| Yonagun kieli | |
|---|---|
| oma nimi | ドゥナンムヌイdunan munui |
| Maat | Japani |
| Alueet | Yonaguni |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 400 (2015) |
| Tila | vakava uhka [1] |
| Luokitus | |
| Japani-ryukyuan kielet Ryukyuan kielet Etelä Ryukyuan kielet Yonagun kieli | |
| Kirjoittaminen | kanji , kana , katakana ja hiragana |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | yoi |
| Maailman kielten atlas vaarassa | 1972 |
| Etnologi | yoi |
| Linguasfääri | 45-SERT-bc |
| ELCat | 3170 |
| IETF | yoi |
| Glottolog | yona1241 |
Yonaguni (ドゥナンムヌイ, dunan munui ) on japanilais- ryukyu-kieliperheen ryukyu- ryhmään kuuluva kieli , jota puhuvat yonagunit, jotka asuvat Yonagunin saarella Etelä- Okinawan prefektuurissa , Taiwanin itäpuolella Japanissa .
Kielen oma nimi on "Dunan", "yonaguni" on eksonyymi . Yli 65-vuotiailla paikallisilla on usein "paikallinen nimi" (kirjaimellisesti "saari"), ʦima na [2] .
Yonagunin saari sijaitsee vain 111 km:n päässä Taiwanista , kun taas yli 500 km :n päässä Okinawan prefektuurin hallinnollisesta keskustasta ( samanniminen saari) [3] . Vuoteen 1945 asti Taiwanin ja Honshun välillä oli säännöllistä meriliikennettä , joka pysähtyi Yonagunissa [3] . 2010-luvulta lähtien useimmat yonagunilaiset puhuvat tavallista japania, nuorilla on usein japanilaisia nimiä (jotka sisältävät ääniä, jotka eivät ole yonagunian kielessä), dunan on haavoittuvassa asemassa [2] .
Yonagunin väkiluku vuoden 2021 lopussa on 1670 asukasta useissa kylissä, joista suurin - Sonai (祖納 , dunan ubu -mura ) - oli myös kielitieteellisten kenttätöiden pääpaikka, joten suurin osa kielen tiedoista kuuluvat Sonain murteeseen [4] [3] .
Kolme murretta tunnetaan: Sonai, Kubura Kuburan kylässä ( kubura ) ja Higawa Higawan/Hinain kylässä ( ɴdi ); murteiden väliset erot ovat pieniä [3] .
Standardoitua kirjoitusta ei ole, lähetys tapahtuu pääosin suullisesti [5] . Yaeyama-saaret käyttivät 1800-luvulle asti logografista kirjoitusjärjestelmää, kaida , joka rapistui yleisen japanilaisen koulutuksen alkamisen jälkeen [5] .
Kaida salli vain substantiivien (ja pienen määrän verbejä) kirjoittamisen, eikä se sisältänyt foneettista tietoa, mikä toisaalta mahdollisti Yonagunilla kirjoitetun tekstin lukemisen Taketomissa , mutta toisaalta rajoitti voimakkaasti mahdollisia kirjoitettuja viestejä [5] .
| Edessä | Keskikokoinen | Takaosa | |
|---|---|---|---|
| Yläosa | / minä / | / u / | |
| Alempi | / a / |
Vokaalifoneemien järjestelmä on klassinen kolmio; / i / toteutuu muodossa [ i~e̝ ], sanan lopussa - muodossa [ e ]; / u / - kuten [ u ~ o̝ ], ja sillä on myös allofoni [ ɯ ] ([s]:n jälkeen) ja [ o ] (sanan lopussa) [2] . Pitkät vokaalit ovat läsnä, mutta ne eivät eroa lyhyiden vokaalien kanssa; Takeshi Shibata mukaan , jos sana päättyy N:ään tai diftongiin , jonka toinen elementti on i, sanan viimeinen tavu jää lyhyeksi, muuten vokaalista tulee pitkä; Samanlainen sääntö pätee kaksitavuisten sanojen ensimmäiseen tavuun: jos ensimmäinen tavu päättyy N:ään, diftongiin, jossa on -i, tai sitä seuraa glottalisoitu konsonantti, se pysyy lyhyenä, muuten se pitenee [2] . Myös jotkut fraasin päättävät partikkelit ovat aina pitkiä: [ d o ː ], [ j e ː ], [ j u ː ] [2] .
