Pyhä viikko

Pyhä viikko on suuren paaston  neljäs viikko [1] [2] slaavien suositussa kristillisessä perinteessä. Tämän viikon keskiviikkona vietetään suuren paaston puolenvälin päättymistä, ja kylälapsilla oli pieni ohitusrituaaliin liittyvä loma [3] , jonka aikana heille annettiin ristinmuotoisia paaston keksejä.

Viikkojen nimet

Venäjän kieli Keskiristi, ristin palvonta, Soldokhresnaya, Pyhä viikko , Kursk. Keskellä , kokko. Half govin , arkhang. Murtuman paska , nizhegor. Puoliväli, Breaking viikko, vesisunnuntai [4] ; valkovenäläinen Tydzen seradakryzhny, kryzhapaklonny ; ukrainalainen Ristin palvominen, Seredochresny Tizhden, Seredochrestya, Seredopystya ; ala. Pyhä viikko, pyhä viikko, pyhä viikko, pyhä viikko, Kryzhovy Tyzhden, risti (viikko), jousi (viikko), keskiristi (viikko), keskipaasto (viikko), keskiristin viikko, C (e) Punaisen ristin viikko, risti Cross Week, Cross Week ; _ Kiillottaa środkowy tydzień .

Venäläiset perinteet

Sunnuntaina suuren paaston neljännellä viikolla (viikolla) kirkossa suoritetaan Herran pyhän ja elämää antavan ristin palvonta, joten ihmiset kutsuivat tätä viikkoa "Ristiksi", "Soldochresnayaksi" ja keskiviikolle. - "keskiviikko". Keskiviikon ja torstain välisenä yönä putoaa pylvään keskikohta, joka piti suurta merkitystä tälle päivälle, jota kutsuttiin myös nimellä "Sredokrestie", "Sredokrestye". Sanottiin, että tänä yönä pylväs murtui kahtia ja jos et nuku, voit kuulla tästä [6] etummaisesta kulmasta rysäyksen .

Pyhään viikkoon mennessä piirakat leivottiin ristin muodossa, jota he kutsuivat "risteiksi", sekä maatalousvälineinä - aurat, aurat, äkeet ja viikate. Osa "risteistä" kyläläiset säilyttivät kevätsatoon asti - ne laitettiin kylvökoneeseen siementen kylvöä varten [7] .

Joissain paikoissa emäntä leipoi jotain ristissä, ja sitten perhejuhlan aikana katsottiin: kuka millä täytteellä saisi piirakan. Uskottiin, että jos saat hiiltä - suruksi, jyviä - hyvään satoon, soihdun - kuolemaan, teelehden - odottamattomaan elämään, tiilenpalan - huonoon asuntoon, kauranjyvän - hyvin- oleminen, kolikko - rikkaudelle [8] .

Venäläisillä ja poleštšukeilla oli perinne leipoa kolikko "risteissä" "onnea varten". Ja sellaisen ristin saaneen täytyi aloittaa ensimmäisenä kevätkyntö tai -kylvö. Tällaisia ​​keksejä säilytettiin ja otettiin mukaan ensimmäisellä peltomatkalla tai ensimmäisellä karjalaitumella. Uskottiin, että tämä keksi edistää tulevaa satoa, suojaa karjaa laitumella jne. [9]

Joillakin alueilla Ryazanin maakunnassa tällä viikolla he tapasivat kevään . Tytöt pannukakkujen ja munkkien kanssa menivät puimatantereelle "klikkailemaan kesää". Osa munkkeista ripustettiin paaluille niin, että puimatantereella oli paljon leipää. Muissa kylissä tytöt laittoivat munkkeja haarukoihin, kiipesivät vajaiden katoille ja huusivat sieltä kesää [10] .

Uskottiin, että jos lanka kastetaan veteen maanantaina, siitä tulee valkoisempaa ja vahvempaa [11] . Keskiviikon ja torstain välisenä yönä tapahtui tälle päivälle suurta merkitystä pitäneen paaston putouksen puoliväli, jota kutsuttiin myös nimellä "Sredokrestie", "Sredokrestye" [6] . Sanottiin, että tänä yönä pylväs murtui kahtia ja jos et nuku, kuulet etummaisesta kulmasta tästä etulamasta tulevan rysähdyksen [11] . Tämän viikon torstaita pidettiin myös vapaapäivänä ja talonpojat yrittivät olla tekemättä työtä [10]

Medium (keskiviikko)

Venäjän kieli Sredopostye, Khresttsi, Seredopostye ; ala. Ristikeskiviikko, Ristikeskiviikko, Jouset, Keskiristi, Keskiristi, Keskiristi Keskiviikko, Keskiviikko, Keskiposti, Risti, Ristiristi, Khrestye, Khresttsy, Khresty [5] ; Kiillottaa Śródpoście, Połpoście, Dzień garkotłuka , Dzień ważenia żuru .

