Jaksollisen järjestelmän seitsemäs jakso sisältää elementtejä kemiallisten alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemännen rivin (tai seitsemännen jakson ) osista . Jaksollisen taulukon rakenne perustuu riveihin havainnollistamaan toistuvia (jaksollisia) suuntauksia alkuaineiden kemiallisissa ominaisuuksissa atomiluvun kasvaessa : uusi rivi alkaa, kun kemialliset ominaisuudet toistuvat, mikä tarkoittaa, että elementit, joilla on samanlaiset ominaisuudet, putoavat samaan pystysarakkeeseen. Seitsemäs jakso sisältää 32 elementtiä (sama kuin edellinen ), mukaan lukien erityinen elementtiryhmä - aktinidit . Se sisältää : francium , radium , aktinium , torium , protaktinium , uraani , neptunium , plutonium , americium , curium , berkelium , kalifornium , einsteinium , fermium , mendeleevium , nobelium , dubneum , dubneum , meedium , ithh , ruthernium forencium , ruthernium forencium darmstadtium , roentgenium , kopernicium , nihonium , flerovium , moscovium , livermorium , tennessine ja oganesson .
Kaikki seitsemännen ajanjakson alkuaineet ovat radioaktiivisia . Tämä ajanjakso sisältää raskainta maapallolta luonnostaan löydettyä alkuainetta, uraania . Suurin osa myöhemmistä elementeistä syntetisoitiin keinotekoisesti. Vaikka joitain niistä (kuten plutonium ) on nyt saatavilla usean tonnin määrinä, useimmat ovat erittäin harvinaisia ja niitä on saatu vain muutaman mikrogramman tai jopa pienempiä määriä. Jotkut jälkimmäisistä alkuaineista on syntetisoitu laboratorioissa aivan äskettäin muutaman atomin määrinä.
Vaikka monien näiden elementtien harvinaisuus merkitsee sitä, että kokeellisia tuloksia ei ole kertynyt paljoa, voidaan jo sanoa, että ryhmittäiset käyttäytymistrendit 7. jaksolla ovat ilmeisesti vähemmän selkeitä kuin muilla ajanjaksoilla. Vaikka franciumilla ja radiumilla on tyypilliset (ja jopa selkeimmät) ryhmien 1 ja 2 ominaisuudet, aktinideilla on paljon suurempi monimuotoisuus käyttäytymisessä ja hapetustiloissa kuin lantanideilla . Alustavat tutkimukset osoittavat, että ryhmän 14 alkuaine flerovium (sijaitsee lyijyn alla jaksollisessa taulukossa ) näyttää olevan inertti kaasu eikä puhdas metalli, ja ryhmän 18 alkuaine oganesson ei todennäköisesti ole inertti kaasu. Nämä ajanjakson 7 piirteet voivat johtua useista tekijöistä, mukaan lukien spin-kiertoradan vuorovaikutuksen merkittävä vaikutus ja relativistiset vaikutukset, jotka lopulta johtuvat niiden massiivisten atomiytimien erittäin korkeasta positiivisesta sähkövarauksesta .
Tällä ajanjaksolla on suuri määrä poikkeuksia Klechkovsky-säännöstä , joita ovat: aktinium (Ac), torium (Th), protaktinium (Pa), uraani (U), neptunium (Np), curium (Cm) ja mahdollisesti Lawrencium (Lr ) ), darmstadtium (Ds), berkelium (Bk) ja rutherfordium (Rf) (joitakin alkuaineita koskevia tutkimuksia ei ole saatu päätökseen).
Ensimmäinen tämän ajanjakson alkuaineista oli uraani vuonna 1840. Viimeisin oli Tennessee vuonna 2015.
Ryhmä | yksi | 2 | 3 | neljä | 5 | 6 | 7 | kahdeksan | 9 | kymmenen | yksitoista | 12 | 13 | neljätoista | viisitoista | 16 | 17 | kahdeksantoista |
minä | II | III | IV | V | VI | VII | VIII | |||||||||||
Symboli | 87Fr_ _ |
88 Ra |
89-103 | 104 RF |
105db_ _ |
106Sg _ |
107 Bh |
108 Hs |
109 Mt |
110 Ds |
111 Rg _ |
112 Cn |
113 Nh _ |
114 Fl _ |
115 Mc |
116 Lv |
117 Ts |
118Og _ |
aktinidit | 89 Ac |
90th_ _ |
91Pa _ |
92 U |
93 Np |
94 Pu |
95 aamulla |
96 cm_ |
97 bk |
98 vrt |
99 Es |
100 fm |
101 Md |
102 nro |
103Lr _ |
alkalimetallit | maa-alkalimetallit | Lantanidit | aktinidit | siirtymämetallit | Siirtymän jälkeiset metallit | Puolimetallit | ei-metallit | Halogeenit | inertit kaasut |
D. I. Mendelejevin kemiallisten alkuaineiden jaksollinen järjestelmä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Jaksollinen järjestelmä | |
---|---|
Muodot |
|
Tuoteluettelot tekijän mukaan | |
ryhmät | |
Jaksot | |
Kemiallisten alkuaineiden perheet |
|
Jaksotaulukon lohko | |
Muut | |
|