Suomen ekologia

Suomen ekologia  - ihmisen vaikutuksen seuraukset ympäristöön Suomessa . Maa kuuluu melko suotuisan ympäristötilanteen osavaltioihin, kun rikoslain sanamuodon tiukentamista ympäristörikosten alalla pohditaan [1] , ja vuoden 2018 kyselyn mukaan lähes puolet vastaajista on huolissaan. ympäristöongelmista sekä maassa että maailmassa [2] .

Ongelmia

Yksi maan kiireellisistä ympäristöongelmista on maaperän happamoituminen ja ilmakehän lämpeneminen luonnonpolttoaineiden vaikutuksesta [3] . Nämä ongelmat tunnustetaan kansainvälisiksi, ja Suomi työskentelee niiden ratkaisemiseksi yhdessä muiden Euroopan unionin maiden kanssa . Näin ollen EU:n asetuksen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ilmakehään vuoteen 2030 mennessä 40 % vuoden 1990 tasosta [4] Suomi aikoo vähentää päästöjä jopa 50 % [5] .

Intialaisen ekologin ja Nobel-palkitun Rajendra Pachaurin mukaan Suomi on ilmastonmuutokseen sopeutumiskyvyn kärjessä [6] . Vuonna 2013 Tenojoessa havaittiin Suomelle epätyypillisen "venäläisen lohen" ilmaantuminen maan pohjoisosaan , mikä liittyy jatkuvaan ilmastonmuutokseen [7] . Suomen hallituksen uusi ilmasto- ja energiastrategia edellyttää öljyn osuuden vähentämistä energiantuotannossa 20 % ja tuulienergian osuuden lisäämistä kolmanneksella 9 terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä [8] .

Suomen ympäristökeskus laati vuonna 2012 luettelon maan vesistöjen tärkeimmistä saasteista. Näitä ovat Helsingin Viikinmäen vedenpuhdistamo (noin 20 % Suomen väestöstä puhdistaa jäteveden), UPM:n sellu- ja paperitehdas Raumalla , Stora Enson sellu- ja paperitehdas Oulussa sekä vedenkäsittely . tehdas Jyväskylässä [9] . Uuden lainsäädännön mukaan vuosina 2016-2018 kunnostetaan jopa 100 tuhannen rantavyöhykkeellä sijaitsevan omakotitalon viemärijärjestelmiä [10] . Todettiin myös, että Venäjän raja-alueilla matkailun kehittymisen vuoksi tienvarret ovat voimakkaasti saastuneita kotitalousjätteellä [11] .

Vuonna 2013 Suomessa oli noin kaksituhatta yritystä, jotka työskentelevät ympäristöteknologioiden käytön parissa eli Cleantech -alalla . Johtava jätevedenkäsittelymenetelmien kehittäjä on kemianteollisuusyhtiö Kemira [ 12] .

Tilastojen mukaan kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2008 keskimäärin 500 kiloa henkeä kohti ja vuonna 2011 se nousi 505 kiloon henkeä kohti. Vuonna 2012 kotitalousjätteen kokonaismäärä maassa oli 2,7 miljoonaa tonnia, josta lähes kaksi kolmasosaa kierrätettiin [13] . Vuoden 2016 alkuun mennessä tuli voimaan laki, joka kieltää biologisen jätteen sijoittamisen kaatopaikoille [14] , ja suunnitteilla on työ jätteen kokonaismäärän alentamiseksi 450 kiloon henkilöä kohti vuodessa [15] . Tavalliset suomalaiset ovat aktiivisesti mukana kotitalousjätteen hävittämisessä kaupunkien kaduilla ja teiden varsilla [16] .

Asiantuntijat huomauttavat, että Pieksämäen seudulla jotkin järvikalalajit sekä syötävät sienet sisältävät tähän mennessä ( Tshernobylin onnettomuuden vuonna 1986 aiheuttaman saastumisen jälkeen ) korkeita cesiumia ja muita radioaktiivisia aineita , jotka eivät kuitenkaan ole vaarallisia. ihmiselämään [17] . Myös Säteilyturvakeskuksen , Syöpärekisterin, Tampereen yliopiston ja THL :n vuonna 2013 tekemässä tutkimuksessa , joka perustui 3,8 miljoonan syöpätapauksen tietoihin Suomessa, havaittiin, että tapausten määrä onkologia ei lisääntynyt Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden yhteydessä säteilylle altistuneiden suomalaisten keskuudessa [18] .