Suuren paaston päättyminen ymmärrettiin usein sen symboliseksi taukoksi. Ajatus Mediapostin siirtymämerkityksestä on löytänyt erilaisen ilmaisun itä- ja länsislaavien rituaaleissa , taikuudessa ja kansanperinneissä [12] .

Venäjällä kerrottiin, että tämän viikon keskiviikkona etummaisen kulman tolppa oli rikki. Lastenhoitajat ja isoäidit, huvittaen lapsia, istuvat etunurkkaan pöytään ja koputtavat penkin alle. Tämä koputtaminen, kuten he vakuuttavat lapsille, tulee paaston rikkomisesta. Sanottiin, että siitä päivästä lähtien hauki murtaa jäätä pyrstöllään [2] .

Usein keskiviikkoisin lapset kulkivat talosta taloon ja huusivat tai lauloivat ristilauluja, joista he saivat ristejä ja muita piirakoita [13] :

Puolet paskasta hajosi,
ja toinen vierähti rotkon alle.
Anna "risti", anna toinen,
Pese vedellä [14]

Ja Nižni Novgorodin maakunnassa he lauloivat:

Anna-täti,
Istu ikkunalle,
Haapakoriin,
Kastele mitä haluat,
Anna minulle vain risti!
Kuka ei anna ristiä -
kota putoaa! [viisitoista]

Ristinlaulut muistuttavat joululauluja , kuten myös itse pihojen ohittaminen . Se erottuu siitä, että hyvinvoinnin toiveiden sijaan tulee ilmoitus, että puolet paastosta on kulunut, ja nyt se vierii " Kristuksen päivään " [16] .

Ryazanin alueen itäisillä alueilla oli perinne leipoa keskiviikkona ruiskeksejä siivettömän linnun ("letka") muotoisina [17] .

Puolassa lapsiryhmät kävelivät kaduilla ja äänestivät helistimet ja vasarat , mikä symboloi puolen paaston päättymistä. Taloissa, joissa asui avioliiton ikäisiä tyttöjä, tuhkalla täytettyjä saviruukkuja lyötiin ovea tai seinää vasten huutaen: "Puolet nopeasta!" ( Puola: Półpoście! ). Nämä meluisat kulkueet muistuttivat uskovia siitä, että oli tullut aika aloittaa pääsiäisjuhlan valmistelu [18] .

Sanoja ja enteitä

• Hauki murtaa jään pyrstöllään [19] .
• Puolet paskasta hajosi, rullasi alamäkeen (palo.) [20] .
• Keskiviikon viikko on vahva, ja paasto on keskiristi (viikko) [11] .
• Paastoin pitkään, mutta eksyin ristin ristillä [11] .
• Sredokrestyellä on lunta, lämmintä - sieniä ja marjoja syntyy, kylmä pohjoistuuli puhaltaa - mikään ei kasva (Vjatsk.) [11] .
• Nenila Govenice-täti särki... (alempi vuori) [4] .

Katso myös

• Pyhän Ristin sunnuntai
• Fedorovin viikko
• palmuviikko

Muistiinpanot

1. ↑ Venäjän kielen sanakirja, 1981 , s. 47.
2. ↑ 1 2 Saharov, 1885 , s. 173.
3. ↑ Budur, 2005 , s. 553.
4. ↑ 1 2 Atroshenko, 2011 , s. 55.
5. ↑ 1 2 Tolstaya, 2005 , s. 298.
6. ↑ 1 2 Crossroads Arkistoitu 12. huhtikuuta 2017 Wayback Machinessa // SEM
7. ↑ Kalinsky, 1997 .
8. ↑ Kotovich, Kruk, 2010 , s. 336.
9. ↑ Plotnikova, 2009 , s. 38.
10. ↑ 1 2 Baranova et ai., 2001 , s. 556.
11. ↑ 1 2 3 4 5 Nekrylova, 2007 , s. 667.
12. ↑ Agapkina, 2012 , s. 151.
13. ↑ Budur, 2005 , s. 552-553.
14. ↑ Zhekulina, Rozov, 1989 , s. 195. nro 321.
15. ↑ Sokolova, 1982 , s. 21.
16. ↑ Nekrylova, 2007 , s. 668.
17. ↑ Vlasova, 2009 , s. 441.
18. ↑ Półpoście – dzień garnkotłuka Arkistoitu 19. heinäkuuta 2018 Wayback Machinessa  (puola)
19. ↑ Dahl, 1861-1862 , s. 497.
20. ↑ Maksimov, 1903 , s. 382.

