Katolisuus Suomessa . Suomen katolinen kirkko on osa maailmanlaajuista katolista kirkkoa.
Suomen katolilainen väestö on yksi Euroopan pienimmistä, vuoden 2015 tietojen mukaan noin 14 000 henkeä eli noin 0,25 % maan väestöstä [1] . Samaan aikaan katolisten määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina, vuonna 2006 se oli noin 9 tuhatta ihmistä ja vuonna 1990 noin 4 tuhatta [1] . Suurin osa suomalaisista katolilaisista on maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään, joista suurimmalla osalla on puolalaiset juuret. Puolet maan papeista on puolalaisia. Suomalaiskatolisista vain 42 % pitää suomea äidinkielekseen, 5 % ruotsia äidinkielekseen ja 53 % muuta kieltä äidinkielekseen [2] . Katolisten seurakuntien pienen määrän vuoksi ne yhdistyvät yhdeksi Helsingin hiippakunnaksi , joka ei kuulu mihinkäänmetropolia ja on suoraan Pyhän istuimen alainen .
Ensimmäiset jäljet kristinuskosta länsimaisessa muodossaan nyky-Suomen alueella ovat peräisin 1000-1100-luvuilta. Ensimmäinen katolinen hiippakunta nykyisessä Suomessa oli 1000-luvulla perustettu Åbon hiippakunta . Suomi kuului 1500-luvulla Ruotsiin ja otti yhdessä sen kanssa uskonpuhdistuksen , jonka jälkeen katolilaisuus kiellettiin kokonaan ja luterilaisuudesta tuli virallinen kirkko .
Vuonna 1799 Venäjän valtakuntaan kuuluneen Vanhan Suomen pääkaupunkiin Viipuriin perustettiin katolinen Pyhän Hyasintin seurakunta . Venäjän vallan vakiinnuttua muualle Suomeen ja Suomen suuriruhtinaskunnan muodostumisen jälkeen kaikki ruhtinaskunnan katolilaiset olivat Viipurin seurakunnan pappien lainkäyttövallan alaisia. Vuonna 1812 Suomessa oli 2 katolista seurakuntaa [3] . Vuonna 1830 katolilaisia oli Suomessa noin 3 tuhatta ihmistä. Vuoteen 1860 asti Liettuasta tulleet dominikaaniset papit palvelivat Viipurissa .
Vuonna 1856 perustettiin seurakunta Helsinkiin , vuonna 1860 rakennettiin Helsinkiin katolinen Pyhän Henrikin kirkko.
Vuonna 1920, maan itsenäistymisen jälkeen, Pyhä istuin perusti Suomen apostolisen vikariaatin . Vuonna 1926 perustettiin seurakunta Turkuun , vuotta myöhemmin seurakunta Terijoelle . Vuonna 1942 Suomi solmi diplomaattiset suhteet Pyhään istuimeen. Viipurin ja Teriokan Neuvostoliitolle siirtymisen jälkeen nämä seurakunnat purettiin, seurakuntia perustettiin Lahteen ja Jyväskylään .
25. helmikuuta 1955 apostolinen vikariaatti muutettiin suoran alaisuuden hiippakunnaksi, minkä jälkeen muodostettiin useita katolisia seurakuntia eri kaupunkeihin Suomessa.
Suomen katolinen kirkko on organisatorisesti organisoitunut Helsingin hiippakunnaksi . Vuodesta 2016 lähtien maassa oli 13 942 katolista, 26 pappia , 12 munkkia (joista 11 hieromonkeja ), 25 nunnaa ja 7 seurakuntaa [4] . Vuodesta 2009 lähtien hiippakuntaa on johtanut Teemu Sippo , josta tuli ensimmäinen etninen suomalainen katolinen piispa 500 vuoteen. Hiippakunnan tuomiokirkko on Helsingin Pyhän Henrikin katedraali , joka on vihitty maan suojeluspyhimyksenä pidetyn Henrik Uppsalan kunniaksi.
Katolisia seurakuntia on Helsingissä (2 seurakuntaa), Turussa , Jyväskylässä , Tampereella , Kouvolassa ja Oulussa [5] . Koska maassa on vain yksi piispa, Suomessa ei ole katolisten piispojen konferenssia, Helsingin hiippakunnan ordinari on osa Skandinavian katolisten piispojen konferenssia , johon hänen lisäksi kuuluu mm. Tanskan , Islannin , Norjan ja Ruotsin piispat .
Naisten Brigitte - luostarilla on Suomessa kaksi luostaria: yksi on Turussa ja toinen lähellä Lohjaa . Vuonna 1988 Espooseen avattiin Bogoroditsky Carmelite -luostari .
Katolisten pienestä määrästä huolimatta heidän roolinsa maan yhteiskunnallisessa ja kulttuurielämässä on viime aikoina kasvanut. Esimerkiksi Suomen entinen ulkoministeri Timo Soini kuuluu katoliseen yhteisöön [2] .
| Euroopan maat : Katolisuus | |
|---|---|
| Itsenäiset valtiot |
|
| Riippuvuudet |
|
| Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
| 1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. | |