Determinatiivinen (kielioppi)

Determinatiivinen , määrittäjä [1]  - substantiivin (tai nimellisen ryhmän) mukana oleva sanamuoto tai morfeemi, joka ilmaisee sen viittausaseman kontekstissa (korrelaatioluokka) ja muita kieliopillisia merkityksiä (sukupuoli, numero, tapaus). Joten determinatiivi voi heijastaa seuraavia tietoja:

• substantiivin määrätty tai epämääräinen viittaustila;
• kohteen syrjäisyys (englanniksi this - that);
• kuuluminen toiseen subjektiin tai esineeseen;
• erityiset määrälliset ominaisuudet jne.

Yleensä määrittäjiä ovat artikkelit (määräinen, epämääräinen, osa), demonstratiivit (demonstratiiviset pronominit), possessiivit (omistuspronominit), kvantitaattorit (sanat, jotka kuvastavat kvantitatiivisia suhteita, esimerkiksi monet, jotkut ), numerot , kyselysanat ja jakaumat (definitiiviset pronominit ) ) .

Kielessä, jossa on artikkeliluokka , määrittäjästä tulee substantiivilauseen välttämätön komponentti , vaikka tässä tapauksessa voidaan havaita erilaisia ​​kielistrategioita: englanniksi possessiivit my ("my"), sinun (" sinun") käytetään artikkelin sijasta, kun taas italiaksi - yhdessä hänen kanssaan. Lisäksi määritteen, erityisesti artikkelin, puuttuminen voi viitata substantiivin epäolennaisuuteen ja toisen puheosan toimintojen hankkimiseen: adverbi, adjektiivi jne., esimerkiksi fr. chapeau de paille ("olkihattu").

Joissakin kielissä määrittäjä voidaan ilmaista liitteellä  - etuliitteellä tai jälkiliitteellä. Esimerkiksi romaniassa, bulgariassa, makedoniassa ja ruotsissa määrätty artikkeli ilmaistaan ​​jälkiliitteellä: vrt. ruotsi _ bok ("kirja") - boken , rommi. caiet ("muistivihko") - caietul.

Teoria lauseen varsinaisesta jaosta

Varsinaisen artikulaatioteorian mukaan lauseessa erotetaan sellaisia ​​komponentteja kuin teema ja reemi [2] . Viestinnän näkökulmasta aiheena on se, mitä vastaanottaja jo tietää, ja reemi tuo uutta tietoa. Esimerkiksi lauseessa Ikkunalla tyttö istui , rhema on tyttö ja loput lauseesta on aihe. Yleensä venäjäksi remi on lauseen lopussa ja erottuu laskevasta intonaatiosta [2] , kun taas kielessä, jossa on artikkeliluokka, remi voi olla myös lauseen alussa, mutta sitä käytetään epämääräisellä artikkelilla, joka esittelee substantiivin ensimmäistä kertaa. Joten tämä esimerkki voidaan kääntää ranskaksi Une fille était près de la fenêtre . Kuitenkin, jos käännämme esimerkin varsinaisen artikuloinnin Tyttö istui ikkunan vieressä, jossa riimi jo ulkonee ikkunasta , niin ranskankielisessä käännöksessä ei tarvitse muuttaa sanajärjestystä: reme voidaan silti kirjoittaa. käyttämällä epämääräistä artikkelia La fille était près d 'une fenêtre .

Muistiinpanot

1. ↑ BDT, 2007 .
2. ↑ 1 2 Mathesius V. Niin kutsutusta varsinaisesta lauseen jaosta // Prahan kielipiiri: Artikkelikokoelma. M.: Edistystä. – 1967.

Kirjallisuus

• Determinatiivinen //Suuri venäläinen tietosanakirja. Osa 8. - M. , 2007. - S. 590.