Proto-indoiranilainen

Proto-indoiranilainen
Jälleenrakennus Indo-Iranin kielet
Alue Katso #Euraasian steppi
Epoch 3. vuosituhannen lopulla eKr
Jälkeläiset

Proto -indoiranilainen on rekonstruoitu protokieli indoeurooppalaisen kieliperheen indo- iranin haarasta . Sen puhujat, hypoteettiset proto-indoiranilaiset , oletettiin eläneen 3. vuosituhannen lopulla eKr., ja heidät yhdistetään usein Euraasian arojen Sintashta-kulttuuriin ja Andronovon varhaiseen arkeologiseen horisonttiin.

Proto-indoiranilainen oli satem-kieli , luultavasti alle vuosituhannen etäisyydellä esi-isästään, myöhäisestä proto-indoeurooppalaisesta , ja puolestaan ​​alle vuosituhannen etäisyydellä Rigvedan jälkeläisten avestan- ja veda-sanskritista .

Proto-indoiranilaisten kielten katsotaan muodostavan alaryhmän Kreikan , Armenian ja Frygian kielten kanssa, mikä perustuu moniin silmiinpistävään yhtäläisyyteen morfologisessa rakenteessa. Tämä ongelma on kuitenkin edelleen ratkaisematta [1] .

Se on indoarjalaisten kielten , iranin kielten ja nuristanilaisten kielten esi-isä .

Kuvaileva fonologia

Proto-indo-iranin konsonanttisegmentit
labiaalinen koronallinen palatiini Velar Kurkunpää
hammas/alveolaarinen postalveolaarinen ensimmäinen toinen
räjähtävä kuuro *s *t *c *k
ääneen saanut *b *d *ȷ́ *g
aspiroitu *bʰ *dʰ *ȷʰ *ǰʰ *gʰ
frikatiivista kuuro *s *s *H
ääneen saanut ( *z ) ( )
Nenän *m *n
Nestemäinen ( *l ) *r *r̥
Puolivokaali *y *w
PII-vokaaliosat
korkea *minä *ī *u *ū
Lyhyt *a *a

Vokaalien lisäksi *H ja *r̥ voivat toimia tavuytimenä.

Kaksi palatiiniriviä

Proto-Indo-Iranian oletetaan sisältävän kaksi pysähdyssarjaa tai affrikaattia palataalista postalveolaariseen [2] . Tämän vastakohdan foneettinen luonne ei ole selvä, ja siksi niitä kutsutaan yleensä ensisijaiseksi tai ensimmäiseksi sarjaksi (*ć *ȷ́ *ȷ́ʰ, jatkoa protoindoeurooppalaiselle palatovelaarille *ḱ *ǵ *ǵʰ) ja toiseksi tai ensimmäiseksi sarjaksi. toissijaiset sarjat (*č *ǰ *ǰʰ, jatkaa proto-indoeurooppalaisia ​​tasangoja ja labialisoituja velaareja, *k, *g, *gʰ ja *kʷ, *gʷ, *gʷʰ, palatalisoivassa kontekstissa). Seuraavassa taulukossa on esitetty näiden kahden sarjan yleisimmät refleksit ( proto -iranilainen on iranilaisten kielten hypoteettinen esi-isä, mukaan lukien avestan ja vanha persia) [3] [4] :

henkilökohtaiset tiedot Proto-indoarjalainen sanskriti Proto-iranilainen Avestan Vanha persialainen Nuristani
ś ([ɕ]) ś ([ɕ]) *ts Kanssa θ ċ ([ts]) / š
*ȷ́ j ([ɟ]) j ([ɟ]) *dz G G j ([dz]) / g
*ȷʰ h ([ʑʱ]) h ([ɦ])
*c s ([s]) s ([s]) *c h h h
j ([ɟ]) j ([ɟ]) ǰ ǰ ǰ/ž
*ǰʰ h ([ʑʱ]) h ([ɦ])

Kurkunpää

Yleisesti oletetaan, että alkuindoeurooppalaisella kielellä oli kolmesta neljään guturaalikonsonanttia, joista jokainen saattoi esiintyä sekä tavussa että ei-tavuisessa asemassa. Proto-indo-iranin kielessä kurkunpäät sulautuivat yhdeksi foneemiksi /*H/. Beaks ehdottaa, että jotkin tästä /*H/:stä säilyvät Rigvedic-sanskritissa ja avestanissa kirjoittamattomina glottaalipysähdyksinä , kuten metriikka osoittaa [5] .

