toimii

• Studya nad podatkiem dochodowym (1870)
• Wzajemne czy akcyjne towarzystwa ubezpieczeń (1870)
• Procent a czynsz (1872)
• Wykład ekonomii społecznej (1873-1874, kaksi osaa)
• Ekonomija społeczna - jej rozwój (1874)
• O pracy kobiet ze stanowiska ekonomicznego (1874)
• O przesileniach giełdowych (1874)
• Podatek skarbowy (1875)
• Taryfa kolejowa (1875)
• System nauki skarbowej (1876)
• O istocie, rozwoju i obecnym stanie socjalizmu (1883)
• Wspomnienia i dokumenty (1924-1925, kaksi osaa)

Muistiinpanot

1. ↑ Österreichische Akademie der Wissenschaften Itävallan biografinen sanakirja  (saksa) / Hrsg.: Österreichische Akademie der Wissenschaften - doi:10.1553/0X0028103D

Kirjallisuus

• Ernst Rutkowski: Briefe und Dokumente zur Geschichte der österreichisch-ungarischen Monarchie. Bändi 1: Der verfassungstreue Großgrundbesitz 1880-1899. Verlag Oldenbourg, München 1983, ISBN 3-486-51831-3 . 2* Bilinski (Biliński) Leon von. Julkaisussa: Österreichisches Biographisches Lexikon 1815-1950 (ÖBL). Band 1, Verlag der Osterreichischen Akademie der Wissenschaften, Wien 1957.
• William Jannen, Jr: Itävalta-Unkarin päätös sodasta heinäkuussa 1914. Teoksessa: Samuel R. Williamson, Jr, Peter Pastor (Hrsg.): Essays On World War I: Origins and Prisoners of War. New York 1983.
• Ludwig Bittner, Hans Uebersberger: Österreich-Ungarns Außenpolitik von der bosnischen Krise 1908 bis zum Kriegsausbruch 1914. Diplomatische Aktenstücke des österreichisch-ungarischen Ministeriums des Äußeren Wien/Leipzig 1930, bändi 6: 1. huhtikuuta 31. heinäkuuta 1913.
• Miklós Komjáthy (Hrsg.): Protokolle des Gemeinsamen Ministerrates der Österreichisch-Ungarischen Monarchie (1914-1918). Budapest 1966.
• Feldmarschall Conrad: Aus meiner Dienstzeit 1906-1918. Bändi 4: 24. kesäkuuta 1914 ja 30. syyskuuta 1914 Wien/Berliini/Leipzig/München 1925.
• Ottokar Czernin: Im Weltkriege. Berliini/Wien 1919.
• Heinz Lemke: Allianz und Rivalitat. Die Mittelmächte und Polen im ersten Weltkrieg. Verlag Böhlau, Wien/Köln/Graz 1977, ISBN 3-205-00527-9 .
• Henryk Batowski: Trialismus, subdualismus tai personalunion. Zum Problem der österreichisch-polnischen Lösung (1914-1918). Julkaisussa: Studia Austro-Polnica. Varsova/Krakova 1978.
• Alexander Fussek: Österreich-Ungarn und die polnische Frage zu Beginn des Ersten Weltkrieges. Julkaisussa: Österreich in Geschichte und Literatur 11 (1967). S. 5-9; hier: S. 7; ja Heinz Lemke: Allianz und Rivalitat. Die Mittelmächte und Polen im ersten Weltkrieg. Verlag Böhlau, Wien/Köln/Graz 1977, ISBN 3-205-00527-9 .
• Bosna i Hercegovina u uspomenama Leona Bilińskog. Institut za historiju. Sarajevo 2004. ISBN 9958-9642-4-4 .

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Brockhaus ja Efron kroatialainen
Bibliografisissa luetteloissa BIBSYS : 90636512 BNF : 15060519w CiNii : DA08425954 CONOR : 93739107 GND : 11618082X ISNI : 0000 0000 8363 9352 LCCN : no2005075480 NKC : js20020805862 NSK : 000103687 NTA : 070310033 NUKAT : n01109820 SUDOC : 165833041 VIAF : 22427551 WorldCat VIAF : 22427551