Puolivokaali / j / esiintyy vain ennen [ a ], [ u ], [ e ː ], [ o ː ]; / w / esiintyy klustereissa /p, b, tʰ , d , m, n, kʰ , kˀ , ɡ , h, s/ ja / a / välillä. Etymologisesti japani / j / ja / w / Dunanissa vastaavat / d / ja / b / [2] :
| Labial | Hammaslääketiede / alveolaarinen | Palatal | takapalatiini | Glottal | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| räjähtävä | ääneen saanut | / b / | / d / | / g / | ||
| Glottalisoitunut | / pˀ / _ | / tˀ / _ | / kˀ / _ | |||
| Aspiroitu | / tʰ / _ | / kʰ / _ | ||||
| afrikkalaiset | / ʦˀ / _ | |||||
| frikatiivit | / ɸ / | / s / (/ z /) | / h / | |||
| nenän- | / m / | / ŋ / | ||||
| yksi lyönti | / ɾ / | |||||
| Approximants | / w / | / j / | ||||
| Moraalainen konsonantti | / ɴ / | |||||
Yonagunille tyypillinen piirre on konsonanttiryhmien kohdalle muodostuneet glottalisoidut konsonantit, jotka vuorostaan ilmestyivät sanassa etymologisesti läsnä olevien vokaalien vähentymisen seurauksena [2] :
Ennen /j:ta i/ foneemi / ʦ ˀ / toteutuu muodossa [ ʨ ˀ ] [6] .
Foneemilla / z / on marginaalinen tila, ja se esiintyy vain muutamassa sanassa, mukaan lukien zjahi [ ʑ a h i ], " sanshin ", kirjaimellinen "käärmeen iho" ja zjaku [ ʑ a k u ], pienen sanan nimi. kala [6] .
Kuten japanissa, [ i ] ja [ j ] pehmentävät niitä edeltäviä dorsaalikonsonantteja : / si / [ ɕ i ] [2] .
Foneemi / r / [ ɾ ] ei esiinny sanan alussa, / g / on erittäin harvinainen tässä asennossa [6] .
Toisin kuin japanissa, / ɴ / ei nasalisoi seuraavia vokaaleja [6] .
ProsodiaDunanilla on musiikillinen aksentti , jossa on kolme tai (pikemminkin) neljä mahdollista muotoa [7] :
On olemassa kaksi pääintonaatiomuotoa : myöntävä ja kysyvä; kyselyintonaatio on kielletty tahtoa ilmaisevissa partikkeleissa ( do , ju ) [8] .
NimiSubstantiivit muuttuvat numeroissa ja tapauksissa [9] :
Dunanin numerot liittyvät japanilaiseen laskentajärjestelmään ; toisin kuin japanissa, jossa kiinalaisia juuria käytetään alkaen numerosta 11, Yonagun-numerot säilyttävät alkuperäiset juurensa aina 19 asti [14] .
| Määrä | yksi | 2 | 3 | neljä | 5 | 6 | 7 | kahdeksan | 9 | kymmenen | yksitoista | 12 | 13 | kaksikymmentä | 21 | 22 | kolmekymmentä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| dunan | tˀuʦi | tˀaʦi | miiʦi | duuʦi | iʦiʦi | muuʦi | nanaʦi | daaʦi | kugunuʦi | tuu | tuu-tuti | tuu-tati | tuu miti | niɴ-du | niɴ-duiti | niɴ-duni | saɴ-du |
| japani ( foneeminen merkintä) | hitotu | hutatu | mitu | yotu | itutu | muutu | nanatu | yattu | kokonotu | d͡ʑuu | d͡ʑuu-iti | d͡ʑuu-ni | d͡ʑuu-san | ni-d͡ʑuu | ni-d͡ʑuu-iti | ni-d͡ʑuu-ni | san-d͡ʑuu |
Yonagunissa, kuten japanissa, ei ole pronomineja varsinaisessa merkityksessä; Kuten joissakin muissa Ryukyuan-kielissä, tässä kielessä on vain yksi sana "minälle", mutta sanasta "me" on kaksi versiota [15] . Vaikka Dunanilla on monimutkainen kunnianosoitusjärjestelmä, kunniapronomineja ei ole [15] . Jotkut tutkijat väittävät, että ba-nu:n ja ba-ɴtan välistä kontrastia kuvataan eksklusiiviseksi vs. inklusiiviseksi pronominiksi, mutta ba-ɴta ei ole täysin inklusiivinen pronomini, koska se tarkoittaa puhujaa ja kaikkia, jotka ovat mukana hänen suorittamassaan toiminnassa. hän, ei puhuja ja kuuntelija [16] .
| Yksikkö h. | Mn. h. | |
|---|---|---|
| 1 l. | a-nu | ba-nu ba-ɴta |
| 2. l. | da | ɴdi ɴdi-ɴta |
| 3 l. | sinä u -la |
uɴtati |
Verbit voivat olla menneisyydessä ja ei-menneisyydessä , niillä on epätäydellinen, täydellinen ja pitkä muoto [17] . Verbit ilmaisevat välttämättä todistusvoimaisuutta : suoraa, omaa johtopäätöstä, jonkun muun kertomaa [17] .