Aksentti

Kuten proto-indoeurooppalainen ja vedalainen sanskriti (ja myös avestan, vaikka sitä ei tallennettu [6] ), protoindo-iranilla oli nykyajan japanin kaltainen äänenkorkeusjärjestelmä , jota tavallisesti ilmaistaan ​​akuutilla aksentilla korostetun vokaalin päällä.

Historiallinen fonologia

Tyypillisin fonologinen muutos, joka erottaa protoindoiranilaisen proto-indoeurooppalaisesta, on ablaut - vokaalien *e, *o, *a laskostuminen yhdeksi vokaaliksi, protoindoiranilaiseksi *a (mutta katso Brugmannin laki) . Grassmannin laki, Bartolomeuksen laki ja Handin äänilaki valmistuivat myös protoindo-iraniksi.

Seuraavassa on kattavampi luettelo joistakin ehdotetuista äänimuutoksista protoindoeurooppalaisesta protoindoiranilaiseen:

Proto-indoeurooppalainen Proto-indoiranilainen sanskriti Avestan latinan kieli Englanti Sanasto
*ḱm̥tom *Katami Satam satem prosenttia sata) sata
*ǵonu *ȷʹāʹnu jānu zanu genū 'polvi' polvi
*ǵʰimós *ȷʰimas hima ziiå hyms talvi-
*kʷos *kas kas ka quis WHO WHO
*gʷṓws *gawš gaus gao bōs 'lehmä' lehmä
*gʷʰormos *g'armas harmas garəma kaavoja lämmin lämmin

Myöhemmät äänimuutokset

Proto-indo-iranilaisesta indoarjalaiseksi äänimuutoksien joukossa on äänellisen sihisevän *z :n menetys ; joukossa, jotka kuuluvat Proto-Iranian , ontoivo PIE ääni pyrkii .

Proto-indoeurooppalainen ja indoiranilainen fonologinen vastaavuus
PIIRAKKA IA / Ved Av Proto-indoeurooppalainen indoarjalainen/