Turun Sanomissa vuonna 2013 julkaistujen tietojen mukaan 23 suomalaisesta krematoriosta vain kahdessa on kehittynyt savukaasujen suodatusjärjestelmä. Samaan aikaan Suomi on Itämeren meriympäristön suojelukomission suositusten mukaisesti sitoutunut vähentämään elohopean ja hiilimonoksidin päästöjä krematorioista vuoden 2015 alkuun mennessä [19] .

Tapahtumat

7.4.2018 Mäntyharjun kunnassa (Suomi) venäläisen rautatien säiliövaunun suistumisen seurauksena maaperään valui noin 35 tuhatta litraa metyyli-tertiääristä butyylieetteriä , minkä seurauksena suuri ympäristövahinko tapahtui. aiheutti [20] .

Vuorovaikutus muiden tilojen kanssa

Suomi on aktiivinen jäsen monissa alueellisissa ympäristöjärjestöissä ja toimii aktiivisesti kahdenvälisesti. Erityisen huolestuttavaa Suomelle on yhdeksi saastuneimmista meristä tunnustetun Itämeren ekologia [21] . Sinileviä pidetään Itämeren kesäisin pääasiallisena vesikukinnan aiheuttajana , mikä aiheuttaa massiivisia kalakukintoja sekä eläinten ja ihmisten myrkytyksiä [22] . Osana Itämeren suojelua suomalaiset asiantuntijat ovat tunnistaneet Venäjällä ja Puolassa useita yrityksiä [23] [24] , jotka saastuttavat merivettä fosfaatilla . Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Seppo Knuuttilan ja Baltic Sea Action Groupin puheenjohtajan Ilkka Herlinin mukaan Euroopan unioni ei valitettavasti pidä Itämeren ongelmia prioriteettina [25] .

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoitti 22.4.2016 Suomen puolesta Pariisin ilmastosopimuksen [26] . Osana energia- ja ilmastopolitiikkaa Suomessa on vuoteen 2030 mennessä 25 000 sähköauton latauspaikkaa [27] , ja hallitus on valmis tukemaan tämän liikenteen kehittämistä [28] . Maan hiilivetyjalanjäljen pienentämiseksi Itsenäisyyssäätiö Sitra suosittelee vuonna 2019 suomalaisia ​​muuttamaan päivittäisiä tapojaan ja siirtymään lihansyömisestä veganismiin (tai ovolakto -kasvissyömiseen ) sekä vähentämään henkilöauton käyttöä yhtä paljon. mahdollisimman [29] .

Pohjoinen ulottuvuus: Ympäristöpolitiikka

Pohjoisen ulottuvuuden ohjelman tavoitteena on ratkaista Pohjois-Euroopan aluekehityksen tyypillisiä ongelmia, joihin kuuluu ympäristöongelmien ratkaiseminen, mukaan lukien ydinjätteen ja jäteveden loppusijoituksen ongelmat.

Pohjoisen ulottuvuuden puitteissa on käsite pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus. Se kehitettiin vuonna 2001 vastauksena Venäjän federaation ja kansainvälisen yhteisön pyyntöihin koordinoida toimia Luoteis-Venäjän ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Tämän aloitteen tärkein vipu ympäristöongelmien ratkaisemisessa on apurahojen myöntäminen ympäristöhankkeille Luoteis-Venäjällä.