Verbimuodot nimetään samalla tavalla kuin japanin kielitieteessä: negatiivinen (未然 形) , keskimmäinen (連用 形) , lopullinen (終止 形) , ehdollinen (仮定形) ja oletettu (推 量形) [18] . Toisin kuin japanissa, arvelumuotoa ei käytetä koskaan ilmaisemaan puhujan toivetta, vaan vain kehotuksena toimia [18] . Jotkut puhujat käyttävät sen sijaan kyselymuotoa tai -ɴdaɴgi -muotoa [19] .
On olemassa kaksi negatiivista muotoa: [statiivinen varsi] + anuɴ , joka ilmaisee subjektiivisen tuomion, ja [epämääräinen varsi] + minuɴ , joita käytetään välittämään tosiasiat [19] :
Modaliteetti ilmaistaan analyyttisesti: [subjunktiivi + ɴsaru munu "hyvä asia"] = "sinun pitäisi", [subjunktiivi + du + naru ] = "sinun pitäisi" [20] .
Joillakin verbeillä, jotka on ensin konjugoitu japaniksi (五段動詞) , on kaksi kantaa (esimerkiksi -g- ja -t-, kuten edellä); toinen kanta muodostaa määrittelemättömän muodon [19] .
| Väärä | Kuten -ir-u | Kirjoita -u | Johdannainen -u | Pohja -a | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| päälauseissa | |||||||
| Läpäisemätön lomake | iruɴ iru |
kiruɴ kiru |
ugiruɴ ugiru |
kaguɴ kagu |
uguɴugu_ _ |
saman sama | |
| pakottava muoto | iri | kiri | ugiri | kagi | ugui | samai | |
| Kiellettävä muoto | iɴna | kiɴna | ugina | kaguɴna | uguɴna | samaɴna | |
| Statiivinen tukikohta | ira- | kira- | ugira- | kaga- | uga- | sama- | |
| määrittelemätön muoto | isi | ki | ugi | kati | ugusi | samasi | |
| Yhteyslomake | isiti | kiti | ugiti | Katiti | ugusiti | samasti | |
| täydellinen muoto | isjaɴ isjaru |
kjaɴ kjaru |
uguɴuguru _ |
katjaɴ katjaru |
ugusjaɴ ugusjaru |
samasjaɴ samasjaru | |
| Imperfekti | Itsevarma muoto (CONC) | itɴ itu |
kitaɴ kitaru |
ugitaɴ ugitaru |
katitaɴ katitaru |
ugusitaɴ ugusitaru |
samasitan samasitaru |
| täydellinen muoto | isjataɴ isjataru |
kjataɴ kjataru |
*ugutaɴ *ugutaru |
katjataɴ katjataru |
ugusjataɴ ugusjataru |
samasjataɴ samasjataru | |
| Alisteisissa lauseissa | |||||||
| CONC + -ba | iruba | kiruba | ugiruba | kaguba | ugu(i)ba | sama(i)ba | |
| CONC + -ja | irja | kirja | ugirja | kagja | — | — | |
| Mennyt + -ja | itaja | kitaja | ugitaja | katitaja | Ugutaja | samataja | |
| Täydellinen + -ja | isjarja | kjarja | Ugurja | catjarja | ugusjarja | samajarja | |
| Täydellinen + -ba | isjaruba | kjaruba | — | katjaruba | ugusjaruba | samasjaruba | |
| Täydellinen menneisyys. + -ja | isjataja | kjataja | — | katjataja | ugusjataja | samasjataja | |
Toisin kuin useimmissa japanilaisissa-ryukyuaneissa, joissa käytetään kahta yhdistävää verbiä, Dunanissa on vain yksi linkki: a- ("olla" [21] .
