Raamatun kirjojen nimien lyhenteet

• Rm. (Room., Roomalaiset) - Kirje roomalaisille
• 1 TO. (1. Kor., 1. Kor., 1. Kor.) - Ensimmäinen kirje korinttolaisille
• 2K. (2. Kor., 2. Kor., 2. Kor.) - Toinen kirje korinttolaisille
• Ch. (Gal., Galatalaiskirje) – Kirje galatalaisille
• Eph. (Efes.. Efesolaisille) - Kirje efesolaisille
• Fl. (Fil., Fil., Philip., filippiläiset) - Kirje filippiläisille
• Cl. (Kol., kolossalaiset) - Kirje kolossalaisille
• 1F. (1. ts., 1. ts., 1. ts., 1. tessalonikalaisille, 1. tessalonikalaisille) - Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille (tessalonikalaisille)
• 2F. (2. ts., 2. ts., 2. ts., 2. tessalonikalaisille, 2. tessalonikalaisille) - toinen kirje tessalonikalaisille (tessalonikalaisille)
• 1T. (1 Tim., 1 Tim., 1 Timoteus) - Ensimmäinen kirje Timoteukselle
• 2T. (2 Tim., 2 Tim., 2 Timoteus) - Toinen kirje Timoteukselle
• Tee. (Tit., Titus) - Kirje Titukselle
• Fm. (Flm., Philim., Filemon) - Kirje Filemonille
• Er. (Hepr., Heprealaisille) - Kirje heprealaisille

profeetallinen kirja

Oi. (Ilm., Apocalypse, Revelation, Apocalypse) - Johanneksen teologin ilmestys (Johannes teologin ilmestys)

Erot Raamatun eri painosten välillä

Joillakin kirjoilla on eri otsikot Raamatun eri painoksissa. Näin ollen kaksi ensimmäistä Kuninkaiden kirjaa esitetään joissakin painoksissa Samuelin kahtena ensimmäisenä kirjana , ja samoissa painoksissa oleva kolmas ja neljäs kuninkaiden kirja esitetään kuninkaiden ensimmäisenä ja toisena kirjana. Lyhennettynä erot "kuninkaiden" ja "kuninkaiden" nimien välillä katoavat, joten ne erotetaan numeroinnilla - arabia (kuninkaiden kirjoille) tai roomalainen (kuninkaiden kirjoille).

Samanlaisia ​​eroja ei ole vain kirjojen otsikoissa, vaan myös lukujen ja säkeiden numeroinnissa. Huomattavimmat erot ovat psalmien numeroinnissa, mutta numerointi ei välttämättä vastaa muita Raamatun kirjoja. Joskus lukujen jaot eivät täsmää niin, että yhdessä perinteessä yksi tai useampi säke on luvun loppu, toisessa alkavat seuraavan (jossa säkeiden numerointi muuttuu tämän vuoksi). Tähän on lisättävä tekstiongelmat - esimerkiksi katkelma Room. Uuden version 14:24-26 vastaa Room. 16:25-27 muinaisiin käsikirjoituksiin perustuvat versiot, joissa nämä sanat päättivät koko viestin.

Sijoitus kirjassa

Vanhemmissa painoksissa lukujen numerot oli tapana merkitä roomalaisilla numeroilla ja jakeet arabiaksi. Ottaen huomioon, että roomalaiset numerot ovat hankalia eivätkä enää kaikille ymmärrettäviä, varsinkin kun luku on yli 20 tai 40, nyt kaikki numeeriset viittaukset tehdään arabialaisin numeroin. Samaan aikaan kirjallisen lukujen ja säkeiden jaossa on jo pitkään hahmoteltu tietty standardisoituminen. Lännen ja idän oikeinkirjoituksessa on ero. Venäläisissä teksteissä itämainen oikeinkirjoitus on yleensä vallitseva, vaikka joissakin vanhoissa tai vieraissa teksteissä voidaan käyttää länsimaista kirjoitusasua.

• Länsimainen standardi laittaa pilkun luvun numeron perään ja erottaa peräkkäiset säkeet pisteillä. Esimerkiksi Psalmi 119:2.5–7.9 viittaa psalmiin 118 ja jakeisiin 2, 5–7 ja 9.
• Itäinen standardi laittaa kaksoispisteen luvun numeron jälkeen ja erottaa säkeen numerot pilkuilla. Sama esimerkki idän oikeinkirjoituksessa näyttäisi psalmilta. 118:2,5-7,9.

Itäinen standardi laittaa useammin pisteen kirjan nimen lyhenteeseen, kun taas länsimainen standardi jättää tämän pisteen useammin huomiotta.

• Useat linkit erotetaan yleensä puolipisteillä; Jos viitteet annetaan samasta kirjasta, niin toistettaessa kirjan nimeä ei anneta. Esimerkiksi Psalmi. 58:2; 119:5 viittaa kahteen tekstiin psalmien eri luvuissa, vaikka psalmikin voitaisiin kirjoittaa. 58:2; Psalmi. 118:5.
• Kun luetellaan peräkkäisiä jakeita, luettelon ensimmäinen ja viimeinen numero erotetaan viivalla (ei välilyöntejä), kuten Psalmi. 118:3-5. Lisäksi, jos sarja koostuu vain kahdesta säkeestä, ei käytetä väliviivaa, vaan pilkkua: Psalmi. 118:3,4.
• Joskus voi olla tarpeen osoittaa jaesarja, joka alkaa yhdestä luvusta ja päättyy toiseen. Tässä tapauksessa käytetään viivaa ilman välilyöntejä. Esimerkiksi Psalmi. Psalmi 69:2-70:5 viittaa siihen tekstin osaan, joka alkaa kuudennenkymmenennenyhdeksännen psalmin toisella säkeellä ja päättyy seitsemännenkymmenennen psalmin viidenteen säkeeseen.
• Kirjan nimen jälkeisessä linkissä ei ole välimerkkejä ennen välimerkkejä.
• Jos halutaan määrittää vain lukujen järjestys ilman jakeita, käytetään myös välilyöntiä tai pilkkua: Psalmi. 46, 48, 50-60, 63. Tässä tarvitaan välilyönti pilkun jälkeen, jotta tämä kirjoitustapa ei sekoitu länsimaiseen oikeinkirjoitukseen, jossa luku ja jae erotetaan pilkulla; siten Psalmi 4:6 länsimaisessa kirjoituksessa ei ole sama kuin Psalmi. 4, 6 itämaisessa kirjoituksessa, koska ensimmäisessä tapauksessa on merkitty neljännen psalmin kuudes jae ja toisessa tapauksessa psalterin neljäs ja kuudes luku. Viittauksissa muihin kirjoihin on sekaannusten välttämiseksi sallittua käyttää lyhennettä ”luku.” lukujen osoittamiseen, kun taas kirjan otsikon jälkeen laitetaan pilkku: 1 Kor., ch. 3-4.

Katso myös

• Raamatun luvut ja jakeet