Muistiinpanot

  1. ↑ Syyttäjänvirasto ja poliisi haluavat muutoksia ympäristörikoksia koskevaan lainsäädäntöön . YLE (6.8.2013). Haettu 2. heinäkuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 2. heinäkuuta 2018.
  2. ↑ Suomalaiset ovat huolissaan jätemäärien lisääntymisestä luonnossa ja ilmastonmuutoksesta . YLE (30.6.2018). Haettu 2. heinäkuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 2. heinäkuuta 2018.
  3. ↑ Hydrometeorologisen keskuksen johtaja vaatii laajempaa näkemystä ilmastonmuutoksesta . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2013-8-3). Haettu: 3. elokuuta 2013.
  4. ↑ Euroopan komissio ehdottaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 40 % vuoteen 2030 mennessä . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (22.1.2014). Haettu: 24 tammikuuta 2012.
  5. ↑ Uusi politiikka kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi jakoi hallituksen . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (22.1.2014). Haettu: 24 tammikuuta 2014.
  6. ↑ Yksi maailman vaikutusvaltaisimmista ilmastonmuutoksen asiantuntijoista vierailee Suomessa . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2.12.2012). Käyttöönottopäivä: 14.1.2020.
  7. ↑ "Venäjän lohi" - ei-toivottu vieras Norjan altaissa . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (12.8.2013). Haettu: 13. elokuuta 2013.
  8. ↑ Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia: vähemmän öljyä, enemmän tuulta . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2013-2-8). Haettu: 8. helmikuuta 2013.
  9. ↑ Hiilihydraattiton ruokavalio aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (27.9.2012). Haettu: 28.9.2012.
  10. ↑ 100 000 rantamökin omistajaa joutuu varustamaan viemärijärjestelmät uudelleen. . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (28.6.2015). Käyttöönottopäivä: 28.6.2016.
  11. ↑ Itään suuntautuva liikenne lisääntyy - sen mukana teiden varsille kasvaa roskakasoja . YLE . Käyttöpäivä: 21. joulukuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 22. joulukuuta 2016.
  12. ↑ Suomalaiset osaavat muuttaa likaisen veden juomavedeksi . YLE . Käyttöpäivä: 21. joulukuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 29. toukokuuta 2017.
  13. ↑ Joululoma on ohi - roskien keräys on alkanut . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (26.12.2013). Haettu: 31. joulukuuta 2013.
  14. ↑ Kaatopaikkojen lokkien on muutettava Venäjälle? . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2014-7-10). Haettu: 21.7.2014.
  15. ↑ Suomalaiset tuottavat keskimäärin yli 500 kg kotitalousjätettä vuodessa . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (20.11.2012). Haettu: 21.11.2012.
  16. ↑ "Bottle Eki" lahjoittaa pulloja ja matkustaa – hän viettää joulua Saksassa . YLE . Käyttöpäivä: 21. joulukuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 22. joulukuuta 2016.
  17. ↑ Tšernobylin katastrofin seuraukset vaikuttavat edelleen Suomen kasvistoon ja eläimistöön . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (26.4.2013). Haettu: 26. huhtikuuta 2013.
  18. ↑ Tutkimus: Tshernobyl ei lisännyt syöpien määrää Suomessa . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (29.11.2013). Haettu: 3. joulukuuta 2013.
  19. ↑ TS: Suurin osa suomalaisista krematorioista ei noudata ympäristömääräyksiä . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (9.11.2013). Haettu 10. marraskuuta 2013.
  20. ↑ Mäntyharjulla eilisen rautatieonnettomuuden seurausten selvitys jatkuu . TV - ja radioyhtiö Yleisradio Oy : n verkkosivut . Yle Uutispalvelu (8.4.2018). Haettu 10. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2018.
  21. ↑ Laivojen jätevesien laskeminen Itämereen kielletään pian. . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (23.4.2016). Käyttöönottopäivä: 27.4.2016.
  22. ↑ Sinilevät nousussa Suomen vesillä. . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (28.6.2015). Käyttöönottopäivä: 28.6.2016.
  23. ↑ Tiedemies arvostelee HELCOMia passiivisuudesta . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2013-6-16). Haettu: 19. kesäkuuta 2013.
  24. ↑ Suomi ja Puola selvittävät yhdessä epäiltyjä fosforipäästöjä . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2013-6-18). Haettu: 19. kesäkuuta 2013.
  25. ↑ Herlin: yhteistyö Venäjän kanssa Itämeren ympäristönsuojelun alalla on päättynyt. . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2015-7-9). Haettu: 12.7.2015.
  26. ↑ Suomi allekirjoittaa Pariisin ilmastosopimuksen. . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (22.4.2016). Käyttöönottopäivä: 27.4.2016.
  27. ↑ Suomessa on 25 000 sähköauton latauspaikkaa vuoteen 2030 mennessä . YLE . Haettu 10. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 11. helmikuuta 2017.
  28. ↑ Valtio voi tukea sähköajoneuvojen hankintaa 100 miljoonalla eurolla . YLE . Haettu 10. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 11. helmikuuta 2017.
  29. ↑ Sitra: Ilmastonmuutoksen torjumiseksi sinun on luovuttava punaisesta lihasta ja käytettävä autoja vapaa-ajalla . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (16.5.2019). Haettu: 17.5.2019.

Linkit

 Suomi aiheissa