Yhdistävä verbi a-| Myöntävä | Statiivinen tukikohta | toistaiseksi | Yhdistävä | imperfekti | CONC + -ba | CONC + -ja | Mennyt + -ja/ba |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| a-ɴ a-ru |
a-ra | ai | ai-ti | a-taɴ | a-ru-ba | ar-ja | a-ta-ja |
Yonagunissa on joukko inkoaktiivisia -liitteitä, jotka osoittavat toiminnan alkamista: -tai , -dari , -ʦiʦi , -tati [22] :
Adjektiivit jaetaan kuvaaviin ( taga- , "korkea") ja emotionaalisiin ( sjana- , "onnellinen"); negatiivinen muoto muodostetaan lisäämällä -minuɴ [23] :
| Säätiö | Myöntävä | Tuomio | Negatiivinen | Narechnaya | Subjunktiivinen | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuvaava adjektiivi |
taga-ɴ taga-ru |
taga-nu | taga-minuɴ | taga-gu | taga-rja taga-ruba | |
| tunteellinen adjektiivi |
puhuminen | sjana-ɴ sjana-ru |
sjana-nu | sjana-minuɴ | *sjana-gu | sjana-rja sjana-ruba |
| ei puhu | sjana kiru(ɴ) | sjana kiranuɴ | sjana ki | sjsns kirja sjana kiruba | ||
Emotionaalisia adjektiiveja ei voi liittää suoraan substantiiviin, niiden varret eivät voi toimia muuntajina [23] :
Toisten ihmisten tunteiden kuvaamiseen käytetään konstruktiota [emotionaalisen adjektiivin perusta] + kir- ; käytettäessä kuvaavaa adjektiivia tässä konstruktiossa viitataan siihen, että kuvauksen on antanut kuvaamaton henkilö [24] :
Myönteinen muoto eroaa tuomiosta siinä, että ensimmäisessä tapauksessa puhuja kuvaa omia tunteitaan ja toisessa - mielipiteensä [25] .
MuutAihemerkki on -ja , joka sisältää aina valinnan tai tarkentamisen konnotaatiota [13] . Se ei myöskään voi seurata kysymyssanaa [13] .
-ba - partikkeli liitetään nominatiivisiin substantiiviin ja kyselysanoihin; ensimmäisessä tapauksessa se ilmaisee modaalisuutta ja toisessa valintaa useista vaihtoehdoista tai vastalauseesta:
Se voi myös merkitä substantiivin ei-toivottomuutta [26] :
Nimiryhmän kärjessä oleva substantiivi voi sisältää riippuvia demonstratiivpronomineja , numeroita , possessiivilauseita , alalauseita , adjektiiveja ja prepositioryhmiä (ja postpositiot ) [27] .
LauseAlisteiset lauseet muodostuvat sanoista ta "kuka" tai nu "mitä" (ei ole sellaisia sanoja kuin "kuka" [28]) :
Määritelty seuraa aina määrittelijää; prepositiot eivät ole olemassa, vain postpositiot [27] . Lauseet, joissa ei ole verbejä tai adjektiiveja, ilmaisevat aina jotain, jonka puhuja näkee tai tuntee [8] .
Ottaen huomioon, että todistusvoimaisuuden merkitseminen Dunanissa on pakollista, on järkevää esittää lauseen rakenne ei SOV-muodossa, vaan "teema - näyttelijä / objekti - verbi" [8] :
Kun lisätään -ja -partikkeli näyttelijään [8] :
Kun lisäät saman partikkelin objektiin [8] :
Lisäksi dunanissa on fokuspartikkeli [ -du , joka ei voi esiintyä yhdessä -ja :n kanssa , vaan voi tulla valintapartikkelin -ba jälkeen [29] .
Kyselylauseet muodostetaan käyttämällä kyselypronomineja nu / nuu-nu "mitä" (yksikkö ja monikko), ta / taa-ta "kuka" (yksikkö ja monikko) [30] .
Yonagun-järjestelmässä lausepäätteitä ovat na / nai (yleinen kysymys), ga / ja (yksityinen kysymys), kaja (epäilevä kysymys), sa (erottava kysymys), joo - pehmentävä pakottava lause, do (lausunto) ja muut [29] .
KohteliaisuusVerbeillä ei ole kohteliaita muotoja, mutta joillain niistä on kohtelias synonyymi:
Kielessä on runsaasti sukulaisia [31] . Kuten jotkut muutkin Yaeyaman saariston idiomit, Yonagunilla on sanoja sukulaisryhmille, jotka eivät välttämättä asu yhdessä; he käyttävät sanaa ja , joka tarkoittaa kotia, joka yleensä kuulostaa da :lta ja vastaa japanin sanaa "talo, perhe" ( Jap. 家 ya ) [32] :