Vedic

Avestan
*s > s s * p h̥₂tḗr "isä" p itā́ "isä" pi tar- "isä"
*b > b b * b él- "vahva" bálam " voimaa"
*bʰ > bh b * bʰ réh₂tēr "veli" bh rātār - "veli" b rātar - "veli
*t > t t * t uHóm "sinä" tuvam " sinä" t vəm "sinä"
*d > d d * doru " puu" daru " puu" daru - " puu"
*dʰ > dh d * dʰoHnéh₂ - " vilja" dhānā́ - " vilja" dāna - " vilja"
*ḱ > S s * déḱm̥ " kymmenen " dáś a " kymmenen " das a " kymmen "
> j z * ǵonu " polvi" jānu " polvi" zānu - " polvi"
*ǵʰ > h z * ǵʰ on "kylmä" h imá - "kylmä, pakkanen" zəmaka - " talvimyrsky"
*k > k~c x~c * k ruh₂rós "verinen" k rūrá - "verinen" x rūra - "verinen"
* té k et "voiko hän juosta" ta č at̰ "ehkä hän juoksee"
*g > g~j g ~ ǰ * h₂éu g es - "voima" ó j as- "voima" ao ǰ ah "voimaa"
* h₂u grós " vahva" u g rá - "vahva" u gr ra - "vahva"
*gʰ > gh~h g ~ ǰ * dl̥H gʰ ós "pitkä" dir ghá - " pitkä" darə ga - " pitkä "
* dleH gʰ istos "pidempi" drāghiṣṭha dra ǰ išta - "pidempi"
*kʷ > k~c k~c * kʷos " kuka" káḥ " kuka" kō " kuka"
* kʷe " ja" c " ja" ́č a "ja"
*gʷ > g~j g ~ ǰ * gʷou- " lehmä" g av - "lehmä" g au - "lehmä"
* gʷih₃wós " elossa " j iva - "elossa" Vanha persia : ǰ īva - "elämä"
*gʷʰ > gh~h g ~ ǰ * gʷʰ nénti "lakko" (pl.) gh nánti "lakko" (pl.)
* gʷʰ énti "lakko" hanti " lyö " ǰ ainti "beats"
*s > s s~h * s eptm̥ "seitsemän" s aptá "seitsemän" h apta "seitsemän"
* h₁é s ti "syömään" á s ti "syömään" a s ti "syömään"
*y > y y * y ugóm "ike" y ugam "ike" y uga - " ike "
*w > v v * wéǵʰeti " mennä " váhati " mennä " v azaiti "matkustaa"
*m > m m * méh₂tēr " äiti" m ātar - "äiti" mātar - " äiti"
*n > n n * ei " meitä " n kuin "me" n ō "me"
*l > l ~ r r * kʷe l eti "liike" ca r ati "liike" ca r aiti "liike"
*r > r r * bʰréh₂tēr " veli " bh r ātar - "veli" b r ātar - "veli"
*n̥ > a a * n̥ - "ei-" a - "ei-" a - "ei-"
*m̥ > a a * ḱ m̥ tóm "sata" ś a tam "sata" sa təm " sata "
*l̥ > ərər * w ĺ̥ kʷos "susi" v ŕ̥ ka - "susi" vəhr ka - " susi"
*r̥ > ərər * ḱ ŕ̥ d- "sydän" h ŕ̥ d- "sydän" zərə d- " sydämeen "
*i > i i * l i nékʷti "lehdet" ri ṇákti " lehdet" ir i naxti "vapauttaa"
*e > a a * déḱm̥ " kymmenen " dáśa " kymmenen " da sa " kymmenen "
*e > ā ā * h₂nḗr " henkilö " ei " ihminen " ei " ihminen "
*a > a a * h₂é ǵeti "johtaa" á jati "johtaa" zaiti " ajaa "
> ā ā * méh₂ tēr " äiti" matāʹ "äiti" mā tar- " äiti "
*o > a ~ ā a ~ ā * ǵ ó mbʰ o s "hammas, tappi" j ā́ mbh a - "hammas, hampaita"
* ǵónu " polvi " jā nu " polvi" zā nu- " polvi "
> ā ā * dʰ oH néh₂ - "vilja" dhā nā́ - " vilja" dāna - " vilja "
*u > u u * sinä gom " ike " y u gám "ike" y u ga - " ike "
> ū ū * mū's " hiiri " mū́ ṣ - " hiiri" persialainen m " hiiri "
*h₁ > * h₁ esti "syömään" asti "syömään" asti "syömään"
*h₂ > * h₂ ŕ̥tḱos "karhu" ŕ̥kṣa - "karhu" arəša - "karhu"
*h₃ > * h₃ ókʷs(i) "silmä" akṣi "silmä" asi "silmä"
*h4 > * h₄ órǵʰon "kives" ərəzi - "kives"
Proto-indoiranilainen vanha iranilainen ( avestan , vanha persia ) Vedalainen sanskriti
* Háć oli "hevonen" Av aspa , Dp asa asva
*bʰaHgás "osa, jaa" Av baga bhaga
*bʰráHtā "veli" Av, Dp brātar bhrātr̥
*bʰúHmiš "maa" Dp būmis bhūmi- _
*mártyas "kuolevainen, ihminen" Av maṣ̌iia , Dp martiya martya
*mā́ssa on "kuu" Av mā̊ , Dp māha mās
*oli "kevät" Av vaŋhar vasara "aamu"
* Hr̥tás "totuus" Av aṣ̌a , Dp arta r̥ta
*dʰráwgʰ kuin "valhe" Av draoγa , Dp drauga drógha "käyttää huonoja sanoja"
* sawmas "puristettu (mehu)" Av haoma soma- _

Morfologia

Protoindoiranilainen säilytti suuren osan proto-indoeurooppalaisen morfologiasta: sekä substantiivien että verbien temaattiset ja atemaattiset käänteet, kaikki kolme yksikön, duaalin ja monikon numeroa, kaikki verbin aika-, tunnelma- ja ääniluokat , ja tapaukset substantiivissa.

Tärkeä uudistus substantiivissa on genetiivin monikkopäätteen *-nām luominen, jota käytetään vokaalirunkojen kanssa. Verbeissä tärkein innovaatio on passiivisen konjugoinnin luominen jälkiliitteen *-yá kanssa mediaalisella taivuksella. [kahdeksan]

Muistiinpanot

  1. Fortson, s. 203
  2. Burrow, s. 78–79
  3. Sanford Steever. Indoeurooppalaiset kielet . - Taylor & Francis, 1998. - 554 s. - ISBN 978-0-415-06449-1 .
  4. Dhanesh Jain, George Cardona. Indoarjalaiset kielet . - Routledge, 2003. - 1333 s. - ISBN 978-0-7007-1130-7 .
  5. Beekes (1988), s. viisikymmentä
  6. Beekes, s. 55
  7. Burrow, s. 74–75
  8. Fortson s. 205

Kirjallisuus