Latvian aakkoset

Latvian aakkoset  ( Latvian latviešu alfabēts ) ovat latvian kielen aakkoset . Se perustuu latinalaisiin aakkosiin .

Nykyaikainen virallinen aakkoset

Nykyaikainen latvialainen aakkosto koostuu 33 kirjaimesta, joista 11 on muodostettu diakriittisillä merkeillä . Latinalaisen pääaakkosen 26 kirjaimesta puuttuvat Q q, W w, X x, Y y , eli moderni aakkosto on:

A a Ā ā Bb c c Č č D d e e Ē ē
F f G g Ģ ģ HH minä i Ī ī Jj Kk
Ķ ķ l l Ļļ M m N n Ņ ņ O o Pp
R r S s Š š T t U u Ū ū Vv Zz
Ž Ž

Käytetään kolmenlaisia ​​diakriittisiä merkkejä:

Historia

Vanha latvialainen ortografia perustui saksalaiseen ortografiaan. Goottilaista kirjainta käytettiin yleensä painatuksessa.

On tunnettuja yrityksiä käyttää latvian kielessä kyrillisiä aakkosia . Esimerkiksi vuonna 1864 Vilnassa julkaistiin aavistus ”Latvūshu bôkveris”. Tässä painoksessa käytettiin seuraavia kirjaimia: A a, B b, C c, D d, D d, E e, F f, Z s, І i, K k, L l, M m, H n, O o , P p, R p, C s, T t, U y, C c, H h, Sh w, Sh u, b b, Ѣ ѣ, E e, Yu yu, I i, Іo io sekä kirjaimet diakriittisiä merkkejä, esimerkiksi: â, ê, ô, û, ў [1] .

Karlis Milenbahs ja Janis Endzelins ottivat käyttöön uuden latvian ortografian vuonna 1908, ja se hyväksyttiin virallisesti vuonna 1922.

Vuoteen 1938 asti käytettiin myös kirjaimia Ō ō, Ŗ ŗ ja Ch ch [2] . Vuonna 1939 kirjain Ŗ ŗ ja digrafi Ch ch palautettiin [3] ja vuonna 1940 kirjain Ō ō palautettiin [4] , mutta kirjaimet Ŗ ŗ ja Ō ō poistettiin lopulta vuonna 1946 [5] . Vuonna 1957 digraafi Ch ch peruutettiin [6] .

Kirjaimen ääntäminen

Kirje Nimi JOS Kirje Nimi JOS
A , a a a [ɑ] Ķ , ķ ķē ke [c]
Ā , ā garais a pitkä a [ɑː] L , l el sähköposti [l]
B , b olla bae [b] Ļ , ļ eļ ale [ʎ]
C , c ce ce [t͡s] M , m em Em [m]
Č , č čē Che [t͡ʃ] N , n fi fi [n], [ŋ]
D , d de de [d] Ņ , ņ fi fi [ɲ]
E , e e uh [e], [æ] O , o o o [u̯], [o], [oː]
Ē , ē garais e pitkä e [eː], [æː] P , s pe pe [p]
F , f ef ef [f] R , r er er [r]
G , g ga ha [ɡ] S , s es es [s]
Ģ , ģ ģē ge [ɟ] Š , š es tuhka [ʃ]
h _ ha Ha [x] T , t te te [t]
minä , i i ja [i] U , u u klo [u]
Ī , ī garais i pitkä ja [iː] Ū , ū garais u pitkä y [uː]
J , j jē sinä [j] V , v ve ve [v]
K , k ka ka [k] Z , z ze ze [z]
Ž , ž žē zhe [ʒ]

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ L. Labrence. Latviešu ābece . - Riika: Zvaigzne, 1988. - 124 s.
  2. ↑ Izglītības ministrijas Pareizrakstības komisijas atzinumi par latviešu pareizrakstības un dažu valodas gramatisko formu pārveidojumiem Arkistoitu 23. lokakuuta 2009 Wayback Machinessa  (latvia)
  3. ↑ Apstiprināti pareizrakstības komisijas atzinumi par latviešu pareizrakstību // Latvijas kareivis. - 1939. - Nro 155.  (Latvia)
  4. ↑ >Valdības Vēstnesis 31.7.1940, Latvijas Kareivis 30.7.1940 [1]  (latvia)
  5. ↑ Noteikumi par latviešu valodas pareizrakstību // Cīņa. - 1946. - Nro 132.  (Latvia)
  6. ↑ Valodas kultūrai // Cīņa. - 1957. - Nro 306.  (Latvia)