Kirjallisuus

• Sredostie / T. A. Agapkina  // Slaavilaiset muinaisjäännökset : Etnolingvistinen sanakirja: 5 osassa  / yleisen alla. toim. N. I. Tolstoi ; Slavistiikan instituutti RAS . - M .  : Interd. suhteet , 2012. - V. 5: C (Fairy Tale) - I (Lisko). — S. 151–153. - ISBN 978-5-7133-1380-7 .
• Atroshenko O. V. Ristin viikon symboliikka venäläisessä kulttuuri- ja kieliperinteessä  // Volgogradin valtion pedagogisen yliopiston julkaisut . - Volgograd: VSPU, 2011. - T. 56 , nro 2 . - S. 54-58 .
• Baranova O. G., Zimina T. A., Madlevskaya E. L. ja muut. Venäjän loma. Kansallisen maatalouskalenterin juhlapäivät ja rituaalit. Kuvitettu tietosanakirja / Nauch. toim. I. I. Shangina. - Pietari. : Art-SPB, 2001. - 668 s. — (Historia arjen peilissä). - ISBN 5-210-01497-5 .
• Gusarova T. V. Keskiristi . Suuren paaston neljännen viikon riitti .
• Dal V.I. Kuukausilehti  // Venäjän kansan sananlaskuja . - 1861-1862.
• Zaitseva M.V. Folkloretekstien tyylipiirteet pihojen kiertämisen "ympäristöriitissä" // Jatko-opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden IX vuotuisen tieteellisen istunnon alueiden välisen tieteellisen konferenssin aineisto. Osa II. - Vologda: VSU, 2015. - S. 432-435 - 515 s. - ISBN 978-5-87851-641-9
• Kansankulttuurin kultaiset säännöt / O. V. Kotovich, I. I. Kruk. - Mn. : Adukatsia i vykhavanne, 2010. - 592 s. — ISBN 978-985-471-335-9 .
• Kalinski I. Kirkko-kansankalenteri Venäjällä . - M .: Terra, 1997. - 301 s. — ISBN 5-300-01265-3 .
• Ristin viikko // Nykyaikaisen venäjän kielen sanakirja. / Comp. I. A. Mudrova - M. : Tsentrpoligraf, 2010 - 319 s. — ISBN 978-5-227-02315-5
• Maksimov S.V. Suuri paasto // Epäpuhdas, tuntematon ja ristikkäinen voima . - Pietari. : Partnership R. Golike ja A. Vilvorg, 1903. - S. 375-383.
• Nekrylova A.F. Venäläinen perinteinen kalenteri: joka päivä ja jokaiseen kotiin. - Pietari. : ABC Classics, 2007. - 765 s. — ISBN 5352021408 .
• Rituaalirunous / Kokoonpantu, esipuhe, muistiinpanot, valmisteltu. tekstit V. I. Zhekulina, A. N. Rozov. - M . : Sovremennik, 1989. - 735 s. - (Sovremennikin klassinen kirjasto). — ISBN 5-270-00110-1 .
• Esseitä venäläisestä kansankulttuurista / otv. toim. ja komp. I. V. Vlasova; Etnologian ja antropologian instituutti RAS. - M. : Nauka, 2009. - 786 s. — ISBN 978-5-02-036744-9 .
• Kuvakeksejä / Plotnikova A. A. // Slaavilaiset muinaiset : Etnolingvistinen sanakirja: 5 osassa  / yleisen alla. toim. N. I. Tolstoi ; Slavistiikan instituutti RAS . - M .  : Interd. suhteet , 2009. - V. 4: P (Veden ylittäminen) - S (Seula). — s. 35–39. - ISBN 5-7133-0703-4 , 978-5-7133-1312-8.
• Rituaalit ja rituaaliperinteen. la artikkelit / Rep. toim. V. K. Sokolova. - M .: Nauka, 1982. - 280 s.
• Venäläinen kansankalenteri / Aut.-komp. N. Budur. - M. : Olma-press, 2005. - S. 89-92. — 608 s. — ISBN 5-224-05128-2 .
• Saharov I.P. Venäjän kansan legendoja. Ihmisten päiväkirja. Lomat ja tullit . - Pietari. : MGU Publishing House, 1885. - 245 s.
• XI-XVII vuosisatojen venäjän kielen sanakirja. Ongelma. 8 (Krada-Lyashchina) . - M .: Nauka, 1981. - S. 47. - 351 s.
• Tolstaya S.M. Polesskyn kansankalenteri. — M. : Indrik, 2005. — 600 s. - ( Slaavien perinteinen henkinen kulttuuri . Moderni tutkimus). — ISBN 5-85759-300-X .
• Rituaalien ja tapojen tietosanakirja / Comp.: L. I. Brudnaya, Z. M. Gurevich, O. L. Dmitrieva. - Pietari. : Respect, 1996. Arkistoitu 2. huhtikuuta 2015 Wayback Machinessa

Linkit

• Suuren paaston pyhä viikko. Yhdessä lasten kanssa (pravoslavie.ru)